Salosvesi–Pettämä
| Salosvesi–Pettämä | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä, Petäjävesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Iso Rautaveden alue (14.52) |
| Tulouomat |
Suolijoki Suolivedestä, Kylmäoja, Vuojanjoki, Kotioja, Hirvioja, Kuoreoja |
| Lasku-uoma | Virtalankoski Kalmaveteen |
| Taajamat | Koskenpää |
| Järvinumero | 14.523.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 102,5 m [1] |
| Pituus | 13,9 km [1] |
| Leveys | 2,9 km [1] |
| Rantaviiva | 62,8633 km [2] |
| Pinta-ala | 8,97514 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0651372 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,26 m [2] |
| Suurin syvyys | 36,2 m [2] |
| Valuma-alue | 866,7 km² [3] |
| Keskivirtaama | 7,98 m³/s [3] |
| Saaria | 27 [2] |
| Vuojansalo, Huhtisaari, Mikonsaari | |
 Salosvesi–Pettämä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Salosvesi–Pettämä, myös vain Salosvesi, on Keski-Suomessa Jämsässä Koskenpään kylän lähellä sijaitseva järvi. Järven pohjoisosassa pieni osa järvenlahtea kuuluu Petäjävedelle. Se muodostaa osan Jämsän reitistä ja sen kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.[1][2][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salosvesi-Pettämä on 13,9 kilometriä pitkä, 2,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 898 hehtaaria eli noin 9,0 neliökilometriä. Järvellä on kaksiosainen nimi siitä syystä, että Salosveden ja Pettämän vedenpinnat ovat samalla korkeudella ja ne muodostavat teknisesti yhden järven. Paikalliset erottavat järvialtaat toisistaan Viekansalmen kapeikossa. Pohjoisempi Salosvesi sijaitsee Jämsän reitillä, joka virtaa Salosveden läpi Kalmaveteen Virtalankosken kautta. Salosvesi on 5,7 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Sen keskellä sijaitsee peräkkäin kolme laajaa saarta; Mikonsaari, Huhtisaari ja Vuojansalo. Saarien kummallekin puolelle jää järven mittaiset salmimaiset järvenosat, jotka ovat itäpuolella paikoin läntisiä selvästi leveämmät. Salosveden lasku-uoman edustalla aukeaa kuitenkin yli kilometrin pituinen järvenselkä. Siihen yhtyy etelästä Pettämä, joka on läpivirtauksesta sivuun jäävä pitkä, kapea ja etelään suuntautuva lahti. Pettämä on 8,7 kilometriä pitkä, mutta se on vain 120–1 000 metriä leveä. Sen keskivaiheilla on kapea Kukkassalmi, jonka eteläpuolista järvenosaa kutsutaan Halkolahdeksi.[1][2][5][6]
Siinä on 27 saarta, joiden pinta-ala on 208,82 hehtaaria eli noin 19 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Salosvedessä on suurimmat saaret. Vuojansalo on kartasta mitattuna 1,1 neliökilometrin suuruinen, Huhtisaari noin 50 hehtaarin ja Mikonsaari yli 40 hehtaarin kokoiset. Sekä Lamposaari että Lihasaari ovat yli hehtaarin kokoiset. Lihasaari sijaitsee Virtalankosken edustalla ja Lamposaari Vuojansaaren pohjoispuolella. Muista järvialtaiden saarista 15 on yli aarin ja loput seitsemän ovat alle aarin kokoisia. Muita Salosveden saaria ovat Tervasaari, Sääksisaari, Pahkasaari, Äijäsaari, Akkasaari, Sysisaari ja Koppelinsaari, jonne on kartassa merkitty tie. Pettämässä sijaitseva Kuoresaari on toinen sen pienistä saarista.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 65,14 miljoonaa kuutiometriä eli noin 0,065 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 7,3 metriä. Järvenpohja on epätasainen ja sen huomattavin piirre on Huhtisaarelta Viekansalmen kautta Pettämän läpi ulottuva syvännejakso. Huhtisaaren kohdalla on 20 ja 26 metriä syvät syvänteet, ja Vuojansalon kohdalla 26 ja 24 metrin syvänteet, sekä Lihasaaren edustalla on vielä 23 metrin syvänne. Syvänteiden muoto on pitkä ja kapea. Myös Huhtisaaren itäpuolella kulkee lyhyt syvännejakso, joka ei kuitenkaan yllä 20 metrin syvyyteen asti. Viekansalmessa syvänne jatkuu salmen levyisenä, mutta ei yllä siellä 15 metriin asti. Pettämän pohjoisosan 21- ja 26-metriset syvänteet eivät jatku Kukkassalmen ohi niin syvinä. Vasta halkolahdella saavuttavat syvänteet 30 metrin rajan. Kuresaaren koillispuolella saavutetaan 36 metrin syvyys ja etelämpänä käy syvänne useita kertoja lähes 30 metrissä. Syvimmässä syvänteessä on 36,2 metriä syvää[7].[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 62,9 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 19,1 kilometriä. Järven ympäristön harjalukuinen asutus on asettunut lähinnä järven rannikolle. Koskenpään taajama jää rannasta hieman sivulle, mutta taajama-alueen jotkin rakennukset sijaitsevat Kiusalanlahden rannassa asti. Koskenpää on alueen ainoa taajama. Muu asutus onkin haja-asutusta, joka on paikoin keskittynyt kyliin tai kulmakuntiin. Sellaisia ovat pohjoispään pohjoisessa Petäjäveden Tilsaperä, Saloisvedellä itärannan Rantakylä ja länsirannan Kalmavirta, ja Pettämän eteläpään Ehikki. Tärkein järveä seuraavista teistä on Jämsästä alkava seututie 604, joka seuraa järven länsirantaa ja nousee Koskenpään kautta Tilsaperälle. Järven yli kulkee vain yksi silta Koskenpään kohdalla, kun Niinimäkeen johtava tie ylittää Kukkassalmen pengertietä pitkin. Pengertiehen on jätetty pieni silta-aukko veneilijöille ja veden virtauksille. Järven itärannan tiet ovat pieniä kyläteitä, jotka seuraavat rantoja seututietä epäuskollisemmin. Ne kohtaavat seututien Tilsaperällä ja etelässä Huhtiassa.[1][2][5][6]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melontareitillä on Salosvedellä kaksi pysähdyspaikkaa. Vuojansalon luoteispäässä on pitkänkapea Kuivaniemi, jonka kärjessä on laavu ja nuotiopaikka. Toinen pysähdyspaikka sijaitsee Virtalankosken luusuan pohjoispuolella, missä sijaitsee lomakylä ja Kievarin Rantapirtti.[4][8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso Rautaveden alueella (14.52), jonka Salosveden–Pettämän alueeseen (14.523) järvi kuuluu. Salosveden–Pettämän alue on muodostettu järven ympärille niin, että läpivirtaus alkaa Suolijoen Kalliokoskesta, joka kuuluu yläpuoliseen Petäjäveden alueeseen (14.53), ja päättyy Virtalankoskeen, joka samalla myös järven laskujoki Kalmaveteen ja joka kuuluu Iso Rautaveden–Kalmaveden alueeseen (14.522).[1][9]
Järven lähialue on pinta-alaltaan pieni ja sen tulo-ojat ovat yleensä lyhyitä ja vähävetisiä. Pettämän eteläpäässä lahteen laskee Pitkäjärvi (24 ha), joka sijaitsee samassa pitkässä laaksossa kuin Pettämäkin. Huhtian kylässä ovat sen rinnalla pienet Riihilammi (10 ha) ja Koukkulammi (2 ha), jotka laskevat samaan lahdenpohjukkaan. Kuoreoja tulee kaakosta ja se laskee Etelä-Pettämän itärantaan. Sen valuma-alueelta löytyvät Pohjansuon turvetuotantoalueet ja Aidaslammi (2 ha). Koskenpään itäpuolella sijaitsee Sonkeri (1 ha), joka laskee Kiusanlahteen. Yli kahden kilometrin päässä Pettämän itäpuolella sijaitsee Hirvijärvi (3 ha), jonka laskuoja Hirvioja laskee Pohjois-Pettämän Hirvilahteen. Myös Suolammi (2 ha) sijaitsee itäpuolella, mutta Hirvijärveä lähempänä Pettämää. Se on Pirunpesävuoren eteläpuolinen suolampi tiheästi ojitetulla suolla ja sen laskuoja päättyy Joensuunlahteen. Pirunpesävuoren pohjoispuolelta löytyy Lampilanlammi (3 ha), joka laskee Salosveden kaakkoisrannan Lahdenpohjaan. Salosveden länsirantaa tulee Kilpalammin (3 ha) laskuoja. Kilpavuoren takana sijaitseva Vähä Hallinlammi (1 ha) laskee kartan mukaan Hallinlammiin, jolla on kaksi laskusuuntaa. Se taitaa kuitenkin kuulua toiseen valuma-alueeseen. Suurin laskujoki on Vuojanjoen valuma-alueelta (14.528) tuleva Vuojanjoki, joka alkaa Myllyojana Iso Koirajärvi (44 ha). Vuojanjoen valuma-alueella sijaitsee kahdeksan muuta yli hehtaarin kokoista järveä.[1][9]
Salosvesi–Pettämä kuuluu Jämsän reitin pääuomaan. Järven vedenpinnan korkeus on 102,5 metriä mpy. Yläpuolinen Suoliveden vedenpinta on 108,5 metriä ja alapuolinen Kalmavesi on 102,4 metriä mpy. Laskujoen pudotus on vain 10 cm, mutta yläpuolisessa Suolijoessa on 6,0 metrin pudotus. Suolijoen alapäässä sijaitseekin Kalliokosken voimalaitos, jonka tuotantoteho on noin 0,5 megawattia.[1][9]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syvännejakson aiheuttaa kallioperässä oleva ikivanha ruhje, jonka viime jääkauden loppuvaiheen jäänalaiset jäätikköjokivirtaukset ovat puhdistaneet maa-aineksesta. Syvännejakso jatkuu etelään päin aiheuttaen Pitkäjärven ja Sovijärven muodot. Jämsän seudun taloudellisessa kartassa vuodelta 1949 on Pettämän Kukkassalmeen ja Viekansalmeen piirretty lossien karttamerkit. Vuoden 1963 peruskartassa on Kukkassalmen lossin vieressä painorajoitus 4,5 tonnia ja Viekansalmen lossilla 12,0 tonnia [10]. Kukkassalmen lossi on korvattu sillalla vuoden 1980 kartassa ja Viekansalmesta se on otettu pois [11]. Samassa kartassa on Huhtasaaressa ja Vuojansalossa kummassakin maatilat.[12] Maatilat ja peltomaat näkyvät vielä vuoden 1963 peruskartassa, mutta peltomaat on metsitetty vuoden 1985 kartassa.[13][14][15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Salosvesi-Pettämä, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ a b Kettunen, Arvo & Paakkunainen, Risto: Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (Vuosille 2012–2022, sivut 38) 1.12.2011. Jämsänjokilaakson Kalastusalue. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ a b Wanha Witonen Jamsa.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 19.12.2022.
- ↑ a b Salosvesi-Pettämä, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ a b Salosvesi-Pettämä, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Kievari Rantapirtti kievarirantapirtti.com. Petäjävesi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ a b c Salosvesi-Pettämä (14.523.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 09 Pettämä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.1.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 09 Salosvesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.1.2023)
- ↑ Jämsän seudun taloudellinen kartta (PDF) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1949. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 07 Salosvesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 07 Salosvesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 07 Salosvesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
