Pekka Vähäsöyrinki

Pekka Ilmari Vähäsöyrinki (s. 14. helmikuuta 1957) on entinen Suomen Hiihtoliiton päävalmentaja ja maastohiihdon lajipäällikkö. Vuosina 1998–2009 hän toimi Vuokatin urheiluopiston rehtorina. Hän jäi eläkkeelle tästä tehtävästä marraskuussa 2009.

Hiihtoliiton päävalmentajana Vähäsöyrinki oli vuosina 1985–1989 ja 1992–1995. Lajipäällikkönä hän oli 1997–1998. Japanin edustushiihtäjiä Vähäsöyrinki valmensi 1995–1997.

Vähäsöyrinki on kilpaillut hiihtosuunnistajana. Hän edusti Suomea Aigenin MM-kilpailuissa 1982 sijoittuen henkilökohtaisessa kilpailussa 11:nneksi.

Vähäsöyringin poika Eetu Vähäsöyrinki on entinen yhdistetyn maajoukkueurheilija.

2000-luvun vaihteessa Vähäsöyringin ja Bror-Erik Walleniuksen hiihtoselostukset Ylen tv-kanavilla nousivat kulttimaineeseen. Wallenius on myöhemmin sanonut, että kaikista hänen työpareistaan, parhaiten yhteistyö on sujunut Vähäsöyringin ja Antero Mertarannan kanssa, vaikka heidän selostustyylinsä ovat täysin erilaiset kuin Walleniuksella.

STT:n dopinguutinen ja Vähäsöyringin oikeudenkäynti

Vähäsöyrinki toimi vuoden 1998 STT:n nk. dopinguutisen tapahtuma-aikana Japanin maastohiihtäjien päävalmentajana. Oikeudenkäynnissä 18 Hiihtoliiton vaikuttajaa vaati STT:n päätoimittajalta ja toimittajalta yhteensä 5,1 miljoonan markan korvauksia uutistoimiston jutusta, jossa oli muun muassa kerrottu, että Suomen maastohiihdon piirissä esiintyy dopingia.

Käräjäoikeus määräsi heinäkuun puolessa välissä vuonna 1999 STT:n maksamaan dopingoikeudenkäynnissä Vähäsöyringille 100 000 markkaa korvauksia. Päätöksestä valitettiin ja myöhemmin hovioikeus kumosi korvaukset vuonna 2002. STT myönsi samalla uutisensa virheelliseksi. Vuonna 2004 Vähäsöyrinkiä epäiltiin petosrikoksesta, mutta syytettä ei nostettu. Vähäsöyrinki vaati oikeudessa isoja kärsimyskorvauksia STT:n uutisista, joissa väitettiin suomalaishiihtäjän käyttäneen kasvuhormonia.

Uusi syytteeseen johtanut esitutkinta alkoi keskusrikospoliisissa vuonna 2008 ja tutkinta päättyi lokakuussa 2010. Esitutkinta-aineisto oli laaja sisältäen lähes 8 800 sivua ja noin kuusi tuntia videokuulustelumateriaalia. Epäiltyinä oli kuultu kuutta ihmistä, joiden joukossa olivat muun muassa kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström ja Hiihtoliiton entinen toimitusjohtaja Esa Klinga. Vähäsöyrinki sai syytteen joulukuussa 2010 yhdessä ex-toimitusjohtaja Jari Piiraisen, ex-hiihtäjä Jari Räsäsen ja ex-lajijohtaja Antti Leppävuoren kanssa. Heitä syytettiin valehtelusta aikaisemmassa oikeuskäsittelyssä, jossa puitiin 1998 julkaistuja STT:n dopinguutisia.

Oikeudenkäynti sai runsaasti julkisuutta keväällä 2011 kun esitutkintamateriaali tuli julkiseksi. Syyttäjänä toimi kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen ja oikeudenkäynti alkoi huhtikuun lopulla 2011. Keskeinen todistaja oli entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Lisäksi oikeudessa kuultiin todistajina muun muassa Vuokatin urheiluopiston entistä testauspäällikköä Kari Kajausta, hiihtäjä Mika Myllylää, Harri Kirvesniemeä ja Hiihtoliiton entisiä lääkäreitä Pirkka Mäkelää ja Juha-Pekka Turpeista. Vähäsöyrinkiä edusti oikeudessa asianajaja Jorma Ipatti. Vähäsöyringin etätodistajana kuultiin Kanadan Edmontonissa asuvaa professori Tapio Videmania. Vähäsöyrinki nimesi Harri Kirvesniemen oikeudenkäyntiin kuultavaksi, mutta syyttäjän vaatimuksesta tämä päätyi todistajaksi. Vähäsöyringin oma kuuleminen oli tunteikas ja hän murtui kyyneliin kysyttäessä kärsimyksistään STT:n dopinguutisoinnista. Vähäsöyrinki kiisti kaikki valehteluväitteet. Vähäsöyringin mukaan hänellä ei ollut velvollisuutta kertoa esimerkiksi eposta, vaikka hän olisi siitä jotain tiennytkin.

Vähäsöyrinki tuomittiin 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeistä petoksista Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2011. Oikeuden mukaan Vähäsöyrinki ja kaikki muut syytetyt olivat läsnä, kun hiihtäjä Jari Räsäsestä laskettiin verta Trondheimissa vuonna 1997. Vähäsöyrinki oli aktiivinen ja uraauurtava ”dopingvalmentaja” ja hän osallistui venäläisten kanssa nk. farmakologiseen ohjelmaan, jossa valmentautumiseen liittyivät epo ja kasvuhormoni. Lisäksi Vähäsöyrinki osallistui dopingia peittelevien aineiden hankintaan ja piti kiellettyjä aineita hallussaan ainakin 1998, jolloin hän vei niitä Kyrölle säilytettäväksi. Vähäsöyrinkin arvioitiin oikeuden mukaan tienneen, että verenlasku johtui epon käytön aiheuttamasta korkeasta hemoglobiinista. Pari viikkoa päätöksen jälkeen Vähäsöyrinki ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioonsa kuten vähän aiemmin myös Jari Räsänen.

Muuta

Lahden vuoden 2001 dopingskandaalin jälkeen ilmestyi nimettömän testiryhmän tekemä Dopingin musta kirja. Suomen maastohiihdon katastrofaalinen häpeä. Kirja sisältää luvun "Kuolleen miehen todistus", jossa on Hiihtoliiton edesmenneen puheenjohtajan Eino Petäjäniemen väite, jonka mukaan vastuuvalmentaja Vähäsöyrinki oli asettanut töihin tulonsa ehdoksi EPO-hormonin käytön. Petäjäniemi oli kertonut asiasta Jääkiekkoliiton puheenjohtajalle Kalervo Kummolalle ja Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanervalle. Vastauksena kirjan väittämille, silloisen Vuokatin urheiluopiston rehtorin Vähäsöyringin asianajaja Olli Rauste uhkasi kustantajaa korvausvaatimuksilla, mikäli ne jatkaisivat perättömän tiedon levittämistä.

Paluu valmentajaksi

STT:n dopingoikeudenkäynnin jälkeen Vähäsöyrinki osallistui marraskuussa 2011 useiden Lahden Hiihtoseuraa edustavien yhdistetyn maajoukkuetason urheilijoiden valmentamiseen. Hän ryhtyi keväällä 2016 hiihtäjä Ari Luusuan henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Maaliskuussa 2017 hän ryhtyi myös Kerttu Niskasen ja Juho Mikkosen henkilökohtaiseksi valmentajaksi.