Kari-Pekka Kyrö
Kari-Pekka Kyrö (s. 30. joulukuuta 1963 Utsjoki) on suomalainen urheiluvalmentaja. Kyrö toimi Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1998–2001. Hänet muistetaan erityisesti Lahden MM-hiihtojen 2001 dopingskandaalista.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari-Pekka Kyrö oli junioritasolla Suomen parhaimmistoa maastohiihdossa. Aikuisten tasolla Kyrö oli lähellä maajoukkueeseen pääsyä, mutta suuri läpimurto jäi tekemättä. Hän hiihti vuoden 1987 SM-kisoissa 50 kilometrillä pronssille ja oli lähellä päästä Calgaryn olympialaisiin. Kyrö tavoitteli vielä edustuspaikkoja vuoden 1989 maailmanmestaruuskisoihin mutta sairastui kauden aikana ja kisat jäivät haaveeksi. Kyrön edustama seura oli Inarin Yritys, jonka joukkueessa hän sai viestihiihdon Suomen mestaruuskilpailuissa hopeaa vuonna 1987[1].
Kari-Pekka Kyrö valittiin Suomen maastohiihdon päävalmentajaksi kesällä 1998. Kyrö julisti, että Lahden vuoden 2001 hiihdon MM-kisoissa Suomi tulisi olemaan maailman parhaita hiihtomaita. Hyvin alkaneet kisat päättyivät dopingskandaaliin, kun kuusi suomalaishiihtäjää kärysi dopingin käytöstä. Skandaalin yhteydessä paljastui, että Kari-Pekka Kyrö oli toimittanut hiihtäjille Hemohesiä. Kyrö erotettiin tehtävästään ja Suomen hiihtoliitto langetti hänelle elinikäisen toimitsijakiellon, joka kuitenkin kumottiin syyskuussa 2016. Marraskuussa 2016 FIS:n hallituksen piti päättää kansainvälisen kiellon purkamisesta. Päätös kuitenkin siirrettiin toukokuulle 2017 "asiatulvan takia". Toukokuussa 2017 Kyrön kansainvälinen toimitsijakielto purettiin.[2][3]
Dopingskandaalin seurauksena Kyrö sai paljon julkisuutta. Hän otti tuolloin suurimmat syyt niskoilleen. Mediassa Kyrö esiintyi kylmänrauhallisena ja itsevarmasti, mikä herätti ihmetystä, sillä hänen kollegansa olivat varsin hermostuneita. Kyrö oli omien sanojensa mukaan siihen aikaan Suomen vihatuin mies. Julkisuuden seurauksena hän sai liike-elämästä tarjouksia, joissa häntä pyydettiin kriisikonsultiksi neuvomaan, kuinka valehdellaan uskottavasti. Kyrön paha maine herätti myös kiinnostusta. Hän sai Lahden tapahtumien jälkeen naisilta tuhansia rakkausviestejä, joista osa oli luonteelta "pornahtavia".[4]
Vuonna 2004 Vantaan käräjäoikeudessa Kyrö tuomittiin sakkoihin dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä.[5]
Kesällä 2008 Kyrö väitti, että Suomessa käytettiin 1990-luvun alusta vuoteen 2001 asti veridopingia ”sen kaikissa muodoissa”. Kyrön mukaan Hiihtoliitto oli yksi kiellettyjen aineiden hankkijoista.[6]
Populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satiiriryhmä Itse valtiaat on tehnyt Luuserien olympialaiset -levylleen (2005) kappaleen Kari-Pekka Kyrö tule taloon. Kappaleessa lauletaan muun muassa seuraavasti: "Kari-Pekka Kyrö tule taloon, se vaikka nostaisikin haloon, sul on meille hyödyllistä näyttöä. Kari-Pekka Kyrö tule taloon, niin et enää joudu outoon valoon, täällä taidoillesi löytyy käyttöä. Lääkelaukkumiehelle löytyy aina potilaita. Paavosta on poissa puhti. Anna sille annos tuhti. Vaikka sitä hemohesiä. Kasvuhormonit jos toisit. Pekkarisen frendi oisit. Piilokorot tekee sille stressiä."
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyrö avioitui vaimonsa Maaritin kanssa vuonna 1991. Pariskunta erosi puoli vuotta Lahden dopingkohun jälkeen marraskuussa 2001. Heillä on kaksi lasta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järviö, Tomi: Kyrö kiilasi Herajärven hopealta. Helsingin Sanomat, 19.1.1987. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ Pitkä panna ohi – Kari-Pekka Kyrön toimintakielto päättyi Suomessa iltasanomat.fi. 7.9.2016. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 16.9.2016.
- ↑ FIS vapautti Kari-Pekka Kyrön toimintakiellosta Yle Urheilu. 28.5.2017. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ a b Kari-Pekka Kyrö - Jäämies city.fi. 20.4.2001. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ Kari-Pekka Kyrö tuomittiin sakkoihin
- ↑ Kyrö: Hiihtoliitto maksoi kymmeniätuhansia dopingaineista Helsingin Sanomat. 23.6.2008.