Paolo Uccello

Vasarin galleria

---

Taiteilijat, jotka ovat mukana Giorgio Vasarin kirjassa Taiteilijaelämänkertoja (1550).

OSA I

Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli

OSA II

Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli

OSA III

Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti

Paolo Uccello (15. kesäkuuta 1397 Firenze – 10. joulukuuta 1475 Firenze) oli italialainen taidemaalari. Hän oli Firenzen koulun huomattavimpia maalareita varhaisrenessanssin aikana. Uccellon maalaukset ovat objektiivisia tyyliltään ja ne korostavat plastista muotoa. Uccellon kiinnostus perspektiiviin näkyy monissa teoksissa, kuten John Hawkwoodin muotokuvafreskossa, Vedenpaisumus-freskossa Santa Maria Novellassa tai San Romanon taistelussa 1455.

Firenzen palkkasoturiarmeijan komentajana toimineen englantilaisen Sir John Hawkwoodin muotokuva on luotu Hawkwoodin kuoleman muistoksi. Hawkwood on kuvattu sotavarusteissaan suuren hevosen selässä hautasarkofaagin päällä. Uccellon perspektiivin katsotaan ilmenevän erityisen hyvin hevosen vatsassa ja itse sarkofaagissa. Maalausta on tosin kritisoitu siitä, että hevonen on kuvattu luonnottomasti molemmat oikeanpuoleiset jalat yhtäaikaisesti ilmassa. Tämän oletetaan johtuvan siitä, ettei Uccello ollut tottunut ratsastamaan tai tuntenut hevosia tai muitakaan eläimiä kovin hyvin. Toisaalta ratsastajan ja hevosen suhdetta pidetään onnistuneena.

Giorgio Vasari väittää Taiteilijaelämäkerroissa perspektiivin olleen Uccelon pakkomielle ja että hän laiminlöi figuureja. Uccello kehitti keskustaa kohti katoavien viivojen käyttöä ja sijoitti hahmot määrätylle tasolle niin, että ne olivat sitä pienempiä mitä kaempana olivat. Ennen Ucceloa syvyysvaikutelma perustui enemmän sattumanvaraisiin tekijöihin. Uccello kehitti perspektiiviä myös rakennusten piirtämiseen.

Uccello arvosti aikalaistensa saavutuksia. Hän piti talossaan pitkää paneelia, johon hän oli kuvannut viisi merkityksellistä miestä. Yksi miehistä oli Giotto, joka ilmensi maalaustaidetta ja valoa. Toinen miehistä oli Filippo Brunelleschi arkkitehtuurin edustajana. Veistostaiteen edustajana maalauksessa oli Donatello. Perspektiiviä edusti Uccellon omakuva ja matematiikkaa Manetti, jonka kanssa Uccello keskusteli usein euklidiseen geometriaan liittyvistä ongelmista.

Uccellon kuoleman jälkeen hänen jäämistöönsä kuului arkuittain piirustuksia. Myös hänen tyttärensä oli taiteilija.

Teoksia

• 
  Kondottieeri Sir John Hawkwoodin muotokuva 1436. Fresko, Santa Maria del Fiore
• 
  San Romanon taistelu n. 1455. National Gallery
• 
  Pyhä yrjö ja lohikäärme 1470, goottilaisia vaikutteita

Lähteet

• Giorgio Vasarin Taiteilijoiden elämäkertoja