Luca Signorelli
Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli
Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli
Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti
Luca Signorelli (syntymänimeltään Luca d’Egidio di Ventura, n. 1450 Cortona – 16. lokakuuta 1523 Cortona)[1] oli italialainen taidemaalari.[1]
Hänen taiteelleen oli ominaista dramaattisuus sekä kiinnostus ihmisen anatomiaan ja liikkeen esittämiseen. Signorellin tunnetuimmat teokset esittävät apokalyptisia tapahtumia. Hänen päätyönsä on vuosina 1499–1503 maalattu Orvieton tuomiokirkon freskosarja Viimeinen tuomio. Toinen tunnettu fresko on nimeltään Antikristus. Siinä taiteilija esittää, miten Ilmestyskirjan peto villitsee puheellaan ihmisjoukot. Signorelli maalasi myös Rooman Sikstuksen kappeliin freskon Mooseksen teot. Muita töitä ovat Monte Oliveton luostarissa oleva freskosarja Benedictus Nursialaisen elämästä (1498–1508) ja suuri maalaus Pan paimenten ja nymfien parissa, jonka Signorelli lahjoitti Lorenzo de' Medicille.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c britannica.com: Luca Signorelli
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 10. Renessanssi, s. 341-344. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09738-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luca Signorelli Wikimedia Commonsissa