Panainos
| Panainos Ateenalainen | |
|---|---|
| Πάναινος ὁ Ἀθηναῖος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Ateena |
| Ammatti | taidemaalari |
| Taiteilija | |
| Kuuluisimpia töitä | Olympian Zeuksen kuvapatsaan maalauskoristelut, Stoa poikilen maalaukset |
Panainos Ateenalainen (m.kreik. Πάναινος ὁ Ἀθηναῖος, Panainos ho Athēnaios, lat. Panaenus Atheniensis; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari, joka oli kotoisin Ateenasta.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panainos oli kuvanveistäjä Feidiaan veljenpoika ja toimi Plinius vanhemman mukaan 83. olympiadin aikaan eli vuoden 448 eaa. tienoilla.[1][2] Hän avusti setäänsä Olympian Zeuksen temppelin koristelussa, ja kerrotaan, että Feidias ilmoitti hänen kysymyksensä innoittamana, että hänen Zeuksen kuvapatsaansa perustui Homeroksen kuvaukseen Zeuksen nyökkäyksestä.[1][3]
Käsikirjoituksissa taiteilijan nimi esiintyy myös virheellisissä muodoissa Panaios (Πάναιος) ja Pantainos (Πάνταινος).[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalaukset Olympiassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strabon kertoo Panainoksen auttaneen Feidiasta Zeuksen kuvapatsaan teossa koristelemalla se ja erityisesti sen vaatteet väreillä. Lisäksi hän sanoo, että ”pyhäkön ympärillä” (περὶ τὸ ἱερόν, peri to hieron) oli lukuisia Panainoksen tekemiä maalauksia.[1][4] Tämän on tulkittu tarkoittaneen, että maalaukset olivat kuvapatsaan korotetun jalustan sivuilla, joita Pausanias kuvaa. Pausaniaan mukaan jalustan etupuoli oli maalattu yksinkertaisesti tumman siniseksi, mutta muilla sivuilla oli Panainoksen maalauksia, jotka esittivät seuraavia aiheita: Atlas, joka piteli maata ja taivasta, ja jonka vieressä seisoi Herakles valmiina ottamaan taakan itselleen; Theseus ja Peirithoos; Hellaan ja Salamiin henkilöitymät, joista jälkimmäinen piti kädessään laivan koristeellista keulaa; Herakleen kamppailu Nemean leijonan kanssa; Aias ja Kassandra; Hippodameia, Oinomaoksen tytär, äiteineen; kahlehdittu Prometheus, jota Herakles on tulossa vapauttamaan; Herakleen tukema Penthesileia, joka on heittämässä henkensä; sekä kaksi hesperidiä omenoineen.[1][5]
Maalaukset Ateenassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marathonin taistelu
Toinen Panainoksen merkkiteos oli Marathonin taistelua kuvannut maalaus, joka oli Ateenan Stoa poikilessa. Pausanias antaa siitä kuvauksen kuitenkaan mainitsematta taiteilijan nimeä. Hän sanoo, että viimeinen stoan maalauksista esitti niitä, jotka taistelivat Marathonissa: kuinka plataiailaisten avustamat ateenalaiset kohtasivat barbaarit, ja kuinka alussa taistelu oli tasaväkinen, mutta kuinka myöhemmin barbaarit pakenivat ja joutuivat suolle. Viimeisenä maalaus esitti foinikialaisia laivoja ja kreikkalaisia surmaamassa niille yrittäneitä barbaareja. Maalauksessa olivat kuvattuna myös heeros Marathon, josta paikka oli saanut nimensä, sekä Theseus, joka nousi maan alta, ja Athene ja Herakles. Taistelusta erottuvat muun muassa sotapäälliköt Miltiades ja Kallimakhos sekä heeros Ekhetlos.[1][6] Plinius vanhempi sanoo teoksen esittäneen sotapäälliköiden muotokuvat (iconicos duces), sekä mainitsee sen edistyksellisen värien käytön.[7]
Pausaniaan kuvauksen perusteella maalauksen on joskus ajateltu koostuneen neljästä osasta, jotka kuvasivat kukin taistelun eri vaihetta. Ensimmäisessä osassa, lähinnä maata, esiintyivät ehkä Marathon sekä Theseus, Athene ja Herakles. Toinen osa kuvasi taistelua, jossa Miltiades esiintyy keskushenkilönä ateenalaisten johtajana, eikä kummallakaan osapuolella ole vielä yliotetta. Kolmas osa kuvasi persialaisten murskatappiota ja sekasortoista pakoa, ja esitti Kallimakhoksen vielä taistelemassa, mutta kenties jo saamassa kuoliniskuaan. Samassa osassa oli mahdollisesti mukana myös Ekhetlos, joka jahtasi vihollisia aurallaan. Neljäs osa kuvasi taistelun loppuosaa laivoilla, ja tässä osassa oli mitä ilmeisimmin mukana Kynaigeiros, joka piti kiinni laivan keulasta. Luontevampaa kuitenkin olisi ajatella, että kaikki oli kuvattu yhtenä kuvana, jossa eri osat olivat vierekkäin yhtenä jatkumona ilman varsinaista osiojakoa, ja siirtyminen osiosta toiseen jäi katsojan mielikuvitukselle.[1][8]
Tutkijat ovat arvailleet, kuinka eri sotapäälliköt olivat maalauksessa tunnistettavissa, ja mitä Plinius tarkkaan ottaen tarkoitti ilmaisullaan iconicos duces. Ei ole pidetty oletettavana, että Panainos olisi voinut perustaa maalauksensa sotapäälliköiden olemassaolleisiin muotokuviin, tai muutoinkaan varsinaisesti kuvata kaikkia, varsinkaan persialaisia sotapäälliköitä, ulkonäöltään tunnistettavasti. Siksi on ehdotettu, että Panainos olisi ollut lähinnä ensimmäinen, joka hylkäsi vakiintuneen käytännön tehdä henkilöistä tunnistettavia niin, että kunkin hahmon viereen oli kirjoitettu henkilön nimi. Sen sijaan hän olisi pystynyt osoittamaan joillakin muilla tavoilla, esimerkiksi tarkalla vaatteiden ja aseiden kuvauksella, tai asennoilla ja tunnetuilla teoilla, kuka kukin oli. Tämän vahvistaa Aiskhineen kertomus: sen mukaan Miltiades olisi pyytänyt, että hänen nimensä kirjoitetaan maalaukseen, mutta tähän ei suostuttu, ja sen sijaan hänelle annettiin vain etuoikeus seistä ensimmäisenä ja muita komentaen.[9] Jotkut antiikin lähteet laittavat osan maalauksesta Mikonin ja Polygnotoksen nimiin.[1]
Muut maalaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plinius kertoo Panainoksen maalanneen Eliin Athenen temppelin katon maidon ja sahramin sekoituksella, ja että hän maalasi myös samassa temppelissä olleen, Koloteen veistämän jumalattaren kulttipatsaan kilven.[1][7]
Panainoksen aikana alettiin järjestää maalauskilpailuja sekä Delfoissa osana Python kisoja että Korintissa osana Isthmian kisoja. Panainos osallistui ainakin Python kisoihin, jossa hänen kanssakilpailijansa oli Timagoras Khalkislainen. Timagoras voitti kilpailun ja juhlisti sitä runolla.[1][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Panaenus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ ἀδελφιδοῦς, Strabon: Geografika VIII s. 354; ἄδελφος, Pausanias: Kreikan kuvaus 5.11.2; frater, eli frater patruelis, Plinius: Historia naturalis 35.8. s. 4, 36.23 s. 55.
- ↑ Homeros: Ilias 1.528.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 354.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 5.11.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.15.
- ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.8 s. 34.
- ↑ Vrt. Herodotos: Historiateos 6.14, 6.114.
- ↑ Aiskhines: Ktesifonia vastaan s. 437; vrt. Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Miltiades 6.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.9 s. 35.