Oskari Jauhiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Agricola, 1950.

Heikki Oskari Jauhiainen (31. lokakuuta 1913 Kiiminki[1] – 20. tammikuuta 1990 Helsinki) oli kuvanveistäjä, professori ja akateemikko.

Oskari Jauhiainen syntyi köyhään perheeseen Kiimingin Huttukylässä. Pojasta asti hän oli myös kiinnostunut kuvista, luki paljon ja teki havaintoja ympäristöstään. Hän alkoi tehdä puuesineitä perittyään sukunsa käden taitoja. Asiakaspiiri laajeni niin, että Oskarista tuli lähes päätoiminen veistäjä. Vuonna 1936 Jauhiainen teki kivistä muuratun Vesaisen muistomerkin Ylikiiminkiin ja vuonna 1937 Liekki-patsaan Pyhäjoen Yppäriin.

Vuosina 1938–1940 työmiehen poika Jauhiainen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.[1] Valmistuttuaan hän herätti huomiota pienoisveistoksillaan ja muotokuvillaan. Jauhiainen kutsuttiin Lokakuun ryhmän jäseneksi vuonna 1947. Sodanjälkeisenä aikana Oskari Jauhiainen suunnitteli ja veisti yhteensä kymmenen sotamuistomerkkiä.[2]

1950-luvun alussa Jauhiainen saavutti vankan aseman kuvanveistäjänä erityisesti Turussa vuonna 1952 paljastetun Mikael Agricola -patsaan ansiosta. Jauhiainen työskenteli Suomen Taideakatemian koulun kuvanveistonopettajana 1956–1965.

Yhdessä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen kanssa Jauhiainen osallistui Mannerheimin ratsastajapatsaan suunnittelukilpailuun Helsingissä. Kilpailuehdotus voitti toisen kilpailun vuonna 1954, mutta yhteistyöstä ja toteutusratkaisuista aiheutuneiden erimielisyyksien takia Oskari Jauhiainen sanoutui irti yhteistyöstä kesäkuussa 1956.[3]

Useimmat Jauhiaisen teoksista ovat perinteisiä: hän oli erityisen mieltynyt jyhkeisiin klassisiin muotoihin ja vältti kokeiluja. Jauhiaisen veistämiä julkisia muistomerkkejä on ympäri Suomea.

Oskari Jauhiaiselle myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1982. Pro Finlandia -kunniamerkin hän sai vuonna 1956.

Kiimingissä toimi vuosina 1997–2014 Oskari Jauhiaisen museo. Oskari Jauhiaisen uudistettu perusnäyttely on maaliskuusta 2015 lähtien esillä Kiimingin kirjaston yhteyteen rakennetussa uudessa näyttelytilassa Galleria Oskari Jauhiaisessa.

Oskari Jauhiaisen veistämät muistomerkit ja patsaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhiaisen veistämiä patsaita ja suunnittelemia muistomerkkejä ovat:

Sankaripatsaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Utajärven sankarivainajien muistomerkin reliefi on Oskari Jauhiaisen käsialaa, muistomerkin yleissuunnittelu on arkkitehti Uki Heikkisen.

Jauhiaisen veistämiä sankaripatsaita ovat:[6]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vesaisen patsas, 1936, Ylikiiminki.
    Vesaisen patsas, 1936, Ylikiiminki.
  • Liekki-patsas, 1937, Pyhäjoki.
    Liekki-patsas, 1937, Pyhäjoki.
  • Artjärven sankarimuistomerkki, 1947, Orimattila.
    Artjärven sankarimuistomerkki, 1947, Orimattila.
  • Sotilaan hyvästijättö, Kiimingin sankarimuistomerkki, 1949, Oulu.
    Sotilaan hyvästijättö, Kiimingin sankarimuistomerkki, 1949, Oulu.
  • Sankarimuistomerkki, 1952, Seinäjoki.
    Sankarimuistomerkki, 1952, Seinäjoki.
  • Taistelu on päättynyt, sankarimuistomerkki, 1952, Oulu.
    Taistelu on päättynyt, sankarimuistomerkki, 1952, Oulu.
  • Rauhaan, sankarimuistomerkki, 1953, Oulainen.
    Rauhaan, sankarimuistomerkki, 1953, Oulainen.
  • Im Memoriam, sankari­muisto­merkki, 1953, Kouvola.
    Im Memoriam, sankari­muisto­merkki, 1953, Kouvola.
  • Vauhtia, 1954 (1962), Lahti.
    Vauhtia, 1954 (1962), Lahti.
  • Kalasääski ja lohi, 1959, Oulu.
    Kalasääski ja lohi, 1959, Oulu.
  • Werner Söderströmin muistomerkki, 1960, Porvoo.
    Werner Söderströmin muistomerkki, 1960, Porvoo.
  • Ruuhkanpuhkajat, 1964, Joensuu.
    Ruuhkanpuhkajat, 1964, Joensuu.
  • Ylikiimingin sankarimuistomerkki, 1967, Oulu.
    Ylikiimingin sankarimuistomerkki, 1967, Oulu.
  • Paperintekijät, 1968, Janakkala. – Osakuva.
    Paperintekijät, 1968, Janakkala. – Osakuva.
  • Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki, 1968, Helsinki, yhdessä arkkitehti Eero Eerikäisen kanssa.
    Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki, 1968, Helsinki, yhdessä arkkitehti Eero Eerikäisen kanssa.
  • Niittäjä-patsas, 1977, Liminka.
    Niittäjä-patsas, 1977, Liminka.
  • Vanhat vaeltajat -suihkukaivoveistos, 1982, Muhos.
    Vanhat vaeltajat -suihkukaivoveistos, 1982, Muhos.
  • Haravatyttö, 1991, Oulu. – Veistoksen teki loppuun Anja Juurikkala.
    Haravatyttö, 1991, Oulu. – Veistoksen teki loppuun Anja Juurikkala.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rönkkö, Pekka: Oskari Jauhiainen (1913-1990) ARS Nordica 5. Pohjoinen, 1994. ISBN 951-749-207-3.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pajastie, Eija: ”Suomalaisia kuvanveistäjiä”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 295. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. ↑ Arto Kouri, Kuvanveistäjä-akateemikko Oskari Jauhiaisen elämästä ja työstä (Arkistoitu – Internet Archive), Oskari Jauhiaisen museon sivut. Viitattu 17.4.2008.
  3. ↑ Rönkkö 1994, s. 119–126
  4. ↑ Tervakosken kyläesite 2016, sivu 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 28. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3
  6. ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit. s. 279–292. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oskari_Jauhiainen&oldid=22782344”