Uki Heikkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vakuutustorni, Oulu (1957).

Uki (Urho Eelis) Heikkinen (1. elokuuta 1908 Helsinki – 1. toukokuuta 1972 Oulu)[1] oli suomalainen arkkitehti ja Uki Arkkitehdit-yhtiön perustaja. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938.[2] Helsingissä hän suunnitteli muun muassa huviloita ja kaksi tornitaloa Munkkiniemeen, joita kutsutaan Munkkiniemen torneiksi.[3] Hän oli ollut Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palveluksessa jo vuodesta 1931 ja jatkoi siellä toimistoarkkitehtina. Helsingin seudulla on useita hänen 1930- ja 1940-luvuilla suunnittelemiaan rakennuksia, esimerkiksi Munkkiniemen portti eli rakennukset Munkkiniemen puistotien alkupään molemmin puolin.[4]

Sotien jälkeen Heikkiselle tarjottiin opetustehtäviä sekä Kuopiosta että Oulusta. Hän valitsi Oulun muun muassa siksi, että oli tutustunut sota-aikana pohjoissuomalaisiin miehiin.[2]

Vuonna 1946 hän siirtyi Oulun teknilliseen oppilaitoksella[5] rakennusmestarikoulutukseen huoneenrakennusopin lehtoriksi ja toimi siellä opettajana vuoteen 1968. Vuosina 1962–1965 hän oli myös oppilaitoksen rehtori.lähde?

Vuosina 1949–1954 hän toimi Oulun läänin rakennustarkastajana.lähde? Opettajan työn ohessa hän suunnitteli Pohjois-Suomeen rakennuksia ja sankarihautausmaita esimerkiksi Iihin[6], Ouluun[7], Pattijoelle[8] ja Utajärvelle[9] Hän pääsi Oulu Osakeyhtiön suunnittelijaksi, ja aloitti uransa teollisuuden ja voimayhtiöiden suunnittelun parissa.[10] Heikkinen suunnitteli Oulun ensimmäisen 10-kerroksisen kerrostalon, jonka nimeksi tuli Vakuutustorni.[11] Hän on suunnitellut myös Alvar Aallon Koskikeskussuunnitelmaan pohjautuvan 8-kerroksisen pistetalon Toivoniemessä.[10]

Suunnittelutöiden lisääntyessä Heikkinen perusti oman toimiston[10] vuonna 1958 kotinsa yläkertaan.[5] Hän palkkasi toimistonsa suunnittelijoiksi myös neljä taitavaksi piirtäjäksi tietämäänsä rakennusmestaria.[10] Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen suunnitteli rakennuksia erityisesti Pohjois-Suomeen[3], Ouluun muun muassa Peltolan Nokia-Housen, Tapiolan talon, Iso-Albertin, Oulu-yhtiön talon, lukuisia kouluja, sairaanhoito-oppilaitoksen ja sen tornitalot.[3]

Professori Uki Heikkinen kuoli äkillisesti vuonna 1972 ollessaan 63-vuotias.[2] Hänen yhtiössään oli silloin 12 työntekijää[10] ja toimitusjohtajana aloitti hänen poikansa, rakennusneuvos Matti Heikkinen (s. 1940).[12]

Kuvia julkisista muistomerkeistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sankaripatsas, 1948, Tornio.[13]
    Sankaripatsas, 1948, Tornio.[13]
  • Oulujoen sankarimuistomerkki, 1949, Oulu.
    Oulujoen sankarimuistomerkki, 1949, Oulu.
  • Pattijoen sankarimuistomerkki, 1949, Raahe.
    Pattijoen sankarimuistomerkki, 1949, Raahe.
  • Revonlahden sankarimuistomerkki, 1949, Siikajoki.
    Revonlahden sankarimuistomerkki, 1949, Siikajoki.
  • Sankarihautojen muistomerkki, reliefi Oskari Jauhiainen, 1950, Utajärvi.
    Sankarihautojen muistomerkki, reliefi Oskari Jauhiainen, 1950, Utajärvi.

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikkinen sai professorin arvonimen[14] itsenäisyyspäivänä 1970 tasavallan presidentiltä[15]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkisen vaimo oli Synnöve Heikkinen. Heikkinen harrasti piirtämistä ja akvarellien maalausta.[5] Hänen 1940-luvulla tekemiensä huonekalusuunnitelmien perusteella on tehty prototyyppejä, joita oli esillä Habitare-messuilla vuonna 2007.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Uki Heikkisen kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 6.5.1972, HS Aikakone. Viitattu 11.4.2018.
  2. ↑ a b c Kärki, Vesa: Pohjoista arkkitehtuuria seitsemällä vuosikymmenellä : Huomisen tekijät -kirja kokoaa Uki Arkkitehtien historian kansiin Kaleva. 6-7-2010. Viitattu 14.1.2022.
  3. ↑ a b c Uki Heikkisen henki elää Oulussa Yle Uutiset. 30.8.2010. Viitattu 13.1.2022.
  4. ↑ Helsingin kaupunginmuseon sivuilla on suunnittelijaksi virheellisesti merkitty rakennuspiirustusten tekijä. Oikea suunnittelija Uki Heikkinen on mainittu esimerkiksi myynti-ilmoituksessa Uusi Suomi 12/1938 s. 7
  5. ↑ a b c Skyttä Jaana: Oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n tuore toimitusjohtaja Mikko Heikkinen on arkkitehti jo kolmannessa polvessa Kaleva. 9.2.2008. Viitattu 14.1.2022.
  6. ↑ Sotasampo www.sotasampo.fi. Viitattu 21.1.2022.
  7. ↑ Sankarihautausmaat Oulun seurakunnat. Viitattu 21.1.2022.
  8. ↑ Pattijoen Hautausmaa Raahen seurakunta. Viitattu 21.1.2022.
  9. ↑ Sankarihautausmaa www.utajarvenseurakunta.fi. Viitattu 21.1.2022.
  10. ↑ a b c d e Mölsä, Seppo: Perinteikäs oululainen Uki Arkkitehdit on uuden visualisointitekniikan edelläkävijä. Rakennuslehti, 21.9.2017. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Oulun Torni ouluntorni.fi. Viitattu 21.1.2022.
  12. ↑ Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design, s. 152. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3
  13. ↑ Tornion muistomerkit (Sivu 47) 2002. Tornion kulttuuritoimisto & Tornion matkailutoimisto & Tornionlaakson maakuntamuseo. Viitattu 6.9.2022.
  14. ↑ UKI Arkkitehdit toteutti sukupolvenvaihdoksen Rakennuslehti. 30.1.2009. Viitattu 14.1.2022.
  15. ↑ Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, s. 180. UKI Arkkitehdit Oy, 2008. ISBN 9789529267781

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uki_Heikkinen&oldid=22894341”