Orion (UAV)
Orion (ven. Орион) on venäläisvalmisteinen taktisten tiedustelu- ja taisteludroonien eli miehittämättömien sotilaallisten ilma-alusten (engl. Unmanned combat aerial vehicle, lyhennys UCAV) tuoteperhe.
Se tunnettiin aiemmin myös nimellä Kronshtadt Orion kehittäjänsä, pietarilaisen Kronshtadt Groupin vuoksi.[1][2] Kehitystyö tapahtui paljolti Venäjän puolustusministeriön rahoittaman Inohodets-hankkeen puitteissa (ven. Иноходец, suom. 'tahdistaja, tahdinantaja'). Joskus Orion-lennokkeja on kutsuttu Inohodets- tai Inohodets-RU-drooneiksi.[1][3] Syksystä 2015 lähtien Kronshtadt Group oli monialakonserni, pörssiyhtiö AFK Sisteman omistama tytäryhtiö. Lennokkivalmistajan omistusjärjestelyjä muutettiin sanktioiden kiertämiseksi tai muusta syystä kesällä 2021 niin, ettei pörssiyhtiö Sistema ainakaan virallisesti enää omistaisi enemmistöä Kronshtadt Groupista.[4]
Alkujaan Orion-drooni suunniteltiin ainoastaan tiedustelulennokiksi. Ensilento tapahtui 2015.[2] Ukrainalaiset ovat raportoineet, että yksi koelennolla ollut drooni putosi Venäjällä marraskuussa 2019.[5]
Tuotantovaiheen Orion- ja Orion-E-droonit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuotekehitysvaiheen jälkeen Orion-drooni on otettu tuotantoon. Sen vientimalliksi kutsuttu versio kulkee nimellä Orion-E (ven. Орион-Э), ja se esiteltiin vuonna 2018. Aseistettuja Orion-droonien prototyyppejä testattiin taistelutehtävissä muun muassa Syyriassa 2019.[6]
Ilmoitettujen suoritusarvojensa perusteella se voidaan luokitella keskikorkealla lentämään pystyväksi MALE-luokan lennokiksi (MALE= Medium Altitude, Long Endurance). Lennokin suurin lentoonlähtöpaino on 1 150 kilogrammaa, se voi pysyä ilmassa 24 tuntia, lentää 200 km/h ja nousta enimmillään 7 500 metrin korkeuteen.[1][7][8][9][10] Orionin sensori- ja muu hyötykuorma on enintään 200 kilogrammaa. Droonista on kehitetty 25 ja 50 kg:n pommeja kuljettamaan pystyvä muunnos.[11]
Kehittyneempi Orion-2, Helios
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Droonista on kehitteillä ainakin nimellä Orion-2 (ven. Орион-2) kulkeva, myös Helios-nimeen yhdistetty kookkaampi ja suorituskykyisempi lennokkiversio. Korkeammalle nousevana, kauemmaksi ja nopeammin lentävänä se olisi jo HALE-luokan drooni (HALE= High Altitude, Long Endurance). Tämä droonimallin suurin lentoonlähtöpaino olisi noin 5 000 kg, ylin lentokorkeus 12 000 metriä (39 400 jalkaa) ja lentonopeus 350 km/h (toisen lähteen mukaan 295 km/h).[7][11] Kaavailujen mukaan se voisi kuljettaa tonnin painoisen kuorman yli 10 000 kilometrin päähän ja pysyä ilmassa yli 40 tuntia.[11]
Kronshtadt kertoi vuonna 2019, että Orion-2 olisi tarkoitettu valvomaan Venäjän laajoja alueita, mukaanluettuna yksinomainen talousvyöhyke Jäämeren ja Tyynenmeren suunnilla. Lisäksi sitä voitaisiin käyttää "nopeaan rahtiliikenteeseen" yli 1,8 kilometrin mittaisille kiitoteille.[11]
Orion-droonit sotilaallisessa käytössä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aseistettua Orion-droonia testattiin Syyriassa vuonna 2019.[6]
Venäjän hyökkäyssodan aikana (2022–) Venäjän puolustusministeriö on kertonut Orion-droonin käytöstä muutamissa tiedotteissaan ja jakanut droonin kuvaamaksi tai sen käyttöön liittyväksi väitettyjä videoita.[6] Kuvien perusteella Orion-droonia olisi käytetty ainakin maalinosoitukseen ja taisteludokumentointiin; videossa kohteen tuhoava raketti tai muu projektiili voi tulla toisesta suunnasta eli toisesta aseesta kuin itse maalia osoittavasta ja sitä kuvaavasta droonista.[3][6] Venäjällä onkin esimerkiksi laserohjattuja ammuksia ampuvaa raskasta tykistöä.[10] Myös sodan osapuolten kalustotappiota avoimen median lähteiden perusteella seuraava Oxyx-sivusto on raportoinut droonia käytetyn tässä sodassa ukrainalaisia kohteita vastaan.[12]
Ainakin yksi Orion-drooni on ammuttu alas huhtikuussa 2022.[13][14]
Suomen lähellä mahdollisesti aseistettuja taistelulennokkeja palveluskäyttöön ottaviksi tukikohdiksi on mainittu ainakin Murmanskin alueen Severomorsk-1, joka kuuluu Pohjoisen laivaston sotilaspiiriin. Siellä palveleva droonilentue on käyttänyt muun muassa Ukrainassa sotiessaan Orlan-10- ja/tai Forpost-lennokkeja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eniks Eleron-3
- Orlan-10
- Forpost-R (ja Forpost)
- Baykar Bayraktar TB2
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Minoborony RF podpisalo kontakty na postavky udarnyh bespilotnikov "Inohodets" i "Forpost-R" militarynews.ru. 24.8.2021. Interfax. Viitattu 10.5.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Vladimir Karnozov: Russia’s First MALE UAV Is Revealed ainonline.com. 15.8.2017. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b MoD Russia: ...bespilotnogo letatelnogo apparata "Inohodets" VKS Rossii ... twitter.com. 4.3.2022. Viitattu 10.5.2022. (venäjäksi)
- ↑ "Система" объединила в новый холдинг РТИ и "Кронштадт", снизив долю до неконтрольной (Sistema liitti RTI:n ja Kronshtadtin uudeksi holdingyhtiöksi, vähentäen omistusosuutensa ei-määräväksi) interfax.ru. 15.7.2021. Interfax. Viitattu 10.5.2022. (venäjäksi)
- ↑ Russia lagging behind in combat drone technologies and trying to hide it through information operations informnapalm.org. 16.2.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kelsey D. Atherton: How drones are helping fuel propaganda in Ukraine popsci.com. 26.3.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b David Oliver: Russia’s Rapid UAV Expansion armadainternational.com. 22.3.2019. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Joseph Trevithick: Russian Drone "Strike Groups" Jammed And Bombed Air Defenses During Huge Exercise thedrive.com. 7.11.2019. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Valius Venckunas: Russia rushes updated combat drone into service aerotime.aero. 25.8.2020. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Jeffrey Edmonds & Samuel Bendett: Russian Military Autonomy in a Ukraine Conflict CNA’s Occasional Paper series. 2/2022. Center for Naval Analyses (CNA), cna.org. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Vladimir Karnozov: Enlarged Derivative of Orion UAV Under Development ainonline.com. 10.9.2019. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Oryx: Nascent Capabilities: Russian Armed Drones Over Ukraine Oryx, oryxspioenkop.com. 7.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Oryx: Attack On Europe: Documenting Russian Equipment Losses During The 2022 Russian Invasion Of Ukraine Oryx, oryxspioenkop.com. 24.2.2022-. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
- ↑ 57 (destroyed equipment) (Posted image of dropped drone) postimages, postlmg.cc. 8.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Orion (UAV) Wikimedia Commonsissa
- Orion (venäjäksi) (airwar.ru)
