Orlan-10
Orlan-10 Орлан-10 |
|
---|---|
Orlan-10 katapultteineen sotaharjoituksessa (2018). |
|
Tyyppi | miehittämätön ilma-alus |
Alkuperämaa | Venäjä |
Valmistaja | ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr |
Ensilento | 2010 |
Tila | operatiivisessa käytössä |
Pääkäyttäjät | Venäjän asevoimat: erityisesti maavoimat ja koulutusyksiköt |
Valmistusmäärä | yli 2 000[1] |
Valmistusvuodet | 2012 – |
Yksikköhinta | 87 000–120 000 USD (arvio, 2017)[2]; noin 600 000 USD (2 kpl+ kontrolliasema, arvio 2017)[3] |
Muunnelmat | Orlan-10E (vientiversio); Orlan-30,[4][5] Orlan-50 (kookkaampia muunnelmia) |
Orlan-10 (ven. Орлан-10) on venäläisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön suunnittelema taktinen miehittämätön ilma-alus. Sen ensilento oli vuonna 2010. Ilma-aluksen on ottanut laajaan käyttöön Venäjän puolustusministeriö[6][7], erityisesti Venäjän asevoimien maavoimien yksiköt. Sitä käytetään muun muassa tiedustelu-, maalinosoitus- ja signaalinhäirintätarkoituksiin sekä kommunikoinnin tukiasemana. Orlan-10 on osin modulaarinen, mikä mahdollistaa hyötykuorman vaihdon.[8]
Orlan-10 on nähty Venäjän operatiivisessa käytössä ainakin Armeniassa, Libyassa, Syyriassa, Ukrainassa ja Vuoristo-Karabahissa.[6][9][3] Venäjä on myynyt sitä esimerkiksi vuonna 2021 yli 50 kappaletta ulkomaille.[10][11]
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orlan-10 ensilento oli vuonna 2010. Vuonna 2012 Venäjän puolustusministeriö järjesti miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitetun testin. Kolmesta venäläisestä mallista ainoastaan pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentrin (Специальный Технологический Центр)[12] suunnittelema ja valmistama Orlan-10 läpäisi testit.[13] Venäjän sana 'orlan' tarkoittaa merikotkaa. Syksyllä ministeriö ilmoitti Ria Novostin mukaan, että vuonna 2013 alkavat hyväksytyn mallin toimitukset.[13]
Lennokin runko ja navigaatiovastaanotin ovat venäläistä valmistetta, mutta muuten moottorin ja elektroniikan kaksoiskäyttökomponentit ovat peräisin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Kiinasta ja muualta.[14][2] Vuonna 2017 yhden kappalehinnaksi esitettiin 87 000–120 000 USD.[2] Toinen lähde esitti UAV-laitteiston kokonaishinnaksi noin 600 000 USD, johon sisältyi kaksi lennokkia ja kontrolliasema.[3]
Siitä on valmistettu yli kymmentä eri versiota, yhteensä yli 1 000 kappaletta.[10] Uudemman, keväällä 2022 esitetyn arvion mukaan Orlan-10-drooneja oli toimitettu Venäjän puolustusministeriölle yhteensä yli 2 000 kappaletta.[1] Tämä arvio saa tukea myös Ukrainassa pudotettujen, jukisesti dokumentoitujen droonien sarjanumeroista, jotka ovat tuotannon alkuvaiheen 10 xxx-alkuisista sarjanumeroista edenneet jo yli 12 000:n.[15]
Drooni on osin modulaarinen, jolloin hyötykuormaa voidaan vaihtaa.[8] Vuonna 2020 käyttöön tuli laserohjaus, jolla esimerkiksi Venäjän raskas tykistö voi kohdistaa laserohjattujen ammusten tulta. Tämä kohteenosoituslaitteisto liitettiin ainakin perusmallia raskaampiin Orlan-30- ja Orlan-50-droonimalleihin.[16][8][17][18] Näitä on valmistettu vain muutamia kymmeniä kappaleita, eli murto-osa perusmallin (Orlan-10) tuotantomäärästä.[1]
Orlan-10-droonien rakenne ja komponentit ovat vaihtuneet tuotannon edetessä, mahdollisesti toimituserästä toiseen. Yhtäältä on raportoitu kuluttajamarkkinoille tarkoitettujen komponenttien käytöstä,[1][19] ja toisaalta modulaarisiin kameravaihtoehtoihin ovat kuuluneet 2010-luvun puolivälin esimerkiksi Orlan-10M-droonimallin tapauksessa myös laadukkaammat komponentit, esimerkiksi tanskalaisen Phase Onen 80 megapikselin kaukokartoituskameran käyttömahdollisuus.[19]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2014 Ukraina ampui Donetskin seudulla Itä-Ukrainan alas yhden Orlan-10 -lennokin.[20] Venäjä käytti droonia Itä-Ukrainan sodassa myös Minskin sopimuksen vastaisesti.[21] Kymmeniä (toukokuuhun 2022 mennessä todennäköisesti yli 100) Orlan-10 -lennokkeja on sittemmin pudotettu Ukrainassa,[9] jossa Venäjän asevoimat on julkisesti viestinyt käyttävänsä niitä helmikuussa 2022 aloittaman laajemman hyökkäyssodan sotatoimien välineenä. Päivittäin Ukrainan pudottamien Orlan-lennokkien määrä yltyi monesti useisiin kappaleisiin huhtikuun 2022 aikana,[22][23][24][25][26][27] mikä osoitti Venäjän käyttävän tätä lennokkimallia runsaasti, ja sen olleen tässä vaiheessa yleisin sodassa pudotetuista taktisista drooneista.[15][1] Myös ainakin yksi tai muutama kookkaampi Orlan-30 on pudotettu.[5] Erääksi syyksi runsaisiin Orlan-droonien pudottamisiin Ukrainassa on esitetty droonin rakenteen ja siinä käytettyjen komponenttien alttiutta elektroniselle häirinnälle. Orlan-10-drooneja onkin pudotettu myös kannettavilla droonien torjumiseen tarkoitetuilla häirintälaitteilla.[1]
Venäjän asevoimia lähellä oleva lähde viestii, että Orlan-10 -lennokkeja voidaan operointipaikan löytämisen vaikeuttamiseksi käyttää 2-3 kappaleen ryhmissä. Tällöin esimerkiksi tiedustelua 1 000-1 500 metrin korkeudella tekevän lennokin videosignaali välitetään toisen lennokin kautta operointiasemalle. Kolmas lennokki voi lähettää signaalihäirintää.[3][28] Signaalinhäirinnän tai muun elektronisen sodankäynnin tehtävissä Orlan-10 voi toimia yhdessä esimerkiksi Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin ajoneuvon (kuten RB-341V Leer-3 EW) kanssa.[28][29]
Venäjän asevoimien UAV-yksikkö Armeniassa sai Orlan-10 -lennokkeja lokakuussa 2015. Tämän jälkeen niitä on levitetty moniin joukko-osastoihin, ja ne ovat operatiivisessa käytössä kaikissa Venäjän sotilaspiireissä.[6]
Käyttäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [6]
Yleiset ominaisuudet
- Pituus: [10] m 1,8
- Kärkiväli: 3,1 m
- Suurin lentoonlähtöpaino: 16,5 (tyhjäpaino 12,5) kg
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 150 km/h
- Matkalentonopeus: [10]) km/h 90−150 (70−150
- Toimintasäde: 120 (tai 150 km ohjausasemaan,[10] välitysdroonilla kauemmas; offline-tilassa 600 km) km
- Lentoaika: 18 h (tai 15 h[10])
- Lakikorkeus: 5 000 (tai 6 000[10]) m
Lennokin polttomoottori käyttää 95-oktaanista bensiiniä. [30]
-
Lennokin kokoamista kuljetuksen jälkeen.
-
Lennokin siirto laukaisualustalle.
-
Orlan-10 -tiedustelulennokki laukaisualustalla.
-
Lentoonlähtö.
-
Orlan-10:n lähettämäksi väitetty maalinosoituskuva Ukrainasta (2022).
-
Orlan-10 laskeutuu laskuvarjoa käyttäen.
-
Kookkaampi muunnos Orlan-30 (2013).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f David Hambling: Ukraine Is Knocking Increasing Numbers Of Russian Drones Out Of The Sky — With Help From Russian Corruption forbes.com. 25.5.2022. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Ukrainian troops shoot down Russian drone in ATO zone 29.12.2017. UNIAN, unian.info. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Russian UAVs in Syria livejournal.com. 3.5.2017. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Orlan-30 (photos and specs) bastion-opk.ru. 16.11.2019. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Russian Orlan-30 UAV Downed over Donbas by Ukrainian Electronic Jamming Attack Defense Express, defence-ua.com. 11.4.2022. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Orlan-10 Unmanned Aerial Vehicle (UAV) airforce-technology.com. 15.3.2021. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Russia to produce its own unmanned vehicles unmanned.co.uk, via archive.org. 21.7.2011. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c David Hambling: Russia’s Deadly Artillery Drones Have A Strange Secret forbes.com. 11.4.2022. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Jeremy Binnie: Russian UAV recovered in Libya Janes, janes.com. 30.4.2019. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Linda Kay: First Export of Russian Orlan-E Drones Goes to Myanmar defenseworld.net. 22.1.2021. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Киргизия заказала 6 БЛА «Орлан-10Е» и 3 «Байрактар TB2» armstrade.org. 29.10.2021. Viitattu 13.4.2022. (venäjäksi)
- ↑ Специальный Технологический Центр (ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentr -yhtiön kotisivut, stc-spb.ru) stc-spb.ru. Viitattu 13.4.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b ‘Orlan’ Drones – The Sea Eagles of St. Petersburg Inform Napalm (IN), informnapalm.org. 3.9.2015. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Russian drone Orlan-10 consists of parts produced in the USA and other countries – photo evidence Inform Napalm (IN), informnapalm.org. 2.6.2018. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Oryx: Attack On Europe: Documenting Russian Equipment Losses During The 2022 Russian Invasion Of Ukraine (lisätietoa kustakin tuhotusta, vaurioituneesta tai haltuunotetusta aseesta saa linkkien kautta) Oryx, oryxspioenkop.com. 24.2.2022-. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Linda Kay: Russian Drone Attack 5.9.2020. popularmechanics.com. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Krasnopol. 152 mm guided artillery shell military-today.com. Arkistoitu 24.1.2021. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ David Hambling: Every. Single. Drone. Fighting In Russia's War Against Ukraine 23.6.2022. popularmechanics.com. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b ‘Orlan’ Drones – The Sea Eagles of St. Petersburg Inform Napalm (IN), informnapalm.org. 9.3.2015. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Simon Ostrovsky: Ukraine Says it Shot Down a Russian Spy Drone Vice, vice.com. 30.5.2014. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Donbas update: Ukraine reports seven ceasefire violations by enemy forces on Oct 18 19.10.2021 09:20. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian Army shoots down Russia’s Orlan-10 drone over Odesa region 15.04.2022 10:43. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian defenders repulse seven enemy attacks, destroy 36 vehicles and Su-30 in JFO area 18.4.2022 22:51. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine’s Armed Forces destroy about 50 enemy soldiers, 14 units of equipment in southern direction 22.4.2022 06:14. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Nine Russian MBTs, 30 units of other heavy equipment destroyed in Ukraine’s east over past day 23.4.2022 01:00. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian military down 15 enemy air targets 29.4.2022 01:38. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine forces shoot down ten Russian drones May 1 2.5.2022 01:20. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Russian Orlan-10 UAV Took Part in the Exercises in Kuzbass militaryleak.com. 18.1.2020. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Russian Orlan-10 drone jammed by Ukrainian electronic warfare assets Inform Napalm (IN), informnapalm.org. 22.6.2021. Viitattu 13.4.2022. (englanniksi)
- ↑ STC Orlan-10 militaryfactory.com. päivitetty 14.3.2022. Viitattu .4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Procurement: Russia Building Better UAVs (18.5.2019) (englanniksi) (strategypage.com)