Eniks Eleron-3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eniks Eleron-3SC -droonin lähtövalmistelua (2019).
Yleiskuvaa Eleron-3SC -droonin käyttöpaikan varustustuksesta droonin kuljetuspakkaksineen, ohjaustietokoneineen ja -antenneineen sekä katapultteineen (2017).
Eniks Eleron-3SC -droonin ohjaustietokone joystickeineen. Varhainen kuva vuodelta 2011, jolloin järjestelmään kuului Panasonic-tietokone.

Eleron-3 (ven. Элерон-3) on venäläisen Eniks-yhtiön (ven. АО "ЭНИКС", (englanniksi) Enics) valmistama ja erityisesti Venäjän asevoimien käyttämä kevyt, lyhyen kantaman taktinen tiedusteludrooni.[1][2][3][4][5][6][7] Venäjä on käyttänyt sitä sotiessaan esimerkiksi Syyriassa ja Ukrainassa jo Itä-Ukrainan sodan aikana.[8][2][6] Eniks-yhtiön kotipaikka on Tatarstanin Kazan.[9]

Sähkömoottorilla varustettu drooni laukaistaan pneumaattisella tai kuminauhatyyppisellä katapultilla ja se laskeutuu laskuvarjon varassa. Drooni on valmistajan mukaan varustettu GPS- ja Glonass-navigoinnilla, ohjaaja voi muuttaa reittiä myös lennossa. Drooni voidaan ohjelmoida myös autonomiseen lentoon.[7] Matkalentonopeus 70–130 km/h, suurin lakikorkeus on 4 000 metriä ja ohjeellinen lennon vähimmäiskesto 100 minuuttia (akun riittävyys). Datasignaalin (video) kantavuus enimmillään 25 km. Droonin suurin lentoonlähtöpaino on 5,3 kilogrammaa. Hyötykuorma enintään 1 kg,[7][3] joka voi olla esimerkiksi video- ja/tai lämpökamera, signaalin häirintälaite tai joku muu kuorma.[3][10] Käyttölämpötilaksi esitetään -30 – +40°С.[7]

Vuonna 2011 kerrottiin asemyyntinäyttelyn yhteydessä, että yhtiö oli toimittanut tai toimittamassa noin 200 droonia asiakkailleen. Tyypillisessä toimituserässä oli 2-3 droonia samalle vastaanottajalle.[11] Lisäksi esimerkiksi syksyllä 2016 uutisoitiin, että esimerkiksi Venäjän Keskiselle sotilaspiirille oli tulossa 30 kappaletta tätä droonia samana vuonna.[10] Vuonna 2019 Venäjän puolustusministeriön uutisoitiin tilaavan droonimallia seuraavina vuosina 15,5 miljoonalla dollarilla. Tilattujen tiedustelulennokkien toimituksien suunniteltiin tapahtuvan vuosina 2019-2021. Vuonna 2019 Venäjän puolustusministeriön julkaisemassa esittelyvalokuvassa droonilla oli sarjanumero 261, mikä viittaisi ainakin 250 valmistettuun Eniks Eleron-3 -drooniin tuohon vuoteen mennessä.

Droonin sotilaallinen käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä on käyttänyt Eniks Eleron-3 -droonia sotiessaan esimerkiksi Syyriassa, Itä-Ukrainan sodassa (2014-)[8][2][6] ja hyökkäyssodassaan Ukrainassa 2022. Ukrainan sodan osapuolten kalustotappiota seuraava Oxyx-sivusto on laskenut avoimen median lähteiden perusteella ukrainalaisten saaneen venäläisjoukoilta haltuunsa vähintään kuusi Eleron-3-droonia maalis-huhtikuussa 2022.[12]

Eleron 10

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saman valmistajan kookkaampi, polttomoottorilla varustettu lyhyen kantaman tiedusteludrooni on mallinimeltään Eleron-10.[11][13] Droonia on käytetty esimerkiksi tutkimustyössä Huippuvuorilla. Drooneja suunniteltiin sijoitettavaksi myös venäläisille jäänmurtajille.[11] Kehitys- ja esittelyvaiheessa on käytetty myös nimeä Eleron-7.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Russian UAVs In Combat uasvision.com. 19.8.2015. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Russian UAVs in Syria livejournal.com. 3.5.2017. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Eleron-3 and Upgraded Korsar UAVs for Russian Army uasvision.com. 9.5.2018. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ David Oliver: Russia’s Rapid UAV Expansion armadainternational.com. 22.3.2019. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Ukrainian soldiers in the Donbas intercepted Russian military drone Eleron-3 (VIDEO) Inform Napalm, informnapalm.org. 18.7.2019. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Vladimir Karnozov: Russia Advances UAV Forces, Sheds Light on Syrian Experiences ainonline.com. 6.10.2019. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Eleron–3 Eniks, enics.aero. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  8. ↑ a b Russian UAVs in Syria Centre for Analysis of Strategies and Technologies (CAST), cast.ru. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Products - Unmanned aerial vehicle Eniks, enics.aero. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  10. ↑ a b Новые комплексы БЛА «Элерон» поступили в войска ЦВО по гособоронзаказу (Valtion puolustustarvikehankinnan uudet Eleron UAV-järjestelmät tulivat Keskeisen sotilaspiirin joukoille) mil.ru. 7.9.2016. Viitattu 11.5.2022. (venäjäksi)
  11. ↑ a b c Беспилотники ЗАО "ЭНИКС" "Элерон-3СВ" и "Элерон-10СВ" пройдут госиспытания (ZAO Eniksin miehittömättömät lentolaitteet "Eleron-3SV" ja "Eleron-10SV" läpäisemässä valtiolliset testit) arms-expo.ru. 7.11.2011. Arkistoitu 11.5.2022. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Oryx: Attack On Europe: Documenting Russian Equipment Losses During The 2022 Russian Invasion Of Ukraine Oryx, oryxspioenkop.com. 24.2.2022-. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Eleron–10 Eniks, enics.aero. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eniks_Eleron-3&oldid=21002756”