Orimattila

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Orimattilan kunnanvaltuusto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orimattila

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′15″N, 025°44′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 560
Hallinnollinen keskus Orimattilan keskustaajama
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Artjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 814,01 km²
141:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 785,26 km²
– sisävesi 28,75 km²
Väkiluku 15 649
70:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 19,93 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,6 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 8,70 %
179:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Kalle Larsson
Kaupunginvaltuusto 33 paikkaa
  2021–2025[6]
 • PS
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Liik.
 • KD
10
7
7
4
2
2
1
orimattila.fi

Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Orimattilan alueliitoksista. Orimattilasta liitettiin Renkomäen alue Lahteen 1956. Samana vuonna Viljaniemen ulkopalsta-alueita liitettiin Hollolasta Orimattilaan. Rakokiven eteläpuoleisia alueita liitettiin Orimattilasta Nastolaan vuosina 1959, 1979 ja 2016. 1959 Karhusaaren läheinen alue liitettiin Nastolasta Orimattilaan. Vuonna 2011 Artjärvi yhdistyi osaksi Orimattilaa.

Orimattilan Virenojalla sijaitsevalta Myllykulmalta on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.

Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?

Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.

Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Orimattilan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 15 184
1985
  
 15 246
1990
  
 15 805
1995
  
 15 909
2000
  
 15 629
2005
  
 16 154
2010
  
 16 309
2015
  
 16 326
2020
  
 16 005
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Orimattilan keskustaajama 9 102
2 Pennala 950
3 Artjärven kirkonkylä 431
4 Virenoja 301

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orimattilan kirkko
Heinämaan rukoushuone elokuussa 2011.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]

Orimattila kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen osana katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käkelän vanhaa kylänraittia.

Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]

Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin kuuluu Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.

Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].

Numero Rekisterikylä Kylän osia
560-401 Heinämaa
560-402 Karkkula
560-403 Keituri
560-404 Kuivanto Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20]
560-405 Leitsamaa
560-406 Luhtikylä Luhtikylä, Henna
560-407 Mallusjoki
560-408 Niemi
560-409 Niinikoski Kaitala, Raikkola
560-410 Pakaa
560-411 Pennala
560-413 Sammalisto
560-415 Tuorakka
560-416 Tönnö Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala
560-418 Orimattilan kirkonkylä Käkelä, Pyörähtälä
560-419 Viljaniemi
560-420 Virenoja
560-425 Artjärvi Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala
560-426 Hietana (aiemmin osa Artjärveä)
560-427 Kinttula (aiemmin osa Artjärveä)
560-428 Ratula (aiemmin osa Artjärveä)
560-429 Villikkala (aiemmin osa Artjärveä)

Koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta Orimattilassa tarjoavat Jokivarren koulu, Järvikunnan koulu, Kuivannon koulu, Luhtikylän koulu, Myllylän koulu, Orimattilan yhteiskoulu, Pennalan koulu, Tönnön koulu, Virenojan koulu ja Vuorenmäen koulu.[21] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta saa Erkko-lukiossa.[22]

Koulujen historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868–1975), Järvikunnan koulu (1868–1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871–2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876 – 1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?

Koulu Kyläalue Vuosi Paikka Lakkautettu
Koskusten kansakoulu[23] Kuivanto 1867[24] Rahjala[25] 1960-luku[26]
Järvikylän kansakoulu[27] Vähä-Mallusjoki 1868
kirkonkylän kansakoulu kirkonkylä 1868
Viljaniemen kansakoulu[28][29] Viljaniemi 1869 (Luhtikylässä) 1990-luvulla[26] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun)
Heinämaan kansakoulu[30] Heinämaa 1868
Pakaan kansakoulu Pakaa 1874 2006[31]
Niinikosken kansakoulu[31][32][33] Niinikoski 1883 2006[31]
Luhtikylän kansakoulu[34][35] Luhtikylä 1890
Kuivannon kansakoulu[36][37] Kuivanto 1891
Pennalan kansakoulu Pennala 1896
Kaitalan kansakoulu[38] Niinikoski 1900
Karkkulan kansakoulu[39] Karkkula 1901
Renkomäen kansakoulu Renkomäki 1901
Tönnön kansakoulu[40] Tönnö 1906
Virenojan kansakoulu[41] Virenoja 1911
Henna-Keiturin kansakoulu[42] Keituri 1921 1971
Riihiojan kansakoulu[43] Riihioja 1924 1960-luku[26]
Huhdanojan kansakoulu[44] Virenoja 1930 1965[45]
Terriniemen kansakoulu[46][47] Terriniemi 1959

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entisen Virkkeen tehdas Kankaanmäellä.

Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[48] ja 1945–2012 Virke Oy.[49][50] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[51]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan Osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu Group Oy ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group Oy.[52]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan Kehräämö, kotieläinpuisto, Orimattilan kotiseutumuseo, Orimattilan pullomuseo, taidemuseo, teatteri, Orimattilan kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Orimattilan murteen ryhmästä ei olla yksimielisiä. Orimattilan murteen on esitetty kuuluvan sekä Hollolan ryhmään että yhdesssä Pukkilan ja Myrskylän kanssa Porvoon ryhmään.[53]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[54]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[55]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orimattilan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Orimattilan alueella sijaitsevia kohteita ja Natura-luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Mallusjoen vanha metsä sekä Mieliäissuo. Artjärvellä sijaitsee Säytteen lintutorni.[56]

Orimattilan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mallusjoen vanhan metsän luontopolku, Karkkulan luontopolku, Lintulan luontopolku, Tönnnön luontopolku, Hakalan luontoppolku sekä Kairressuon-Mieliäissuon luontopolku. Artjärvellä kulkee Villisikapolku, Artjärven kotiseutupyöräilyreitti sekä Lammin luontopolku ja Rajasuon polku.[56]

Urheilu ja liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Orimattilan urheilu ja liikunta

Kuuluisia orimattilalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kuuluisia henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivämiehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Orimattila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Takala, Hannu: The Ristola Site in Lahti and the Earliest Postglacial Settlement of South Finland., s. 149. Jyväskylä: Gummerus, 2004.
  8. ↑ YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 5.10.2010.
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  13. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993) [1]
  15. ↑ Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
  17. ↑ Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315–329.
  18. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) 2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.2.2022.
  19. ↑ Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu 2014 | Maanmittauslaitos www.maanmittauslaitos.fi. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
  20. ↑ http://www.kuivanto.fi/kuivanto/Kyl%C3%A4suunnitelma2012.pdf
  21. ↑ Peruskoulut Orimattilan kaupunki, orimattila.fi. Viitattu 29.5.2020.
  22. ↑ Tietoa meistä Erkko-lukio, erkkolukio.fi. Viitattu 29.5.2020.
  23. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122291
  24. ↑ https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.458988 (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ http://www.orimattila.fi/sivu.php?id=59&sivuid=107 (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ a b c http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  27. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122294
  28. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122353
  29. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122296
  30. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122355
  31. ↑ a b c http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122314
  33. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122293
  34. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122357
  35. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122356
  36. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122313
  37. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122298
  38. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122352
  39. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122360
  40. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122359
  41. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122358
  42. ↑ http://www.phnet.fi/kylat/luhtikyla/kokoontumis/kattilamaja.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94590/xkansak_1924-1925_1926_dig.pdf?sequence=1
  44. ↑ http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2005/07/22/kadonneiden-koirien-talossa
  45. ↑ http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=caa2e7da-2bb6-4a4e-969e-b059ddcd8d6b[vanhentunut linkki]
  46. ↑ http://digi.kirjastot.fi/collections/show/27
  47. ↑ http://digi.kirjastot.fi/items/show/122297
  48. ↑ Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 166–167. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  49. ↑ Virke hiljenee joulun jälkeen[vanhentunut linkki] viitattu 13.12.2011
  50. ↑ "Elettiin sit ennenkii." (Arkistoitu – Internet Archive) Orimattilan Kaupunki
  51. ↑ Orima-Tuote Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  52. ↑ Alueen Orimattila yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  53. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  54. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  55. ↑ Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 9.8.2009.
  56. ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 46–66. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  57. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  58. ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orimattila
Kuntakeskuksen osat ja kylät
Kuntakeskuksen osat tai kylät
Heinämaa - Henna - Karkkula - Keituri - Kirkonkylä - Kuivanto - Käkelä - Luhtikylä - Mallusjoki - Niinikoski - Niemenkylä - Niinikoski - Pakaa - Pennala - Ratula - Ruha - Terriniemi - Tietävälä - Tuorakka - Tönnö - Viljamaa - Viljaniemi - Villikkala - Virenoja
Luonto
Järvet, lammikot ja lähteet sekä joet Mallusjärvi - Hanijärvi - Iso Onkijärvi - Iso Salmijärvi - Kaitajärvi - Kalliojärvi - Koukkujärvi - Kylänjärvi - Kuustjärvi - Lammi - Mustajärvi - Nikkijärvi - Onkijärvi - Ojajärvi - Pahajärvi - Pyhäjärvi – Säyhtee - Salusjärvi - Tekemäjärvi - Tihaja - Tuhkurinjärvi - Valkeajärvi - Villikkalanjärvi – Vähä Onkijärvi - Ylemmäisjärvi
Luonnonsuojelualueet Mallusjoen vanha metsä – Mieliäissuo
Luonnonmuodostumat
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Artjärven kotiseutumuseo – Orimattilan kotiseutumuseo - Orimattilan taidemuseo – Pullomuseo
Rakennukset ja alueet Orimattilan kirkko
Kiinteät muinaisjäännökset Mallusjoen jäännökset
Patsaat ja veistokset J. H. Erkon patsas
Tapahtumat Orimattila Kantri
Muuta Orimattilan nuorisoseura
Urheilu
Liikuntapaikat Orimattilan urheilutalo - Orimattilan ampumarata
Urheiluseurat Heinämaan Pallo (salibandy) - Orimattilan Badminton Club (sulkapallo) - Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta) - Orimattilan Judoseura (judo) - Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu) - Orimattilan Karate (karate) - Orimattilan Latu (kuntoliikunta) - Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu) - Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu) - Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko) - Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta) - Orimattilan Ratsastajat (ratsastus) - Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo) - Orimattilan Tennis (tennis) - Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu) - Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu) - Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu) - Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsast
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Orimattilan linja-autoasema
Hollolan kautta kulkevat tiet seututie 162 - seututie 167
Orimattilan kautta kulkevat radat Lahden oikorata - rataosuus 252 Lahti-Loviisa satama
Sisäiset liikenneväylät seututie 162 - seututie 167
Muuta Orimattilaan liittyvää
Kunta ja hallinto Kunnanvaltuusto – Vaakuna
Media Etelä-Suomen Sanomat – Orimattilan Sanomat – Seutuneloset - Radio Voima
Oppilaitokset Erkko-lukio
Muuta Orimattilaan liittyvää Orimattilan seurakunta – Orimattilan suojeluskunta – Hollolan rovastikunta – Päijät-Hämeen keskussairaala -
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Orimattila&oldid=22707749”