Virenoja
Virenoja on Orimattilan kylä, joka sijaitsee seututie 167:n varrella Lahden Renkomäen ja Orimattilan kirkonkylän eli keskustaajaman välillä. Tietä pitkin mitaten Virenoja on viisi kilometriä kirkonkylän pohjoispuolella ja kymmenen kilometriä Renkomäen eteläpuolella. Matka Virenojalle valtatie 4:n Renkomäen liittymästä kestää noin 8 minuuttia ja kirkonkylältä noin 7 minuuttia.
Vuoden 2022 lopussa kylän postinumeroalueella asui 627 vakituista asukasta[1].
Virenojalla on kyläkoulu, jossa järjestetään 1.–6. luokkien opetuksen lisäksi myös esiopetusta. Oppilaita on noin 110–120.
Virenojan kylällä yhteishenki on korkealla ja siellä toimii aktiivisia yhdistyksiä. Talkootyöllä järjestetäänkin monia suuren suosion saavuttaneita vuosittaisia tapahtumia, kuten Match show -koiranäyttely, Virenojan Kyläpäivä, loppiaisen Kynttiläkävely ja Laskiaisrieha pulkkamäkineen.
Kylän historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virenojalla on ollut asutusta jo noin 11 000 vuotta sitten[2]. Myllykulmalla on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa. (Takala 2004: 149).
Kiinteät muinaisjäännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannulan kivikautinen asuinpaikka
- Korkeakallion kivikautinen asuinpaikka
- Köylinkosken vesimylly
- Myllykosken asuinpaikka
- Myllykulman mylly
Virenojan tiilitehdas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virenojalla toimi 1920–1970-luvuilla Virenojan tiilitehdas, jonka valmistamia punaisia tiiliä on edelleen nähtävissä monissa vanhoissa rakennuksissa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Virenojan koulu | |
|---|---|
| Virenojan kansakoulu | |
| Sijainti | Virenojantie 16, 16310 Virenoja |
| Tyyppi | suomenkielinen alakoulu |
| Perustettu | 1911 |
| Rehtori | Tuomo Karjalainen |
| Luokat | 1-6 |
| Oppilaita | 115 |
| Verkkosivut | |
Virenojalla on koulu, jossa oli 115 oppilasta syksyllä 2023[3]. Koulu on hyväkuntoinen ja järjestelyiltään toimiva. Koulussa opetetaan 1.–6. luokkien oppilaita ja samassa rakennuksessa järjestetään myös esiopetusta.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo vuonna 1900 kylällä toimi pienten lasten koulu, jonka opettajalle luvattiin 3 kuukauden työn palkaksi noin 50 markkaa rahaa, 2½ hehtolitraa rukiita, asunto, polttopuut ja valo. [4]
1903 kerättiin rahaa pikkukoulun urkuharmonin hankkimiseen järjestämällä huvi-iltamia, joissa ohjelmana oli mm. näytelmiä ja koululasten esittämää laulua. Harmoni saatiin hankittua ja sitä esiteltiin yleisölle ensimmäisen kerran pääsiäisenä 1904. [5] [6]
Koska Virenojaa ympäröivissä kouluissa oli liikaa oppilaita ja Virenojalla asui paljon näissä kouluissa käyviä oppilaita, tuli kansakoulun perustaminen esiin useita kertoja. Asiaa kuitenkin vatvottiin moneen kertaan eri suuntiin. Tammikuussa 1905 kerrottiin virenojalaisia oppilaita käyvän toistakymmentä kirkonkylän ja saman verran Pennalan kansakoulussa. Muutama virenojalainen kävi Viljaniemen koulussakin. [7] [8] [9]
Virenojan kyläläiset päättivät maaliskuussa 1905 kokouksessaan ruveta mitä pikemmin omaa kansakoulua rakentamaan ja keräsivät rahaa hommaamalla suuremmoisia arpajaisia ja järjestämällä teeiltamia. [10] [11]
Lopulta vuonna 1911 Virenojalle perustettiin kansakoulu. Ismael Serenius lahjoitti koulua varten tontin, jolloin rakennustyöt päästiin aloittamaan. Ensimmäisenä vuonna, ennen koulurakennuksen valmistumista, koulu toimi nuorisoseuran omistamalla seurantalolla vuokralaisena.
J. Hovin rakentama kansakoulu ja sivurakennus valmistuivat 1912. Vuonna 1932 valmistui lisärakennus, jossa oli eteiset, luokkahuone, keittola ja ullakolla alakoulun opettajan asunto. [12]
1990-luvulle tullessa koulun tilat olivat jääneet pieniksi ja järkevä käyttöikä oli loppumassa, joten laadittiin remontti- ja laajennussuunnitelmat.
Uusi koulu 1992
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhan koulun remontoinnin ja laajentamisen sijasta päädyttiin kuitenkin rakentamaan vanhan koulun viereen kokonaan uusi koulu. Vanha koulu purettiin.
Uusi koulu vihittiin käyttöön syksyllä 1992 ja sen laajennus kuusiluokkaiseksi valmistui vuonna 2014.
Koulurakennuksessa on 1.–6. luokkien opetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhon toimintaa. Koulussa on noin 120 oppilasta, 7 opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Iltaisin koulun liikuntasalia käytetään monenlaiseen yhdistysten ja yksityisten toimijoiden järjestämään liikuntaharrastukseen, kuten koripalloiluun, sulkapalloiluun, lentopalloiluun ja jumppaamiseen. Koulun välituntipiha ja urheilukenttä on kunnostettu 2020-luvun alussa vastaamaan nykyajan vaatimuksia tekonurmineen. Talvisin urheilukenttä on jäädytetty luisteluradaksi ja lähipelloille tehdään koululaisten käyttöön hiihtoladut.
Yhdistyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virenojan nuorisoseura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virenojan kylällä toimii aktiivinen nuorisoseura, joka järjestää ympäri vuoden monenlaisia tapahtumia. Virenojan nuorisoseura perustettiin vuonna 1906.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen nuorisoseuran perustamista kylän nuoriso järjesti omaan lukuunsa hiihtokilpailuja ja muita tapahtumia. [13]
6.12.1906 tehtiin päätös nuorisoseuran perustamisesta ja 9.12.1906 oli varsinainen perustamiskokous. Aluksi toimittiin Orimattilan Nuorisoseuran haaraosastona, mutta vähän myöhemmin liityttiin Lahden Seudun Nuorisoseurojen liittoon. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaan nuorisoseura on ollut yhdistysrekisterissä 6.9.1930 alkaen nimellä Virenojan Nuorisoseura r.y.[14]
Heti loppiaisena 1907 seura järjesti ensimmäiset iltamansa. Ohjelmassa oli puheita, runonlausuntaa, näytelmiä, satu ja yleistä tanssia. Tapahtuma oli useiden lehtimiesten mukaan ollut onnistunut ja hauska. Uusmaalainen-lehden toimittaja nosti kuitenkin näiden luonnehdintojen rinnalle häiriökäyttäytymisen ja antoi seuraavat ohjeet: "Innostukaa edelleenkin Virenojan nuoret! Sytyttäkää valonkynttilöitä leimuamaan kylässänne, ehkä niiden loisto aikaa myöten saa senkin aikaan, että naapurikylien nuoret miehet eivät enää päihtyneinä tule kokouksianne häiritsemään, kuten ikävä kyllä loppiaisiltana huomattiin, vaan häveten pysyvät poissa raittiin ja kauniita tapoja noudattavan nuorison iltamista." [15] [16] [17]
Maaliskuussa pidetyssä ensimmäisessä vuosikokouksessa päätettiin, että siitä lähtien järjestetään perheiltamat kerran kuukaudessa ja vielä maaliskuussa järjestetään myös jäsentenvälinen kilpahiihto. Järjestettiinpä palmusunnuntaina vielä rekiretkikin Miekkiöön, kevätjuhla helluntaina [18] [19] ja juhannusaattona Matikkalassa arpajaisia seurantalon rakennusrahaston kartuttamiseksi. Arpajaisissa oli palkintoina piironki, kallisarvoinen kantele, säkillinen rukiita, säkillinen kauroja, rekipeite, makuuviltti, kiikkutuolin matto ja pyssy. [20] [21]
Kun vauhtiin oli päästy, järjestettiin elokuussa kävelyretki ja urheilukilpailut, joissa oli kilpailuja myös naisille. [22]
Uusmaalainen-lehden Samppa-nimimerkillä esiintynyt kirjeenvaihtaja kertoi 7.8.1907 ilmestyneessä lehdessä, että Virenojan nuorisoseuralle on luvattu "että jos nuorisoseura ryhtyy talonrakennushommiin niin sitä varten on saatavissa vapaa tontti ja tuntuva määrä valmiita rakennuksia rakennusavuksi." [23]
Vanha seurantalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo päätettiin rakentaa ja se valmistui elokuussa 1908. Kun muutamaa vuotta myöhemmin Virenojalle päätettiin perustaa kansakoulu, ei koulurakennusta ollut tuolloin olemassa, vaan ensimmäisenä toimintavuonnaan (1911-1912) kansakoulu oli vuokralla seurantalolla.
Nuorisoseuran toiminta oli alusta lähtien hyvin monipuolista ja talolla oli tärkeä rooli toiminnassa. Sitä laajennettiin ja lattia remontoitiin 1930-luvulla, 1960-luvun lopulla tehtiin kattoremontti. 1980-luvulla tehtiin peruskorjaus, asennettiin sähkölämmitys, remontoitiin yläkerta ja rakennettiin kokoustilat.
Vuonna 1993 ostettiin pesäpallokentän laajentamiseksi lisämaata ja seuraavana vuonna aloitettiin suurremontti. Talon vanha osa purettiin, jonka jälkeen rakennettiin uusi keittiö sekä wc- ja saunatilat. Ne saatiin käyttöön vuonna 1996 seuran 90-vuotisjuhlissa.
Taloon tehtiin mittava kattoremontti vuonna 2021.
Nuorisoseurantalo oli kylän toiminnan ja tapahtumien järjestämiselle tärkeä paikka yli sadan vuoden ajan. Siellä järjestettiin yleisten tapahtumien lisäksi niin monet yksityistilaisuudetkin, että varmasti jokaisella virenojalaisella on paikkaan myös tunneside.
Siksi olikin valtava isku, kun seurantalo tuhoutui tulipalossa keskiviikkoaamuna 14.9.2022. Rakennus oli täyden palon vaiheessa jo ensimmäisten sammutusyksiköiden saapuessa paikalle. Tulipaloa oli sammuttamassa useita pelastuslaitoksen yksiköitä ja kolmella paloautolla haettiin lisää sammutusvettä läheisestä luonnonvesilähteestä. Hirsirunkoinen rakennus paloi kokonaan ja rakennuksen kattokin romahti. Mitään ei pystytty pelastamaan. [24]
Tulipalosta aiheutui välittömästi ylimääräistä järjestelytyötä, koska seuraava seurantalolla järjestettävä suurtapahtuma olisi ollut jo reilun viikon kuluttua, mutta sen järjestäminen alkuperäisten suunnitelmien mukaan olisi mahdotonta. Myös palopaikan raivaaminen, palojätteiden lajittelu ja asianmukainen hävittäminen ovat vaatineet paljon työtä.
Syksyn muuttuessa talveksi alkoi kyläläisten keskuudessa nousta esiin se, että seurantaloa tarvittaisiin myös tulevaisuudessa ja ettei periksi anneta.
Uusi seurantalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanha rakennus oli pahasti alivakuutettu, joten saatu vakuutuskorvaus ei kattaisi kuin pienen osan uuden talon rakennuskustannuksista. Vuoden 2023 aikana Virenojan nuorisoseura on selvitellyt rakennushankkeen toteuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tulipalossa tuhoutuneen talon paikalle on päätetty rakentaa uusi seurantalo, minkä mahdollistamiseksi nuorisoseura järjestää talkoita, myy erilaisia kannatustuotteita ja vastaanottaa lahjoituksia.
Orimattilan kaupunki on myöntänyt seuralle rakennusluvan uuden seurantalon rakentamiseksi ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2024.[25]
Kuuluisia virenojalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väinö Tupala (1888–1932), kansanopiston johtaja, raittiusliikeaktivisti
- Martti Hovi (1915–2009), yritysjohtaja, vuorineuvos, kunniatohtori
- Liisi Beckmann os. Meronen (1924–2004), muotoilija ja taiteilija
- Paavo Melander (1926–2000), säveltäjä ja sanoittaja
- Usko Viitanen (1928–2005), oopperalaulaja, Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitalisti
- Mila Teräs (s. 1975), kirjailija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dordelan tuvasta maailmalle. Jokela-Hartikainen, Sari (teostiedot Kansalliskirjaston sivulla)
- Takala, Hannu (2004). The Ristola Site in Lahti and the Earliest Postglacial Settlement of South Finland. Jyväskylä: Gummerus.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1. Paavo (Postinumeroalueittainen avoin tieto), asukasrakenne Paavo. Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2024.
- ↑ Suomen asuttaminen yle.fi. 13.2.2013. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Koulun perustiedot ja henkilöstö peda.net. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Pientenlasten opettajanpaikka haettavana. Uusimaa, 13.07.1900, nro 58, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Huwi-iltama pikkukoulun urkuharmonin hankkimiseen. Uusimaa, 20.02.1903, nro 22, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Harmoni hankittu. Lahden Lehti, 20.04.1904, nro 30, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Kansakoulun perustamisen pohdintaa. Uusimaa, 23.11.1904, nro 134, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Koulupohdintaa. Uusimaa, 16.01.1905, nro 6, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Koulupohdintaa. Uusimaa, 25.01.1905, nro 10, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Virenojan kyläläiset tekivät kansakoulun rakentamispäätöksen. Lahden Lehti, 06.04.1905, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Kansakoulun hyväksi arpajaisia. Lahden Lehti, 02.05.1905, nro 49, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Koulun historiaa peda.net.
- ↑ Nuorison iltahuvit. Uusimaa, 23.01.1903, nro 10, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ YTJ Tietopalvelu tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 28.12.2023.
- ↑ Nuorisoseuran ensimmäiset iltamat. Lahti, 01.01.1907, nro 1, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Ensimmäisten iltamien kuulumisia. Uusmaalainen, 07.01.1907, nro 2, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Ensimmäisten iltamien kuulumisia. Lahti, 13.01.1907, nro 8, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Nuorisoseuran ensimmäinen vuosikokous. Uusmaalainen, 06.03.1907, nro 27, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Rekiretki Miekkiöön. Uusmaalainen, 27.03.1907, nro 36, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Nuorisoseuran juhannusarpajaiset. Uusmaalainen, 22.05.1907, nro 57, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Juhannusarpajaisten voitot. Lahti, 20.06.1907, nro 93, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Kävelyretki. Uusmaalainen, 07.08.1907, nro 89, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Nuorisoseuralle koti. Uusmaalainen, 07.08.1907, nro 89, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Virenojan seurantalo Orimattilassa tuhoutui tulipalossa kokonaan ess.fi. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Orimattilan Virenojalle viritellään uutta kylätaloa yle.fi. Viitattu 16.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virenojan Nuorisoseura (Arkistoitu – Internet Archive)
- Virenojan koulu
| Kuntakeskuksen osat tai kylät |
| Heinämaa - Henna - Karkkula - Keituri - Kirkonkylä - Kuivanto - Käkelä - Luhtikylä - Mallusjoki - Niinikoski - Niemenkylä - Niinikoski - Pakaa - Pennala - Ratula - Ruha - Terriniemi - Tietävälä - Tuorakka - Tönnö - Viljamaa - Viljaniemi - Villikkala - Virenoja |
| Järvet, lammikot ja lähteet sekä joet | Mallusjärvi - Hanijärvi - Iso Onkijärvi - Iso Salmijärvi - Kaitajärvi - Kalliojärvi - Koukkujärvi - Kylänjärvi - Kuustjärvi - Lammi - Mustajärvi - Nikkijärvi - Onkijärvi - Ojajärvi - Pahajärvi - Pyhäjärvi – Säyhtee - Salusjärvi - Tekemäjärvi - Tihaja - Tuhkurinjärvi - Valkeajärvi - Villikkalanjärvi – Vähä Onkijärvi - Ylemmäisjärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Mallusjoen vanha metsä – Mieliäissuo |
| Luonnonmuodostumat |
| Museot | Artjärven kotiseutumuseo – Orimattilan kotiseutumuseo - Orimattilan taidemuseo – Pullomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Orimattilan kirkko |
| Kiinteät muinaisjäännökset | Mallusjoen jäännökset |
| Patsaat ja veistokset | J. H. Erkon patsas |
| Tapahtumat | Orimattila Kantri |
| Muuta | Orimattilan nuorisoseura |
| Liikuntapaikat | Orimattilan urheilutalo - Orimattilan ampumarata |
| Urheiluseurat | Heinämaan Pallo (salibandy) - Orimattilan Badminton Club (sulkapallo) - Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta) - Orimattilan Judoseura (judo) - Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu) - Orimattilan Karate (karate) - Orimattilan Latu (kuntoliikunta) - Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu) - Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu) - Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko) - Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta) - Orimattilan Ratsastajat (ratsastus) - Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo) - Orimattilan Tennis (tennis) - Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu) - Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu) - Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu) - Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsast |
| Liikennekeskukset | Orimattilan linja-autoasema |
| Hollolan kautta kulkevat tiet | seututie 162 - seututie 167 |
| Orimattilan kautta kulkevat radat | Lahden oikorata - rataosuus 252 Lahti-Loviisa satama |
| Sisäiset liikenneväylät | seututie 162 - seututie 167 |
| Kunta ja hallinto | Kunnanvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Etelä-Suomen Sanomat – Orimattilan Sanomat – Seutuneloset - Radio Voima |
| Oppilaitokset | Erkko-lukio |
| Muuta Orimattilaan liittyvää | Orimattilan seurakunta – Orimattilan suojeluskunta – Hollolan rovastikunta – Päijät-Hämeen keskussairaala - |