Soile Yli-Mäyry

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soile Yli-Mäyryn taidehalli Mäyryssä.

Soile Siviä Johanna Yli-Mäyry (s. 14. toukokuuta 1950 Kuortane) on suomalainen kuvataiteilija.[1]

Pääteemana Yli-Mäyryn töissä on ihmisyys ja ihmisen vieraantuminen luonnosta.[2]

Yli-Mäyry kävi Vapaan taidekoulun vuosina 1971–1972, minkä jälkeen hän opiskeli Saksassa Stuttgartin taideakatemiassa vuosina 1972–1975. Hän jatkoi sittemmin opintoja Helsingin yliopistossa valmistuen valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1987 ja lisensiaatiksi vuonna 1994. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2011.[1] Sosiologian väitöskirjassaan Yli-Mäyry tutki taiteilijan, taideteoksen ja taiteen vastaanottajan kohtaamisen kokemusta. Yli-Mäyry lähestyi aihettaan samalla kertaa sekä tutkijana että taiteilijana: hän analysoi omien teostensa vastaanottoa ja kulttuurisia erityispiirteitä eri maissa.[3]

Yli-Mäyryn ensimmäinen taidenäyttely oli Lahden taidemuseon debytanttikilpailussa vuonna 1976.[4] Sen jälkeen hän on pitänyt (elokuuhun 2012 mennessä) 270 yksityisnäyttelyä 25 maassa,lähde? muun muassa Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Vuodesta 1993 lähtien hän on pitänyt vuosittain kesänäyttelyn taidehallissaan, synnyinseudullaan Kuortaneen Mäyryssä. Samasta vuodesta alkaen hänellä on ollut pysyvä näyttely taidelinnassaan Orimattilassa.[4] Kesällä 2016 Yli-Mäyryn töitä on nähtävillä Tampereella Viihdepalatsin Taidekesässä (Arkistoitu – Internet Archive).

Yli-Mäyry on Taidemaalariliiton ja Lahden Taiteilijaseuran jäsen.[1] Hän kuului Valtion kuvataidetoimikuntaan vuosina 2001–2003.[4] Yli-Mäyry asuu puolisonsa kanssa Lahdessa[1].

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Stuttgartin taideakatemian kaksi opiskelijastipendiä vuosina 1973–1974
  • Lahden taidemuseon debyyttikilpailun voitto 1976
  • Lahden kaupungin vuoden taiteilija (taiteilijastipendi) 1989
  • Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston tunnustuspalkinto 1995 ja 2005
  • Artturi Leinosen kulttuurikilpi 2005
  • Pro Finlandia -mitali 2024[5]

Lähde[4]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pukkila, Matti & Koivunen, Pentti: Soile Yli-Mäyry. Lahti: Soile Yli-Mäyry, 1991. ISBN 978-952-902-773-6
  • Virtanen, Marja-Leena: Soile Yli-Mäyry, Palava Tuhka. Ajatus Kirjat, 2002. ISBN 951-20-6073-6
  • Gladstone, Valerie: Soile Yli-Mayry: Forty Years of Painting, Retrospective 1968-2008. Walter Wickiser Gallery, 2008. ISBN 978-0-615-25298-8 (englanti)
  1. a b c d Soile Yli-Mäyry taiteilijamatrikkelissa
  2. Soile Yli-Mäyryn kotisivut soileyli-mayry.com. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 1.12.2014.
  3. Peltonen, Mari: Esteettinen kokemus yhdistää kansoja: Soile Yli-Mäyry tutkivana taiteilijana 12.9.2011. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta. Viitattu 1.12.2014.
  4. a b c d Curriculum vitae Kuvataiteilijamatrikkeli. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 1.12.2014.
  5. Wilhelm Brummer: Pro Finlandia -mitaleita taiteilijoille ja kirjailijoille 2024 - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 3.12.2024. Viitattu 3.12.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]