Nuorusenjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nuorusenjoki[1][2] (myös Nuorusjoki[3] ven. Нурис, Nuris[4][5][6]) on Vienanmereen laskevaan Koutajoen vesistöön kuuluva on joki Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.[4][5] Joki virtaa pääosin vuonna 1992 perustetussa Paanajärven kansallispuistossa. Se saa alkunsa läheltä myös kansallispuiston alueelle jäävää Nuorusen tunturia Paanajärven eteläpuolella[7][8] ja laskee Koutajoen vesistön pääjärvenä olevaan Pääjärveen lännestä lähellä Paanajärven laskujoen Oulankajoen suuta.[5][6]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä Tavajoen ja Ponselijoen ja Kormuanjoen kanssa joki oli ennen toista maailmansotaa yksi Paanajärven eteläpuolelelta, Kuusamon kaakkoisosasta silloisen Suomen itärajan poikki itään Koutajoen vesistöön laskeneista joista Koutajoen vesistöön kuuluvan Oulankajoen ja Vienan Kemin vesistöön kuuluvan Pistojoen välillä.[6][9][10]

Alkujaan Nuorusenjoki laski Oulankajokeen lähellä sen suuta mutta laskee nykyään Pääjärveen kun tämän pintaa on vesivoimarakentamisen yhteydessä nostettu.[2] Myös Ponselijoki laski aiemmin Tuoppajärven lasku-uomana Pääjärveen olevaan Sohjananjokeen[10][11] mutta vesirakentamista seuranneen Pääjärven pinnannousun seurauksena myös Ponselijoki laskee nyttemmin Pääjärveen[5]. Kormuanjoki ja Tavajoki ovat jatkuvasti laskeneet Pääjärveen[5][10].

Valtiollinen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Sallan–Kuusamon alue toisen maailmansodan jälkeen luovutettiin Neuvostoliitolle, jäivät Ponseli-, Kormuan- ja Nuorusenjoen valuma-alueet kokonaan Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän puolelle.[10][6] Tavajoen valuma-alueesta ulottuu vielä Suomeen pieni osa Tavajärven valuma-alueen läntisimmäästä osasta.[12]

Luonnonkäytön historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Suomen itsenäistymistä ainakin Tavajoesta oli uitettu tukkeja sahattaviksi Vienanmeren rannalle, mutta kun raja sulkeutui Suomen itsenäistymisen jälkeen, jäi Tava-, Ponseli- ja Kormuanjokien latva-alue kannattavan puunhankinnan ulkopuolelle. Vuonna 1939 puunhankinnan ainoaksi mahdollisuudeksi tällä alueella nähtiin rautatien rakentaminen Paanajärvelle ja autokuljetus sinne kun tarvittavia teitä olisi rakennettu.[13] Sodan myötä nämä suunnitelmat jäivät toteutumatta.

Sittemmin metsätaloutta on harjoitettu Venäjän puolella ainakin Tavajärven ympäristössä.[14] Nuorusenjoki tätä vastoin tuli yhdessä Paanajärven ja Nuorusen kanssa osaksi 1990-luvulla perustettua Paanajärven kansallispuistoa[8].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koutaniemi, Leo: Pitkin poikin Kuusamoa. Kuusamo: [Kiviniemi], 2018. ISBN 978-952--94-1275-4
  • Seppänen, O.: Tuntsa-Oulankajoen sekä Jäämeren päävesistöalueiden metsät ja niiden kaukokuljetusmahdollisuudet. (Acta Forestalia Fennica vol. 47 no. 5) Helsinki: Suomen metsätieteellinen seura, 1939. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 18.11.2019).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Itkonen, T. i.: Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 1920, 24. vsk, nro 1-2, s. 11. Helsinki: Kotikielen seura. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 18.11.2019.
  2. ↑ a b Water System Paanajärvi National Park. Federal State Institution «Paanajarvi National Park». Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Vuosina 2009-2014 voimassa olleen Venäjän pohjoisen kalastusalueen kalastusäännön suomennos Oulankajoen vesistöä koskevilta kohdilta (pdf) Oulangan taimen. Metsähallitus. Viitattu 18.11.2019.
  4. ↑ a b Река Нурис (Нурис-йоки, Нурисёки) Поиск по данным государственного водного реестра. textual.ru. Viitattu 18.11.2019. (venäjäksi)
  5. ↑ a b c d e Республика Карелия. ТопограФическая карта. 1:200 000. 2003. (venäjäksi)
  6. ↑ a b c d Koutaniemi 2018:99.
  7. ↑ Map (Julkaisu =Paanajärvi National Park) Federal State Institution «Paanajarvi National Park». Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b Koutaniemi 2018: 55-60, 99.
  9. ↑ Seppänen 1939 s. 26-28.
  10. ↑ a b c d Kansallisarkisto, Yleiskartat (kokoelma), Yleiskartat, Suomen kartta. (Yleisk. Ia* 40/- -) 1:1000 000. Koillisosa. Maanmittaushallitus, 1941, korjattu 1942. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 18.11.2019)
  11. ↑ Sohjana, Kiestinki, Viena Suomen sotahistoriallinen seura. Viitattu 18.11.2019.
  12. ↑ Tavajoen valuma-alue Value - Valuma-alueen rajaustyökalu KM10. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.11.2019.
  13. ↑ Seppänen 1939: kuva 4, 26-28.
  14. ↑ Koutaniemi 2018: 88.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nuorusenjoki&oldid=20684733”