Neovius–Nevanlinna
(Ohjattu sivulta Neovius-Nevanlinna)
Neovius–Nevanlinna on suomalainen suku, joka on tullut tunnetuksi erityisesti matemaatikoista, papeista, lääkäreistä ja sotilaista.[1] Suvun vaiheita tunnetaan 1700-luvun alkuun asti, jolloin Rengon kappelin lukkarin Tuomas Tuomaanpojan (Thomas Thomasson) samanniminen poika lähti Turkuun opiskelemaan papiksi. Siellä hän sai nimekseen Thomas Nyman, ja myöhemmin nimi muunnettiin muotoon Neovius.[2] 1900-luvun alussa suomalaisuusliikkeen innoittamana osa suvun jäsenistä muutti sukunimensä Nevanlinnaksi.[3] Nevanlinnan kaupungin latinankielinen nimi on Neovia.[4] Sukuun on kuulunut monia professoreja.
Suvun tunnettuja jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neovius-nimisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Adolf Neovius (1858–1913), historioitsija, pappi
- Arthur Alfred Neovius (1869–1938), Liittopankin pääjohtaja ja Suomen pankkiyhdistyksen asiamies
- Arvid Neovius (1861–1916), aktivisti, päätoimittaja, RKP:n kansanedustaja
- Dagmar Neovius (1867–1939), opettaja, aktuaari ja RKP:n kansanedustaja, Arvid Neoviuksen sisko
- Edvard Engelbert Neovius (1823–1888), Haminan kadettikoulun matematiikan opettaja, sittemmin kenraalimajuri
- Edvard Rudolf Neovius (1851–1917), senaattori ja matemaatikko
- Frithiof Neovius (1830–1895), kadettikoulun johtaja ja valtiopäiväedustaja, kenraaliluutnantti
- Harald Leonard Neovius (1863–1930), arkkitehti
- Hjalmar Neovius (1877–1960), Korkeimman oikeuden presidentti 1940–1945
- Mats Ivar Olof Neovius (s.1977) muuttuvien tietokantojen tutkija
- Osmo Lauri Neovius, suomalainen silmälääkäri, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen perustajajäseniä
- Theodor Neovius (1833–1886), metsänhoitaja, opettaja ja lehtimies
- Tomas Fredrik Bruno Neovius (1840–1906), suomalainen Venäjän armeijan kenraaliluutnantti
Nevanlinna-nimisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arne Nevanlinna (1925–2016), kirjailija ja arkkitehti, Rolf Nevanlinnan poika[5] (puoliso kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna)
- Ernst Nevanlinna (1873–1932), taloustieteen professori, eduskunnan puhemies ja sanomalehti Uuden Suomen päätoimittaja
- Frithiof Nevanlinna (1894–1977), matemaatikko, Otto Nevanlinnan poika
- Harri Nevanlinna (1922–1994), veriryhmäserologian ja populaatiogenetiikan tutkija, Rolf Nevanlinnan poika.[6]
- Heli Nevanlinna (s. 1956), lääketieteen dosentti, syöpätutkija
- Jussi Nevanlinna, pokeriammattilainen ja tennispelaaja
- Lars Nevanlinna (1850–1916), matematiikan oppikirjojen kirjoittaja, suomalaisen pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä
- Lasse Nevanlinna (1924–2012), professori, diplomi-insinööri ja Imatran Voima Oy:n kehitysjohtaja
- Olavi Nevanlinna (s. 1948), matemaatikko
- Otto Nevanlinna (1867–1927), matemaatikko ja opettaja
- Outi Nevanlinna (s. 1958), näyttelijä, Veikko Nevanlinnan tytärlähde?
- Raija Nevanlinna (1937–2011), venäjän kielen ja kirjallisuuden tuntija, opettaja ja suomentaja
- Rolf Nevanlinna (1895–1980), kansainvälisesti tunnettu suomalainen matemaatikko ja akateemikko. Otto Nevanlinnan poika.[7]
- Saara Nevanlinna (1917–2011), kielitieteilijä, Harri Nevanlinnan vaimo
- Soini Nevanlinna (1882–1951), korkeimman oikeuden oikeusneuvos
- Tapio Nevanlinna (s. 1954), säveltäjä
- Tuomas Nevanlinna (s. 1960), kirjailija ja filosofi. Arne Nevanlinnan poika.[5]
- Veikko Nevanlinna (1920–2012), matemaatikko, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori. Frithiof Nevanlinnan poika.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lehto, Olli: Korkeat maailmat: Rolf Nevanlinnan elämä. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17200-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Autio, Veli-Matti: ”Neovius (1700–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 15–16. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2009).
- ↑ Lehto, s. 9–10.
- ↑ Lehto, s. 32.
- ↑ Facta 2001, osa 12, p. 3. WSOY 1985.
- ↑ a b Aromaa, Jonni: Kirjailija Arne Nevanlinna on kuollut 8.8.2016. Yleisradio. Viitattu 11.8.2016.
- ↑ Tarkka, Pekka: Tarkastelussa koko elämä Helsingin Sanomat. 13.9.2014. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Lehto, Olli: ”Nevanlinna, Rolf (1895–1980)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 39–42. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2016).
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
