Markus J. Rantala
Markus J. Rantala (s. 1976 Vantaa, Suomi[1]) on suomalainen evoluutiopsykologian tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston biologian laitoksella. Rantala on suorittanut tohtorin tutkinnon sekä biologian että psykologian alalta. Hänellä on dosentin arvo kolmella eri tieteenalalla: evoluutiopsykologiassa, evoluutiobiologiassa sekä ekologiassa ja ympäristönhoidossa.
Rantala väitteli vuonna 2002 Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi biologian alalta väitöskirjallaan Immunocompetence and sexual selection in insects, jossa hän käsittelee immuniteettitason ja seksuaalivalinnan välistä yhteyttä hyönteisillä.[2] Vuonna 2014 Rantala väitteli puolestaan tohtoriksi Turun yliopistossa psykologiasta väitöskirjallaan Physical attractiveness as a signal of biological quality, jossa hän tutki, miten fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön biologista laatua.[1]
Rantala on julkaissut myös kirjan Masennuksen biologia – evoluutiopsykologinen näkökulma masennukseen (2019).[3]
Teorioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mielenterveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantala kumppaneineen on esittänyt[4] psykoneuroimmunologiaan perustuvan selitysmallin kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismiksi. Teorian mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.
Rantala on tutkimusryhmineen teoretisoinut, ettei masennus ole vain yksi sairaus vaan evoluutiopsykologian näkökulmasta 12 eri sairautta[4][5]:
- Infektion laukaisema masennus
- Kroonisen stressin laukaisema masennus
- Yksinäisyyden laukaisema masennus
- Traumaperäisen stressihäiriön laukaisema masennus
- Hierarkiakonfliktin laukaisema masennus
- Rakkausongelmien laukaisema masennus
- Läheisen kuoleman laukaisema masennus
- Synnytyksen jälkeinen masennus
- Vuodenaikaismasennus
- Kemikaalien laukaisema masennus
- Somaattisten sairauksien laukaisema masennus
- Nälkiintymisen laukaisema masennus
Länsimaisen elämäntavan aiheuttama matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi voimistavat masennuksen oireita johtaen yksilön kannalta maladaptiiviseen kliiniseen masennukseen.[4] Jotkin masennustyypit ovat luonnonvalinnan tuottamia sopeutumia: luonnonvalinta on esimerkiksi suosinut niitä yksilöitä, jotka ovat masentuneet yksinäisyydessä, sillä yksin oleminen on ollut erittäin vaarallista evolutiivisessa ympäristössä[6], sekä niitä, jotka ovat masentuneet nälänhädässä, sillä masentunut kuluttaa vähemmän energiaa[7].
Rantalan mukaan masennuksen hoito olisi kohdennettava taustalla olevien syiden, ei niinkään oireiden hoitoon. Hän ehdottaa masennushoitolaa, jossa muutettaisiin masennuspotilaan ruokavalio terveellisemmäksi, tuotaisiin merkityksellisiä sosiaalisia suhteita sekä huolehdittaisiin riittävästä liikunnasta ja unesta.[8]
Hän on tutkimusryhmineen myös julkaissut artikkelin, jossa esitettiin evoluutiopsykologiaan perustuva selitys syömishäiriölle.[9] Tutkimusryhmä on myös löytänyt näyttöä siitä, että toksoplasmoositartunta lisää todennäköisyyttä sairastua skitsofreniaan ja kasvattaa miehillä testosteronitasoa.[10]
Syksyllä 2022 Rantalan tutkimusryhmä julkaisi uuden teorian skitsofrenian syntymekanismista. Skitsofreniaa on aiemmin pidetty voimakkaasti periytyvänä sairautena. Tämä synnyttää kuitenkin evolutiivisen paradoksin, sillä tiedetään, että skitsofreniaa sairastavilla on alentunut lisääntymismenestys, joten ajan myötä skitsofrenian pitäisi vähentyä populaatiossa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tutkimusryhmän mukaan tämä johtuu siitä, että skitsofrenian puhkeaminen ei johdu pelkästään geeneistä, vaan geenien, loistartunnan (esim. toksoplasmoosi) ja kroonisen stressin yhteisvaikutuksesta.[11]
Parinvalinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 julkaistussa psykologian väitöskirjassaan Rantala toteaa, että miesten immuunivasteella on yhteys näiden kasvojen puoleensavetävyyteen. Rantalan tutkimusten mukaan naiset pitävät komeimpina miehiä, joilla olla paras immuunivaste, korkein testosteronitaso sekä alhaisin stressihormonitaso. Hänen mukaansa miehen vartalon puoleensavetävyyteen vaikuttavat alhainen rasvaprosentti ja korkea immuunivasteen taso, enemmän kuin kehon maskuliinisuus. Rantala esittää, että ympäristöolosuhteilla on vaikutusta, millaisista miehistä naiset pitävät: köyhissä maissa naiset suosivat korkeamman testosteronitason omaavia miehiä kuin rikkaiden maiden naiset. Sen sijaan tarkasteltaessa naisten puoleensavetävyyttä miesten silmissä Rantala huomasi, että miehet suosivat naisissa todennäköisesti hedelmällisyydestä kertovia piirteitä, eikä korkeasta immuniteettitasosta. Hänen väitöskirjansa mukaan sekä liian alhainen että liian korkea rasvaprosentti heikentää naisten viehättävyyttä miesten silmissä. Alhainen stressihormonitaso lisää puolestaan naisten puoleensavetävyyttä.[1]
Rantala epäilee länsimaiden alhaisen syntyvyyden johtuvan hormonitasojen laskusta. Länsimainen elämäntapa johtaa hänen mukaansa ylipainoisuuteen ja krooniseen stressiin, minkä johdosta miesten testosteronitasot ja naisten estrogeenitasot romahtavat. Näin ollen nämä haluavat lisääntyä vähemmän ja alkavat muistuttaa yhä enemmän vastakkaista sukupuolta: länsimaiset miehet ovat muuttuneet feminiisemmiksi ja naiset maskuliinisemmiksi.[12]
Evoluutiopsykologian opetus julkisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun yliopisto aloitti syksyllä 2014 evoluutiopsykologian sivuainekokonaisuuden opettamisen. Rantalan mukaan tarkoitus olisi, että mahdollisimman moni tieteenala alkaisi hyödyntää evoluutiopsykologiaa työkaluna.[13] Rantala on ennustanut, että evolutiivinen lähestymistapa tulee muuttamaan tiedettä enemmän kuin mikään muu suuntaus: tulevaisuudessa voisi olla esimerkiksi evolutiivisen sosiologian ja oikeustieteen kaltaisia tieteitä. Hänen mukaansa suomalaistutkija ei voi enää menestyä kansainvälisessä tiedemaailmassa, ellei tämä tunne evolutiivista taustaa.[14]
Rantala toteaa, että evoluutiopsykologiaan kohdistuva vastustus on pääasiassa poliittista eikä tieteellisiin argumentteihin perustuvaa. Hänen mielestään evoluutiopsykologian maine on heikko, koska se kärsii sosiobiologian painolastista: sosiobiologia väitti, että geenit pakottavat meidät tekemään jotakin, sen sijaan Rantalan näkemys on, että geenit luovat viettimme, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme kulttuurillisten tekijöiden rinnalla. Rantalan mukaan survival of the fittest -ajatus on ymmärretty yksipuolisesti pelkästään fyysisenä kelpoisuutena: ihmislajilla nimittäin myös muut ominaisuudet voivat taata korkean kelpoisuuden.[14]
Rantala on kertonut saaneensa tutkimustensa vuoksi vihaviestejä ja uhkailua uskonnollisista ja poliittisista lähtökohdista. Rantalasta tehtiin lisäksi kantelu aiheena ”naisvihamielisyys ja tasa-arvolain vastainen opetus”. Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan asiassa ei ollut mitään huomautettavaa ja opetus saa jatkua entisellään.[15]
Syyskuussa 2021 verkkolehti Long Play julkaisi Oskari Onnisen kirjoittaman artikkelin, jossa käsiteltiin Rantalan uraa ja artikkeleita. Sen mukaan Rantala on esittänyt tutkimustensa pohjalta julkisuudessa väitteitä, joille ei löydy tukea itse tutkimuksista. Esimerkiksi Rantalan tiedote, jossa hän väitti ratkaisseensa kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin, toi Rantalalle huomautuksen Turun yliopiston toimesta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta kesäkuussa 2021.[16][17]
Eräät psykiatrian erikoislääkärit ovat kritisoineet häntä mediassa siitä, että heidän mielestään Rantalan tutkimukset saattavat aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita, mikäli kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat lopettavat lääkityksensä.[18] Rantala on puolestaan vastannut, että kriitikot ovat hänen mukaansa esittäneet virheellisiä perusteita kritiikilleen ja että nämä yrittävät tarkoituksella harhauttaa yleisöä. Rantalan ja häntä kritisoineiden psykiatrien kiista liittyy muun muassa siihen, osoittaako kaksisuuntaisen mielialahäiriön valtaväestöä vähäisempi esiintyvyys amisseilla kaksisuuntaisen mielialahäiriön johtuvan länsimaisesta elämäntavasta. Rantalan mukaan osoittaa, psykiatrien mielestä ei.[19][20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rantala, Markus J.: Masennuksen biologia: Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Helsinki: Terra Cognita, 2019. ISBN 9789525697940
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön laatua pariutumiskumppanina (Väitös: FT Markus J. Rantala, 17.6.2014, psykologia) utu.fi. 12.6.2014. Turun yliopisto. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Jyväskylän yliopisto: Immunocompetence and sexual selection in insects jyu.fi. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala haluaisi uudistaa masennuksen hoidon perusteellisesti — Mielialan lasku voi hänen mukaansa olla hyödyllinen tila. https://kouvolansanomat.fi/uutiset/kotimaa/dc5b7223-4f50-421a-b968-7bec030d2ef8 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Markus J. Rantala, Severi Luoto, Indrikis Krams, Hasse Karlsson: Depression subtyping based on evolutionary psychiatry: Proximate mechanisms and ultimate functions. Brain, Behavior, and Immunity, 1.3.2018, 69. vsk, s. 603–617. doi:10.1016/j.bbi.2017.10.012 ISSN 0889-1591 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Rantala, 2019, s. 81}
- ↑ Rantala, 2019, s. 85–87
- ↑ Rantala, 2019, s. 105–107
- ↑ Roponen, Marjaana: Markus J. Rantala: Toinen näkemys masennuksesta tunnejamieli.fi. 9.5.2018. Viitattu 12.9.2022.
- ↑ Markus J. Rantala, Severi Luoto, Tatjana Krama, Indrikis Krams: Eating Disorders: An Evolutionary Psychoneuroimmunological Approach. Frontiers in Psychology, 2019, 10. vsk. PubMed:31749720 doi:10.3389/fpsyg.2019.02200 ISSN 1664-1078 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Borráz-León Javier I, Rantala Markus J, Luoto Severi, Krams Indrikis, Contreras-Garduno Jorge, Cerda-Molina Ana Lilia, Krama Tatjana: Toxoplasma gondii and Psychopathology: Latent Infection Is Associated with Interpersonal Sensitivity, Psychoticism, and Higher Testosterone Levels in Men, but Not in Women (Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä) Adaptive Human Behavior and Physiology. 7.1.2021. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Rantala Markus J., Luoto Severi, Borráz-León Javier I., Krams Indrikis: Schizophrenia: The new etiological synthesis. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 2022, nro 142. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ Lapintie, Nelli: Evoluutiopsykologi: Vauvakadon olennainen syy on unohtunut – ”Naiset ovat muuttuneet miehekkäämmiksi” is.fi. 20.10.2019. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Muurinen, Heta: Suomalaisyliopisto alkaa opettaa kritiikkiä herättänyttä evoluutiopsykologiaa 19.9.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 2.4.2015.
- ↑ a b Mikkola, Jaakko: Darwinin mies Turun ylioppilaslehti. 15.1.2015. Arkistoitu 8.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
- ↑ Hjelt, Yrjö: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa: vihapostia, puhkotut auton renkaat ja maine naistenvihaajana 2.4.2015. Yle. Viitattu 2.4.2015.
- ↑ Turun yliopiston tutkija rikkoi hyvää tieteellistä käytäntöä – kertoi selvittäneensä kaksisuuntaisen mielialahäiriön syyn ts.fi. 23.9.2021. Arkistoitu 24.9.2021. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Onninen, Oskari: Aurajoen Darwin. Long Play, 23.9.2021.
- ↑ Scheinin, Noora; Karlsson, Hasse; Hietala, Jarno: Kommentti uutiseen kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismien selvittämisestä ts.fi. 29.1.2021. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Korkki, Raisa: Turun yliopiston tutkija väittää, että hänet yritetään hiljentää ts.fi. 31.3.2022. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Rantala, Markus J.: Psykiatrian professorit syyllistyivät lukijoiden tietoiseen harhaanjohtamiseen kritisoidessaan tutkijaa, joka kertoi ratkaisseensa kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin (Rantalan verkkosivusto) markusjrantala.fi. 24.3.2022. Viitattu 26.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
