Sosiobiologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sosiobiologia on yhteisöllisten ilmiöiden biologisten perusteiden järjestelmällistä tutkimista.[1] Sanan sosiobiologia teki tunnetuksi Edward O. Wilson teoksessaan Sociobiology: The new synthesis vuonna 1975.[2] Sosiobiologian mukaan ihmisen käyttäytyminen, kulttuuri ja yhteiskunta perustuu joko kokonaan tai hyödyllisten ominaisuuksien osalta luonnonvalinnan suosimiin adaptaatioihin. Sosiobiologiaa ei tule sekoittaa evoluutiopsykologiaan, vaikka sosiobiologiaa voikin pitää tämän eräänlaisena edeltäjänä.[3][4]

Sosiobiologian ja evoluutiopsykologian välinen ero

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiobiologiassa on keskitytty evoluutiopsykologiaa enemmän tarkastelemaan esimerkiksi ekologisten seikkojen vaikutusta eläinyhteisöjen sisäisiin käyttäytymismalleihin ja samalla on kiinnitetty vähemmän huomiota yksilöiden neurologiaan ja psykologiaan liittyvien seikkojen vaikutukseen (jotka puolestaan evoluutiopsykologia huomioi). Sosiobiologian tutkimusmenetelmät ovat olleet laadultaan teoreettisia, metodologisia ja joskus fylogeneettisia. Filosofisesta näkökulmasta käsin on kiistelty siitä, kuinka paljon yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat geenit ja kuinka paljon ympäristöön sopeutuminen ja opitut asiat. Sosiobiologiaan on vaikuttanut kognitiivinen psykologia. Jotkut käyttäytymisekologiset teoriat ovat päteviä vain tarkasteltaessa yksilöiden käyttäytymistä näennäisessä mielessä, mutta eivät päde käyttäytymistä tarkasteltaessa monimutkaisemmilla käyttäytymistutkimusmenetelmillä.[5]

Sosiobiologian ja evoluutiopsykologian välisestä erosta on tutkijoiden kesken erilaisia mielipiteitä. Richard Dawkinsin ja E. O. Wilsonin mielestä evoluutiopsykologia on vain poliittisesti korrektimpaa sosiobiologiaa. Leda Cosmidesin ja John Toobyn mukaan evoluutiopsykologia huomioi kognitiivisen tason selitykset toisin kuin sosiobiologia.[6]

Markus J. Rantala luonnehtii sosiobiologian ja evoluutiopsykologian välistä eroa seuraavasti: sosiobiologisen näkemyksen mukaan geenit pakottavat meidät tekemään jotakin (geneettinen determinismi), kun taas evoluutiopsykologisessa näkemyksessä ajatellaan, että geenit synnyttävät viettimme, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme kulttuurillisten tekijöiden rinnalla.[7] Sen sijaan Lance Workmanin ja Will Readerin mukaan evoluutiopsykologia ja sosiobiologia eivät kumpikaan kannata geneettistä determinismiä.[8]

  1. Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
  2. Wilson, Edward O.: Sociobiology: The New Synthesis – Twenty-Fifth Anniversary Edition. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press, 1975/2000. ISBN 0-674-00235-0
  3. Tieteen termipankki 8.8.2022: Filosofia:sosiobiologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:sosiobiologia.)
  4. Tieteen termipankki 8.08.2022: Nimitys:adaptationismi. (Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:adaptationismi.)
  5. Sosiobiologia 11.11.2013. Edustanford. Viitattu 6.10.2022.[vanhentunut linkki]
  6. Reader, Will & Workman, Lance: Evolutionary psychology: An introduction, s. 17. Cambridge University Press, 2021.
  7. Mikkola, Jaakko: Darwinin mies Turun ylioppilaslehti. 15.1.2015. Arkistoitu 8.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
  8. Reader & Workman, s. 23–24

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sintonen, Matti: Sosiobiologia ja ihmisluonto. Ajatus, 1992, 49. vsk, s. 191–213.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]