Malline:Valitut palat/2021/25

Astrahanin sotaretki oli Osmanien valtakunnan ja Krimin kaanikunnan yritys vallata Moskovan Venäjän hallitsema Astrahanin alue vuonna 1569. 1550-luvulla Venäjä oli vallannut Astrahanin kaanikunnan ja laajennut näin Pohjois-Kaukasiaan, jota Osmanien valtakunta ja etenkin heidän liittolaisensa ja vasallinsa Krimin kaanikunta pitivät etupiireihinsä kuuluvana alueena. Krimin tataarit olivat sotineet Venäjää vastaan jo pitkään, mutta Osmanien valtakunnan vuosien ajan harkitsema operaatio alkoi vasta kesällä 1569, jolloin turkkilaisten ja Krimin tataarien muodostama sotaretkikunta aloitti marssin Don- ja Volgajokien väliselle alueelle.

Sotaretkeen sisältyi olennaisena osana suunnitelma joet yhdistävän kanavan kaivamisesta, minkä valmistuttua entinen Astrahanin kaanikunta voitaisiin vallata venäläisiltä. Jokien alajuoksujen hallinta ja niiden välisen kanavan valmistuminen olisi merkinnyt koko niiden eteläpuolisen Kaukasian hallintaa sekä suoraa vesikulkureittiä Mustanmeren ja Kaspianmeren välille. Sotaretkeä ja kanavan kaivamistöitä hankaloittivat huollon järjestämisen vaikeus ja aromaaston haastavat olosuhteet sekä tataarien ja turkkilaisten välillä ollut epäluottamus. Alkusyksyllä osmani- ja tataariarmeijoille annettiin vetäytymiskäsky, ja ne poistuivat Astrahanista osittain kuivan ja hedelmättömän, osittain soisen ja upottavan aroalueen halki. Turkkilaiset kärsivät paluumarssilla suurimmat tappionsa janon ja nälän vuoksi. Ensimmäinen Venäjän ja Osmanien valtakunnan yhteenotto päättyi jälkimmäisen sotilaalliseen tappioon, joskin seuranneissa neuvotteluissa osmanit saivat ajettua läpi osan sodalle asettamistaan tavoitteista.

Katso lisää aiheeseen liittyviä laadukkaita artikkeleita: Liivinmaan sota, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Venäjän–Turkin sota (1735–1739) ja Xacitarxan.

---