Makrolidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erytromysiinin rakennekaava

Makrolidit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, joille tyypillinen rakenneominaisuus on makrosyklinen laktonirengas, jossa hiiliatomeja on tyypillisesti 13–15. Laktonirenkaaseen on liittyneenä yksi tai useampi sokerijohdannainen.

Makrolidien on huomattu soveltuvan lääkinnälliseen käyttöön antibioottina, koska ne estävät bakteerien proteiinisynteesiä. Antibakteerista tehoa makrolideilla on muun muassa stafylokokkeja ja streptokokkeja vastaan, mutta tehoa on osoitettu myös klamydiaa, riketsiaa, mykoplasmaa ja jopa tuberkuloosia aiheuttavia mykobakteereja vastaan. Osa bakteereista kykenee kuitenkin muodostamaan resistenssin lääkettä kohtaan.

Makrolideja käytetään ylempien ja alempien hengitysteiden infektioiden, kuten poskiontelotulehduksen, keuhkokuumeen ja keuhkoputkentulehduksen hoitoon. Niillä hoidetaan myös ihon ja pehmytkudosten infektioita.

Makrolideilla on todettu vakavia yhteisvaikutuksia eräiden muiden lääkkeiden kanssa. Esimerkiksi antihistamiinina käytettävä terfenadiini saattaa makrolidien kanssa yhdessä aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.

Makrolidit kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa luokkaan J01FA. Makrolidien ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat lääkeaineet:

  • Pharmaca Fennica 2007

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]