Diritromysiini
| |
Diritromysiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (1R,2R,3R,6R,7S,8S,9R,10R,12R,13S,15R,17S)-9-[(2S,3R,4S,6R)-4-(dimetyyliamino)-3-hydroksi-6-metyylioksan-2-yyli]oksi-3-etyyli-2,10-dihydroksi-7-[(2R,4R,5S,6S)-5-hydroksi-4-metoksi-4,6-dimetyylioksan-2-yyli]oksi-15-(2-metoksietoksimetyyli)-2,6,8,10,12,17-heksametyyli-4,16-dioksa-14-atsabisyklo[11.3.1]heptadekan-5-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C42H78N2O14 |
| Moolimassa | 835,064 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 186–189 °C (hajoaa)[1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 10 %[2] |
| Proteiinisitoutuminen | 15–30 %[3] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 30–44 tuntia[2] |
| Ekskreetio | ulosteiden mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Diritromysiini (C42H78N2O14) on makrolideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina esimerkiksi hengitystieinfektioiden hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diritromysiini muistuttaa rakenteeltaan erytromysiiniä. Se on erytromysyyliamiinin puolisynteettinen johdannainen. Yhdisteen antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää bakteerien proteiinisynteesiä. Teho grampositiivinen bakteereja vastaan on hieman heikompi kuin erytromysiinin, mutta teho eräitä gramnegatiivisia bakteereja vastaan voi olla parempi. Diritromysiiniä käytetään keuhkokuumeen keuhkoputkentulehduksen ja ihoinfektioiden hoitoon.[2][3][4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa diritromysiinin haittavaikutuksista on mietoja. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, vatsakivut, ripuli ja pääkipu.[2][3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 568. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c d Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 284. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c Arthur H. Jeske: Mosby's Dental Drug Reference, s. 421. Elsevier, 2017. ISBN 9780323481113 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
- ↑ a b Satoshi Omura: Macrolide Antibiotics, s. 113, 369–370. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-526451-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
- ↑ J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 1019. 1 Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)