M85 (tytärammus)
| M85-kaksoiskäyttötytärammus | ||
|---|---|---|
| kuva | ||
| Kuvaus | ||
| Tyyppi | kaksoiskäyttötytärammus | |
| Valmistaja | Israel Military Industries (Israel) | |
| Lisenssinhaltija | Indian Ordnance Factories (Intia) | |
| Lisenssinhaltija | Rheinmetall DeTec AG (Saksa) | |
| Lisenssinhaltija | Alliant Techsystems (Yhdysvallat) | |
| Osalisenssinhaltija | CITEFA (Argentiina) | |
| Osalisenssinhaltija | Romtechnica (Romania) | |
| Osalisenssinhaltija | Armasuisse (Sveitsi) | |
| Käyttöönotto | ||
| Kuorma-ammukset (155 m tykki) | DM 662, M 395, M 396, M 397 | |
| Valmistusmäärä | 60 000 000 (2002) | |
| Ominaisuudet | ||
| Laboratorioräjähtämättömyys-% -1997 | 14 | |
| Laboratorioräjähtämättömyys-% | 1,0 | |
| Laboratorioräjähtämättömyys-% Suomessa | < 0,2 | |
| Kenttäräjähtämättömyys-% | 1,3-2,3 | |
| Massa | ||
| Henkilövaikutus | ||
| Miinavaikutus | ||
| Panssarivaikutus | 105 mm homogeenista panssariterästä | |
| Käyttö | ||
| 2006 | Libanonin sota | |
M85 on israelilaisen rypälepommin tytärammus, joita käytettiin laajasti erilaisten kuorma-ammusten kuljettamina Libanonin sodassa kesällä 2006. M85 muodostaa mm. puolet Norjan rypälepommivarastosta. Norja asetti vuoden 2006 lopussa käyttökieltoon 155 mm:n haupitsille tarkoitetut, 63 ja 49 Norjassa lisenssillä valmistettua M85-tytärammusta sisältävät kuorma-ammukset DM 642 ja DM 662 siksi, että niistä jäi suuri osa räjähtämättöminä maastoon Libanonissa.[1] [2]
M85:aa on havaittu räjähtämättöminä Libanonissa kolmea tyyppiä. Kaksi näistä on periaatteessa itsetuhoavia tyyppejä ja kolmas ei, vaikka kaikkiin niihin viitataan M85:nä.[3]
Israel Military Industries muutti M85:n 1998, mihin asti sen ilmoitettu räjähtämättömyysprosentti oli 14, harvemmin räjähtämättömäksi jääväksi itsetuhomekanismilla.[4]
M85 on myös Suomen puolustusvoimien 155 K 98 Tampellan valmistaman 155 mm:n kenttätykin kuorma-ammus DM 662:n tytärammus, joita on hankittu siksi, että Suomi Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti luopuu vuoteen 2016 mennessä jalkaväki- eli henkilömiinoista.
M85:n toinen malli on varustettu itsetuhomekanismilla ja virallisten kokeiden mukaan sen vikaantumistiheys on yksi prosentti. Norjan kansanavun Eero Ojalan mukaan virallinen testi on kuitenkin tehty laboratorio-olosuhteissa kovalla alustalla, kun taas Libanonissa osa rypälepommeista putosi pehmeälle ja hedelmälliselle maatalousmaalle sekä asutuksen piiriin. M85:t edustavat lukumäärältään suurta osaa Libanoniin jääneistä räjähteistä erityisesti Sinisen linjan lähelle jääneistä. Oijala tutkii Norjan puolustusvoimien tutkimusinstituutin (Forsvarets forskningsinstitutt – FFI, Norwegian Defence Research Establishment) toimeksiannosta M85-tytärammusten vikaantumistiheyttä Etelä-Libanonissa ja uskoo tutkimustuloksen olevan valmis huhtikuussa 2007.[1]
Kaksoiskäyttö-M85
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israel Military Industries on kehittänyt tytärammuksesta kaksoiskäytettävän mallin, jota voi käyttää niin henkilöammuksena kuin panssariammuksena. Sirpalevaikutus henkilöitä vastaan tulee 1 200 sirpaleesta kuolettavalle alueelle sekä panssaroituja ajoneuvoja vastaan tytärammus läpäisee 105 mm:iä valssattua homogeenista panssariterästä. Siinä on myös itsetuhojärjestelmä kuoressa.[5]
Israel Military Industries tuottaa myös M42:a ja M46:a varten kuoren, johon voi vaihtaa itsetuhomekanismia kuoressaan sisältämättömät tytärammukset uudelleen kuorma-ammukseen sijoitettaviksi.[6]
Raivaushavaintoja Libanonista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukaan Etelä-Libanonissa aselevon solmimisen jälkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytärammuksista. Yhteensä Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmät ovat löytäneet 2 171 räjähtämätöntä kuorma-ammuksen tytärarmmusta: 715 (33 %) tyyppiä M41, 820 (38 %) tyyppiä M77 ja 691 (32 %) tyyppiä M85.[7]
Libanonissa on käytetty lisäksi myös M42-tytärammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia.[8]
Norjan kokeiden perusteella arvellaan, että Libanonissa M85-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti käyttötavasta riippuen olla 5 %-10 %.[9]
Suomalaiset koeammunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala avatessaan valtakunnallisen maapuolustuskurssin 5.3.2007 mainitsi, että tytärammusten toimintavarmuus on koeammuntatulosten mukaan yli 99,8 prosenttia, eli maastoon jää vähemmän räjähtämättömiä ammuksia kuin tavanomaisia kranaatteja ammuttaessa.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star, 22.2.2007 [1][vanhentunut linkki]
- ↑ Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.2.2007 [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Journal of Mine Action:Facts about Norway's cargo ammunition, Daniele Ressler ja Elizabeth Wise, päivitetty 25.2.2007 [3]
- ↑ Counterpunch:Israeli / US Cluster Bombs Litter Lebanon Desirable Duds, James Brooks, 17.10.2007 [4] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Israel Military Industries:Dual Purpose Bomblet, luettu 25.2.2007 04:29 [5] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Israel Military Industries:Dual Purpose Bomblet, Recapatalization, Self Destruct Fuze, luettu 25.2.2007 04:34 [6] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Norsk Folkehjelp, Miner og klasevåpen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon på versting-liste, 31.8.2008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 [7] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Common Dreams Newsletter, US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel, Partrick Cockburn 20.9.2006 [8] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Austrian Aid for Mine Victims, Pressekonferenz Concordia Club Wien, Direktorin Austrian Aid for Mine Victims Judith Majlath, 7.2.2007 -_PK_-_Final_Statement_J_Majlath_070207.doc[vanhentunut linkki]
- ↑ Verkkouutiset, Tytärammusten toimintavarmuus yli 99,8 % 5.3.2007 [9] (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- GlobalSecurity.org: [10] Unexploded Ordnance (UXO)