Gösta Cavonius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gösta Cavonius vuonna 1953.

Gösta Edvin Cavonius (14. huhtikuuta 1905 Tuusula – 11. syyskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, professori ja kouluneuvos.[1][2]

Gösta Cavoniuksen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Adam Edvin Cavonius ja Ester Maria Lund. Cavonius valmistui kansakoulunopettajaksi 1926 ruotsinkielisestä Uudenkaarlepyyn opettajaseminaarista. Hän suoritti sitten ylioppilastutkinnon 1929 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1934, filosofian lisensiaatiksi 1943 ja filosofian tohtoriksi 1944.[1][3]

Cavonius toimi kansakoulunopettajana Helsingissä 1926–1944. Hän oli sitten Helsingin ruotsinkielisten kansakoulujen tarkastajana 1944–1948 ja vuonna 1948 hänestä tuli kouluhallituksen kouluneuvos. Cavonius oli kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston johtajana 1952–1969. Hän oli kasvatustieteen dosenttina Helsingin yliopistossa 1955–1972 ja Åbo Akademissa 1949–1973.[1][3]

Cavonius oli Svenska folkskolans vänner-yhdistyksen puheenjohtajana ja hän perusti 1949 Svenska skolhistoriska föreningen-yhdistyksen. Cavonius sai professorin arvonimen vuonna 1966 ja hänestä tuli Åbo Akademin kasvatustieteen kunniatohtori 1988.[1][3]

Gösta Cavonius oli naimisissa vuodesta 1931 Julia Margit Eleonora Stadiuksen (k. 1964) kanssa ja vuodesta 1965 kansakoulunopettaja Brita Sofia Strömsténin kanssa. Kirjailija Märta Tikkanen on hänen tyttärensä ensimmäisestä avioliitosta.[1][3]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Skolslödjen, dess uppgift och innehåll: En handledning för slöjdlärare. Söderström, Helsingfors 1938.
  • Folkskollärarnas föregångare i Finland: Klockare och sockenskolmästare under Frihetstiden. Väitöskirja. Helsingfors 1943.
  • Skolhistoriskt arkiv 1. Ekenäs 1952.
  • Skolhistoriskt arkiv 2. Ekenäs 1954.
  • Folkskolans kvarsittare: En undersökning om kvarsittningen som pedagogiskt, socialt och skolhygieniskt problem. Pedagogiska föreningen i Finland, Helsingfors 1955.
  • Betygsättningen i folkskolan. Söderström, Helsingfors 1961.
  • Kansakouluoppilaiden arvosteleminen. Suomen kasvatusopillinen yhdistys, Helsinki 1961.
  • Esaias Tegnérs inställning till folkskolan. Stockholm 1962.
  • En förkortad arbetsveckas inverkan på elevernas hemarbete. Alppilan yhteislyseo, Helsinki 1965.
  • Bildningens väg: pedagogiska uppsatser. Svenska folkskolans vänner, Helsingfors 1965.
  • Esaias Tegnérs och Erik Gustaf Geijers inställning till folkskola och folkupplysning. Kirjoittaneet Gösta Cavonius, Wilhelm Sjöstrand ja Albert Wiberg. Föreningen för svensk undervisningshistoria, Stockholm 1966.
  • Finlands folkskola 100 år 1866–1966. Utgiven på uppdrag av Finlands svenska folkskollärarförbund och Svenska folkskolans vänner. Toimituskunta Gösta Cavonius ym. Finlands svenska folkskollärarförbund – Svenska folkskolans vänner, Helsingfors 1966.
  • Fostrare i fackligt samarbete 1900–1975: Finlands allmänna svenska folksskollärare- och lärarinneförening 1900-1936: Finlads svenska folkskollärarförening 1936–1952: Finlads svenska folkskollärarförbund 1952-1: Svenska lärar örbundet i Finland 1971-. Svenska läromedel, Helsingfors 1975.
  • Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförenings förhistoria och första tider: Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening 90 år. Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening, Helsingfors 1977.
  • Från läroplikt till grundskola: finlandssvensk folkskola under ett halvsekel 1921–1972. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 482. Helsingfors 1978.
  • Kouluhallitus – Skolstyrelsen 1869–1969. Kirjoittaneet Urho Somerkivi, Gösta Cavonius, M. O. Karttunen. Vantaa 1979.
  • Tanke och gärning: Svenska folkskolans vänner 1882–1982. Svenska folkskolans vänner, Helsingfors 1982.
  • Svenska småskolseminariet i Helsingfors 1897–1926: Historik och matrikel. Skolhistorisk arkiv 17. Ekenäs 1983.
  • Nykarleby seminarium: matrikel 1873–1971. Svenska folkskolans vänner, Helsingfors 1984.
  • Den svenskspråkiga folkskollärarutbildningen i Finland 1871–1974: seminariernas tillkomst, utveckling och inre liv: historik. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 549. Helsingfors 1988.
  • Levande historia: skolhistoriska uppsatser. Kirjoittaneet Gösta Cavonius, Brita Nyberg ja Jarl Stormbom. Svenska folkskolans vänner, Helsingfors 1992.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Cavonius, Gösta hakuteoksessa Biografiskt lexikon för Finland.
  2. ↑ Cavonius, Gösta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d Vem och vad? Biografisk handbok 1967, s. 81. (Cavonius, Gösta.)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gösta_Cavonius&oldid=22219234”