Luoteisrannikon intiaanit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Tlingit-intiaanien päälliköiden talo.

Luoteisrannikon intiaanit asuivat Pohjois-Amerikan luoteisrannikolla. Heillä oli rikas kulttuuriperinne, joka tulee esille muun muassa toteemipaaluissa. Tlingitit, haidat, tsimshianit, kwakiutlit (kwakwaka'wakwit), rannikon salishit ja chinookit ovat näistä intiaaneista tunnetuimpia.

Luoteisrannikon alue on Yhdysvaltain luoteisrannikolla Luoteis-Kaliforniasta rannikon athapaskojen seuduilta pohjoiseen, Kanadan länsirannikolle ja Alaskan kaakkoisrannikolle eyakien asuinalueelle noin 61 leveysasteelle Kordillieerien länsirinteillä, eli Alaskan, Brittiläisen Kolumbian, Washingtonin ja Kalifornian osavaltioiden länsiosissa.

Pohjoisella luoteisrannikolla puhuttiin pääasiassa na-dene-kieliä, etelämpänä puhuttiin amerind-kieliä, muun muassa tshimshian-, wakasha-, salisha- ja chinook-ryhmiin kuuluvia kieliä.

Eyakien, tlingitien, haidojen ja tsimshianien alue oli lauhkeaa sademetsää. Luoteisrannikon intiaanit hankkivat elatuksensa erityisesti lohen ja muiden kalojen kalastuksella. Monet heimot pyydystivät hylkeitä. Jotkut heimot metsästivät valaita ja muita merinisäkkäitä. Varsinkin pohjoisen luoteisrannikon heimot olivat kehittäneet melko pitkälle edistyneen kulttuurin ja yhteiskunnan ilman maanviljelyä. Monissa luoteisrannikon kylissä omaisuus oli sosiaalisen arvostuksen mitta. Kalastus oli elinkeino, joka mahdollisti uutterille ihmisille suuria saaliita ja siten suuria omaisuuksia. Heimojen jäsenet jakautuivat kastijärjestelmän mukaan päälliköihin, tavalliseen kansaan ja orjiin. Rikkaat pitivät yltäkylläisiä pitoja. Merkkitapahtumina, kuten toteemipaalun pystytyksen, päällikön valtaannousun, taisteluvoiton, avioeron, kuoleman jne. yhteydessä järjestettiin potlatch-juhlia, joihin liittyi uskonnollisia seremonioita, lahjojen vaihtoa, laulua ja tanssia. Potlatch-juhlissa päällikkö jakeli heimolle lahjoja ja tuhosi omaisuuttaan heittämällä sitä veteen ja polttamalla. Näin päällikkö osoitti varallisuuttaan ja valtaansa.

Monet heimot asuivat pitkissä puutaloissa, joissa asui monta perhettä eli noin 20–50 ihmistä, kylissä 300–500 ihmistä[1]. Heimot asuivat talvisin rannikoilla sekä jokien ja purojen varsilla talvikylissä ja kesäisin tilapäisissä asuinpaikoissa, joissa ruokaa sai parhaiten hankittua metsästämällä, kalastamalla tai keräämällä kasveja. Talvikylien paikat pyrittiin valitsemaan siten, että ne olivat suojassa myrskyiltä ja vihollisilta. Talot olivat 1–2 rivissä oviaukko vettä kohti. Monet heimot olivat taitavia kanootin rakentajia ja puutyöntekijöitä. Ruokaa valmistettiin kuumin kivin täytetyissä koreissa ja maahan kaivetuissa peitetyissä kuopissa, joissa oli kuumia kiviä. Kalaa säilöttiin savustamalla.

Luoteisrannikon na-dene-kieliä puhuvat intiaanit saattoivat saapua asuinseudulleen ehkä 8 500 vuotta sitten[2].

Luoteisrannikon intiaaniheimot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribal Directory luettelee alueelta seuraavat heimot:[3]