Tämä artikkeli käsittelee Kristian IX:n puolisoa. Louise (Tanskan kuningatar) käsittelee samannimistä Fredrik VIII:n puolisoa.
Tanskan kuningatar Louise, Hessen-Kasselin prinsessa 1893
Louise Wilhelmine Frederikke Caroline Auguste Julie (saks.: Luise Wilhelmine Friederike Caroline Auguste Julie von Hessen-Kassel); (7. syyskuuta1817 – 29. syyskuuta1898) oli saksalainen prinsessa, josta tuli Kristian IX:n puolisona Tanskan kuningatar vuodesta 1863 aina kuolemaansa asti.[1][2]
Hänen vanhempansa olivat Hessen-Kasselin maakreivi Vilhelm ja kuningas Kristian VIII:n sisar, prinsessa Louise Charlotte, joiden vanhin tytär hän oli.[2]
Kuningatar Louisen ansiota oli se, että tanskalaiset hyväksyivät kuningasperheekseen Glücksburg-suvun huolimatta syvästä skeptisyydestä, jonka hän ja Kristian IX kohtasivat aluksi hallitsijaparina.[2]
Kuningatar Louise toteutti aikansa naisihannetta monin tavoin. Hän oli esimerkillisen perheen keskushahmo ja taiteellisesti sekä sosiaalisesti lahjakas, mutta samalla hän pysyi aina muutaman askeleen miehensä takana, kuten tuolloin odotettiin. Kuningatar Louise teki erittäin laajaa hyväntekeväisyystyötä, joka mm. johti Diakonissestiftelsenin perustamiseen Frederiksbergiin.[2]
Prinsessa Dagmar, prinssi Frederick, prinsessa Alexandra, prinsessa Thyra ja prinssi Vilhelm 1858Käyntikorttivalokuva kuningatar Louisen ja Kristian IX:n perheestä. Vas. Dagmar, Frederik, Valdemar, Kristian IX, kuningatar Louise, Thyra, Vilhelm ja Alexandra.Georg Emil Hansen 1862
Louise oli lapsettoman kuninkaan Fredrik VII:n serkku, ja kun hän avioitui vuonna 1842 kaksinkertaisen serkkunsa, prinssi Christianin kanssa, puolisosta tehtiin kruununperijä.[3] Hän oli ratkaiseva tekijä sille, että Christian nimettiin valtaistuimen perijäksi.[2]
Louiselle ja Kristian IX:lle syntyi kuusi lasta, joista neljästä tuli Euroopan kuningashuoneitten merkittäviä jäseniä:[4]
Kuningatar Louise 1860-luvullaFredrik VIII[2] (3. kesäkuuta 1843 – 14. toukokuuta 1912), Tanskan kuningas, avioitui 1869 Ruotsin prinsessa Louisen kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli Kristian X ja toinen Norjan kuninkaaksi vuonna 1905 tullut Haakon VII.
Alexandra[2] (1. joulukuuta 1844 – 20. marraskuuta 1925), avioitui 1863 Englannin tulevan kuningas Edvard VII:n kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli Yrjö V ja toinen Maud, Norjan kuningatar.
Vilhelm (24. joulukuuta 1845 – 18. maaliskuuta 1913), Kreikan kuningas Yrjö I (Georgios I),[2] avioitui 1867 suuriruhtinatar Olga Konstantinovna Romanovan kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli Andreas, Edinburghin herttua prinssi Philipin isä.
Dagmar (26. marraskuuta 1847– 13. lokakuuta 1928), avioitui 1866 Venäjän tulevan keisari Aleksanteri III:n kanssa, otti käännyttyään ortodoksisuuteen nimen Maria Fjodorovna.[2] Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli Nikolai II.
Thyra, (29. syyskuuta 1853 – 26. helmikuuta 1933), Cumberlandin herttuatar,[2] avioitui 1878 Hannoverin kruununprinssi, Cumberlandin ja Teviotdalen herttua Ernst Augustuksen (1845–1923) kanssa. Heille syntyi kuusi lasta.
Valdemar[2] (27. lokakuuta 1858 – 14. tammikuuta 1939), avioitui 1885 prinsessa Marie d'Orléansin (1865–1909) kanssa, jonka isoisä oli kruununprinssi Ferdinand-Philippe, kuningas Ludvig Filip I:n ja kuningatar Maria Amalian poika. Heille syntyi viisi lasta.
Det Gule Palæ, Amaliegade 18, Kööpenhamina
Perhe asui 22 vuoden ajan ns. Keltaisessa palatsissa (Det Gule Palæ) Amalienborgin palatsin naapuritalossa Kööpenhaminassa ilmaiseksi, jonka kruununprinssi Christian oli saanut käyttöönsä vuonna 1837 ja eli suhteellisen vaatimattomasti puolison saamalla ratsuväen upseerin palkalla.[5]
Lastensa kautta saatujen sukulaisuussuhteiden takia kuningasparia "Euroopan appivanhemmiksi" (tansk. “Europas svigerforældre”).[6][2]
Kuuden lapsen onnistuneet naimakaupat Euroopan kuningashuoneiden kanssa johtuivat kuningatar Louisen kunnianhimosta sekä taidosta luoda sosiaalisia suhteita.[2] Lisätekijänä oli, että Tanska ei kuulunut suurvaltojen joukkoon, joten muut valtiot eivät pelänneet, että Euroopan voimatasapaino järkkyisi, jos avioliitto toisen kuningassuvun kanssa horjuisi.
Louisen ja Kristianin pojanpoikia olivat Venäjän keisari Nikolai II, Kreikan kuningas Konstantin I, Englannin kuningas Yrjö V, Tanskan kuningas Kristian X ja Norjan kuningas Haakon VII. Useimpien nykyisten eurooppalaisten hallitsijat ja entisten kuningasperheiden jäsenet ovat Louisen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kuusi kymmenestä perinnöllisestä eurooppalaisesta nykyhallitsijasta polveutuu hänestä: Tanskan kuningas Frederik X, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III, Belgian kuningas Philippe, Norjan kuningas Harald V, Espanjan kuningas Felipe VI ja Luxemburgin suurherttua Henri.
Kuningatar Louise kuoli 80-vuotiaana syyskuussa 1898 ja hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.
.jpg)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louise (kuningatar) Wikimedia Commonsissa
