Linköpingin hiippakunta
| Linköpingin hiippakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Uskontokunta | Ruotsin kirkko |
| Piispanistuin | Linköping |
| Tuomiokirkko | Linköpingin tuomiokirkko |
| Piispa | Martin Modéus |
| Perustettu | varhainen 1100-luku |
Linköpingin hiippakunta (ruots. Linköpings stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.
Linköpingin hiippakunta mainitaan ns. Firenzen dokumentissa vuodelta 1120, jossa luetellaan mm. Skandinavian hiippakunnat.[1] Sen ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa oli Gisele (Gisolo) vuodesta 1139–1160-luvulle ja ensimmäinen reformaation jälkeinen luterilainen piispa Johannes Magni (1531-1543).[2]
Linköpingin ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin 1100-luvulla. Vuonna 1153 pidetyssä paikallisessa kirkolliskokouksessa, jonka johtajana oli Nicolaus Breakspeare ja myöhemmin paavi Hadrianus IV, pyrittiin tekemään Linköpingistä Ruotsin arkkipiispanistuin. Nykyisen tuomiokirkon rakennustyöt alkoivat 1232, ja se on yksi aikansa parhaiten säilyneitä rakennuksia.[3]
Linköping on Skaran hiippakunnan jälkeen toiseksi vanhin Ruotsin keskiaikaisista hiippakunnista ja hiippakuntien keskinäisessä arvojärjestyksessä toisena Uppsalan jälkeen.[2]
Hiippakunnan alueella sijaitsi Ruotsin vanhin luostari Vretan luostari, joka perustettiin noin vuonna 1100. Euroopan suojeluspyhimys Pyhä Birgitta (1303-1373) kasvoi ja vaikutti Itä-Göötanmaalla. Hänen perustamansa birgittalaisjärjestön tärkein luostari on Vadstenassa, ja nykyään siellä toimii Linköpingin hiippakunnan ylläpitämä pyhiinvaelluskeskus. Vadstenassa on myös hiippakunnan omistama kansankorkeakoulu. Hiippakunnan hiippakuntakartano ja konferenssikeskus on nimeltään Vårdnäs (Vårdnäs Stiftsgård)[4]
Maantieteellisesti hiippakunta koostuu Itä-Götanmaan läänistä, koillisesta Jönköpingin läänistä ja Kalmarin läänin pohjoisosasta. Keskiajalla siihen kuului nykyisen alueen lisäksi Gotlanti. Hiippakunnassa on 101 seurakuntaa (2020).[4] Linköpingin nykyinen piispa on Marika Markovits valittiin piispaksi 2022, kun silloinen piispa Martin Modéus valittiin Ruotsin kirkon arkkipiispaksi. Markovits vihittiin piispaksi tammikuussa 2023.[5]
Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 572 128 henkilöä, joista 362 641 eli 63,4 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.[6]
Rovastikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linköpingin hiippakunnan rovastikunnat ovat:[4]
- Tuomiokirkkokovastikunta
- Vätterin alueen (Vätterbygdens) rovastikunta
- Norrköpingin rovastikunta
- Rannikkoseudun (Kustbygdens) rovastikunta
- Smålannin alueen (Smålandsbygdens) rovastikunta
- Itä-Götanmaan alueen (Östgötabygdens) rovastikunta
Piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katoliset piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herbert?
- Rikard?
- 1139–1160s Gisle
- 1170–1171 Stenar
- 1187–1195/96 Kol
- Johannes?
- 1216–1220 Karl Magnusson
- 1220–1236 Bengt Magnusson (piispa)
- 1236–1258 Lars
- 1258–1283 Henrik
- 1258–1286 Bo
- 1286–1291 Bengt Birgerinpoika
- 1292–1307 Lars
- 1307–1338 Karl Bååt
- 1342–1351 Petrus Torkilsson
- 1352–1372 Nils Markusson
- 1373–1374 Gottskalk Falkdal
- 1375–1391 Nils Hermansson
- 1391–1436 Knut Bosson
- 1436–1440 ?
- 1441–1458 Nils König
- 1459–1465 Kettil Kaarlenpoika Vaasa
- 1465–1500 Henrik Tidemansson
- 1501–1512 Hemming Gadh
- 1513–1527 Hans Brask
Luterilaiset piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Florenslängden svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Fridhiof Dahlby och Lars Åke Lundberg: Nya Kyrkokalendern, s. 187-188. Verbum förlag AB Stockholm, 1983. ISBN 91-526-0297-4 (ruotsiksi)
- ↑ Historik svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Stiftsorganisationen svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Biskop Marika svenskakyrkan.se. Viitattu 20.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Medlemsutveckling 2016-2017, per stift samt riket (PDF) Svenska kyrkan. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 26.12.2018. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linköpingin hiippakunta Wikimedia Commonsissa
- Linköpings stift (ruotsiksi)
| ||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||
