Reformijuutalaisuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Liberaalijuutalaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
New Yorkissa sijaitseva Emanu-Elin synagoga on maailman suurin reformijuutalainen synagoga.
Reformijuutalainen jumalanpalvelus.

Reformijuutalaisuus on juutalaisuuden liberaali suuntaus, joka korostaa Tooran ja uskon muuttuvaa tulkintaa. Reformijuutalaisuudessa Tooraa, juutalaisen lain kulmakiveä, ei pidetä Jumalan ehdottomana sanana ja lakina, vaan pikemminkin erilaisten opetusten kokoelmana. Liikkeessä korostetaan hyvänä pidettyä elämäntapaa koskevia eettisiä ohjeita, mutta rituaalisia säännöksiä ei sen sijaan pidetä yhtä tärkeinä.[1] Reformijuutalaisuudessa on pääosin luovuttu monista perinteisen juutalaisuuden uskomuksista, laeista ja tavoista.[2]

Liberaalit ajatukset alkoivat saada juutalaisuudessa jalansijaa 1800-luvun Saksassa, tunnetuimpana edustajanaan rabbi Abraham Geiger. Liberaalit pyrkivät uudistamaan juutalaisuutta muun muassa vähentämällä uskonnollisia rituaaleja ja sukupuolierottelua, ja korostamalla nykyaikaisuutta, moniarvoisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.[3]

Reformijuutalainen liike syntyi 1800-luvun alun Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa pääosin maallikkojen parissa, jotka kyseenalaistivat juutalaisen perinteen ja vaativat liturgian sekä muiden rituaalien uudistamista.[2]

Varhaisen reformijuutalaisuuden tärkeitä oppi-isiä olivat muun muassa saksalainen rabbi Abraham Geiger (1810–1874) sekä böömiläissyntyinen Isaac Mayer Wise (1819–1900), joka auttoi vakiinnuttamaan liikkeen Yhdysvaltoihin.[2]

Vuonna 1926 liberaali- ja reformijuutalaiset perustivat yhteisen kattojärjestön Edistyksellisen juutalaisuuden maailmanliitto (World Union for Progressive Judaism).

Nykyisen reformijuutalaisuuden tunnuspiirteitä ovat:

  • Yksilön oma tulkinta Toorasta ja suullisesta perimätiedosta sekä siitä, mitä lakeja tulisi ottaa huomioon
  • Tekstin analyysin ja suuremman kriittisyyden sekä perinteisen rabbien tutkimuksen käyttäminen heprealaiseen Raamattuun ja rabbien kirjallisuuteen
  • Juutalaisen uskon periaatteiden oppiminen ei-uskonnollisin ja uskonnollisin tavoin
  • Modernin käytöksen, pukeutumisen ja käytännön hyväksyminen
  • Täydellinen sukupuolinen tasa-arvo uskonnon tutkimuksessa, rituaaleissa ja laissa
  • Keskittyminen ajatukseen tikkun olam (korjataan maailma) pääasiallisena palveluksena Jumalalle

Liberaalien jumalanpalveluksissa soitetaan musiikkia ja rukoukset luetaan kansankielellä, eikä košer-sääntöjen noudattamista pidetä välttämättömänä. Liike myös korostaa etiikan merkitystä.[4][5] Liberaalien mielestä juutalaisen tradition kehittyminen ei ole pysähtynyt Talmudiin.[5]

  1. Ikkala, Jussi; Jämsä, Johanna; Ketola, Kimmo; Kääriäinen, Kimmo; Nissinen, Martti; Sakaranaho, Tuula; Sama’neh, Meri-Satu: Uusi Arkki 1: Uskonto ilmiönä ja Lähi-Idän uskonnot, s. 93. Helsinki: Edita, 2017. ISBN 978-951-37-6729-7
  2. a b c Reform Judaism Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)
  3. World Union for Progressive Judaism (englanniksi)
  4. Telushkin, Joseph, Jewish Literacy. William Morrow and company, New York, 2001, ss. 241-243
  5. a b Jouni Turtiainen (toim.): Ikkuna juutalaisuuteen, 4. painos, Gaudeamus 2009, s.51

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]