Mahdollisuuksien tasa-arvo
| Osa artikkelisarjaa |
| Liberalismi |
|---|
 |
|
Historia |
|
Filosofit
|
|
Järjestöt ja puolueet |
Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa yhtäläisiä edellytyksiä menestyä. Tasa-arvoiset mahdollisuudet näkyvät esimerkiksi siinä, että köyhän perheen lapsesta tulee hyvin toimeentuleva aikuinen. Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi tärkeimpiä hyvinvointivaltion tavoitteista. Köyhyyden ylisukupolvisuus taas kertoo mahdollisuuksien epätasa-arvosta ja siitä, että yhteiskunnan hyvinvointijärjestelmät, kuten koulutus ja sosiaaliturva, eivät ole onnistuneet tasoittamaan lähtökohtien erilaisuutta.[1]
Mahdollisuuksien tasa-arvolle on useita erilaisia määritelmiä.[2] Perinteisesti mahdollisuuksien tasa-arvo on lähellä tasa-arvoa lain edessä sekä ajatuksia meritokraattisesta yhteiskunnasta, missä yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet määräävät heidän asemansa.[3]
Mahdollisuuksien tasa-arvoa on perusteltu sekä oikeudenmukaisuudella että sen tuottamilla hyödyillä. Hyödyt koskevat työvoiman uusintamista ja tuottavuuden kasvua.[1]
Mahdollisuuksien tasa-arvo on kuulunut oikeiston tavoitteisiin. Ilmaisu esiintyy Suomen Keskustan ja Kansallisen Kokoomuksen periaateohjelmissa.[4][5] Keskeistä on, että muita heikompia tuetaan siten, että kaikki saavat mahdollisuuden koulutukseen ja elämän perusedellytysten toteutumiseen, ja jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä.[5]
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vasemmistolainen kritiikki pitää periaatetta liian kapeana. Siinä tasa-arvoa on jo lähteminen samalta viivalta, mutta ei vaadita saapumista maaliin yhtä aikaa.[6] Oikeistolaisen näkemyksen mukaan sama palkka ahkeruudesta riippumatta murentaa yritteliäisyyttä. Vasemmistolaisen vastauksen mukaan on kuitenkin mahdoton tietää, milloin ympäristön vaikutus lakkaa ja yksilön vastuu alkaa. Lisäksi lopputuloksen tasa-arvo voi jo seuraavassa sukupolvessa olla mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos vaikkapa perheiden varallisuuseroja kavennetaan.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Airio, I. & Niemelä, M. 2009. Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen Suomessa 1995–2005. Sosiologia 1/2009, 3-19
- ↑ Rabe, Johan. 2001. Equality, Affirmative Action, and Justice. Books on Demand. p. 83
- ↑ Young, Michael: The Rise of the Meritocracy, s. 129, s. 190. Great Britain: Penguin Books, 1963. ISBN 1560007044 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.1.2011).
- ↑ Keskustan Periaateohjelma 1996. Suomen Keskusta. Viitattu 3.6.2013.
- ↑ a b Periaateohjelma 9.–11.6.2006. Kansallinen Kokoomus. Arkistoitu 2.7.2012. Viitattu 4.5.2010.
- ↑ a b Puhakka, Aatu: Miksi mahdollisuuksien tasa-arvo on huono tavoite? ei.vl.. Kalevi Sorsa -säätiö.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arneson, Richard: Equality of Opportunity The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Mahdollisuuksien tasa-arvo Virtuaalimerkonomi. Oulaisten ammattiopisto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 4.6.2009.