Leijonakuningas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leijonakuningas
The Lion King
Elokuvan VHS-kotelon kansi
Elokuvan VHS-kotelon kansi
Ohjaaja Roger Allers
Rob Minkoff
Käsikirjoittaja Irene Mecchi
Jonathan Roberts
Linda Woolverton
Tuottaja Don Hahn
Säveltäjä Hans Zimmer
Leikkaaja Tom Finan (käännä suomeksi)
John Carnochan
Tuotantosuunnittelija Chris Sanders
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Pictures
Levittäjä Walt Disney Studios Motion Pictures
Disney+
Ensi-ilta 15. kesäkuuta 1994 (USA)
2. joulukuuta 1994 (Suomi)
Kesto 85 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 45 000 000 dollaria
Tuotto 987 483 777 dollaria
Katsojat 485 193 (Suomessa)[1]
Seuraaja Leijonakuningas 2 – Jylhäkallion ylpeys
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Leijonakuningas (engl. The Lion King) on Walt Disney Pictures -yhtiön animaatioelokuva vuodelta 1994. Suomessa se sai ensi-iltansa 2. joulukuuta 1994.[2] Elokuvalle on tehty myös kaksi jatko-osaa: Leijonakuningas 2 – Jylhäkallion ylpeys ja Leijonakuningas 3 – Hakuna Matata. Elokuvan 3D-versio sai ensi-iltansa syksyllä 2011.[3]

Disney toteutti elokuvasta myös fotorealistisen version, jonka ohjasi Jon Favreau ja sai ensi-iltansa 17. heinäkuuta 2019.[4]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Leijonakuningas Mufasa ja hänen puolisonsa Sarabi ovat saaneet urospennun, joka nimetään Simbaksi. Pennusta on määrä tulla Jylhämaan kuningas isänsä jälkeen. Koska Mufasan veli Scar haluaisi itse kuninkaaksi, hän tekee kaikkensa syrjäyttääkseen Mufasan ja Simban pois valtaistuimelta. Scarin houkuttelemana Simba ja hänen ystävänsä Nala lähtevät Jylhämaan rajojen ulkopuolelle, missä he joutuvat hyeenojen hyökkäyksen kohteeksi. Mufasa kuitenkin pelastaa kaksikon.

Puhumalla ”yllätyksestä” Scar houkuttelee Simban perässään kanjoniin. Scar lähettää hyeenat ajamaan takaa gnulaumaa, joka juoksee kohti Simbaa. Hätääntynyttä esittävä Scar varoittaa Mufasaa Simban hengenvaarasta. Mufasa onnistuu saamaan Simban turvaan. Kun Mufasa itse yrittää kiivetä turvaan kielekkeelle, hän pyytää apua Scarilta, joka kuitenkin pudottaa Mufasan kanjoniin lauman alle. Mufasa saa surmansa.

Scar syyttää Simbaa Mufasan kuolemasta ja sanoo, että ainoa ratkaisu rikoksen sovittamiseksi on mennä kauas pois eikä enää koskaan palata Jylhämaahan. Simban lähtiessä Scar käskee hyeenoja tappamaan hänet. Hyeenat kuitenkin epäonnistuvat ja Simba pakenee piikkipensaikon läpi pois Jylhämaasta. Hyeenat uskottelevat Scarille tappaneensa Simban. Scarista tulee kuningas ja hän pakottaa lauman naaraat metsästämään ruokaa ja liittää hyeenat leijonien joukkoon.

Simban voimat ovat lopussa ja hän makaa kuoleman kielissä autiomaassa. Nelisormimangusti Timon ja pahkasika Pumba saapuvat paikalle ja häätävät Simbaa vaanineet korppikotkat. Elvytetty Simba liittyy kaksikon joukkoon. He viettävät leppoisaa elämää, kunnes Simba tapaa vanhan rakkautensa Nalan ja Mufasan ystävän Rafikin. Simba ja Nala rakastuvat uudestaan ja Nala kertoo Jylhämaan tilanteesta. Simba ei kuitenkaan tahdo lähteä takaisin Jylhäkalliolle vaatimaan kuninkuutta itselleen, ennen kuin Rafiki vie hänet katsomaan Mufasaa, joka on taivaassa. Simba muuttaa mielensä ja päättää lähteä haastamaan Scarin.

Jylhämaassa Timon ja Pumba harhauttavat hyeenat hula-tanssilla ja Simba sekä Nala pääsevät livahtamaan Scarin luo. Scar käskee Simbaa tunnustamaan syyllisyytensä Mufasan kuolemaan. Simba ei kiistä syyllisyyttään, mikä hämmentää kaikki. Lopulta hän päätyy roikkumaan Jylhäkallion kielekkeeltä. Juuri kun Scar on pudottamassa Simbaa alas palavaan, salaman sytyttäneeseen orjantappurapensaaseen, hän paljastaa murhanneensa Mufasan. Simba saa vihastaan uutta voimaa ja hyökkää Scarin kimppuun. Alistetut naarasleijonat alkavat kapinoida hyeenoja vastaan, jolloin syntyy taistelu Jylhämaan herruudesta. Taistelun tiimellyksessä Scar väittää hädissään hyeenojen olevan syypäitä koko sotkuun. Simba päättää olla tappamatta setäänsä ja armahtaa tämän, mutta Scar hyökkää yllättäen Simbaa vastaan. Simba vierittää kamppailun päätteeksi Scarin alas Jylhäkalliolta ja kallion juurella odottavat hyeenat surmaavat Scarin, koska tämä oli sanonut hyeenoja syyllisiksi. Simbasta tulee uusi kuningas ja Jylhämaan tilanne elpyy. Myöhemmin Simban ja Nalan uusi pentu esitellään muille eläimille.

Hahmot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Simba: Elokuvan päähenkilö, josta on tarkoitus tulla kuningas isänsä tapaan, mutta hänet karkotetaan syytettynä isänsä kuolemasta. Simba on hyvin rohkea, ja aluksi hän on myös hyvin vilkas ja tietämätön vaaroista, joita hän kohtaa. Aikuisena hän palaa Jylhämaahan ottamaan paikkansa oikeana kuninkaana. ”Simba” on swahilin kieltä ja tarkoittaa leijonaa.
  • Nala: Simban paras ystävä lapsuudesta. Kun Scar kertoo Simban kuolleen, Nala on murheen murtama, mutta hän löytää Simban aikuisena viidakosta. Myöhemmin Nalasta tulee Simban vaimo ja Jylhämaan kuningatar. Nimi "Nala" tarkoittaa vaimoa, kuningatarta tai lahjaa swahilin kielellä.
  • Mufasa: Simban isä ja eläinkunnan kuningas. Hän kuolee veljensä Scarin tappamana. Myöhemmin Mufasa palaa haamuna kääntääkseen poikansa pään Jylhämaahan palaamisen suhteen. ”Mufasa” on swahilin kieltä ja tarkoittaa kuningasta.
  • Sarabi: Simban äiti, Mufasan vaimo ja Jylhämaan kuningatar, joka on naarasleijonien henkinen johtohahmo. ”Sarabi” on swahilia ja tarkoittaa kangastusta.
  • Sarafina: Nalan äiti ja Sarabin hyvä ystävä, jolla on vain yksi repliikki ja hänet voi varmasti tunnistaa vain kahdessa kohtauksessa. Leijonakuninkaan alkuperäiskäsikirjoituksessa Sarafinalla oli myös poika nimeltä Mheetu. Sarafina tarkoittaa ”palavaa” tai ”kiivasta”.
  • Scar: Hyeenojen kanssa liittoutunut Mufasan veli, jolla on pakkomielle päästä kuninkaaksi. Elokuvan pääroisto. Scar toivoo Mufasan kuolemaa, koska haluaa kuninkaaksi Mufasan ainoana sukulaisena (pikkuveljenä) tämän jälkeen. Simba-pennun syntymä kuitenkin muuttaa kaiken, ja se saa Scarin entistä enemmän vihan, sodan ja pakkomielteensä pauloihin. Nimi Scar tarkoittaa arpea.
  • Zazu: Kuninkaan virallinen neuvonantaja, joka pysyy Jylhämaassa niin Mufasan kuin Scarinkin valtakautena. Zazu määrätään vahtimaan Simbaa ja Nalaa näiden ollessa pentuja.
  • Rafiki: Mufasan hyvä ystävä, vanha ja viisas mandrilli, joka lopulta kääntää pään Simban paluusta Jylhämaahan. Rafiki omaa useita afrikkalaisten poppamiesten taikoihin ja tapoihin perustuvia tapoja, kuten erakkona puissa asumisen, ”taikakepin” sekä eläinten jäännöksistä tehtyja taikakaluja.
  • Shenzi: Hyeenatrion ainoa naaras, joka on myös hyeenojen johtaja. Shenzi tarkoittaa swahiliksi "villiä".
  • Banzai: Uroshyeena, joka pitää paljon vitsailusta. Hän on ryhmän kiukkupussi.
  • Ed: Hyeena, joka on idiootti eikä puhu ollenkaan. Hän vain nauraa hohottaa. Ed on yksi harvoista piirroshahmoista joka ei tarvitse jälkiäänitystä, eli hänellä on jokaisessa elokuvan käännöksessä Jim Cummingsin laatima ääni. Tosin Timon ja Pumba -piirrossarjassa hänen naurunsa on dubattu.
  • Timon ja Pumba: Timon on nelisormimangusti, joka ystävänsä pahkasika Pumban kanssa pelasti Simban autiomaasta korppikotkien kynsistä. Pumba (engl. Pumbaa) vitsailee paljon ja hänellä on ilmavaivoja. Pumban nimi tulee swahilin ”typerystä” tarkoittavasta sanasta pumbaa. Kaksikon usein käyttämä lausahdus ”hakuna matata” puolestaan tarkoittaa ”ei huolia”.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen näyttelijä Suomalainen näyttelijä Rooli Eläinkunta
Jonathan Taylor Thomas (nuori, dialogi)

Jason Weaver (nuori, laulu)

Matthew Broderick (aikuinen, dialogi)

Joseph Williams (aikuinen, laulu)

Christopher Romberg (nuori)
Paavo Kerosuo (aikuinen)		 Simba Leijona
James Earl Jones Esa Saario Mufasa
Jeremy Irons

Jim Cummings (Vallan saan -laulun loppu)

Jukka-Pekka Palo Scar
Nathan Lane Pirkka-Pekka Petelius Timon Nelisormimangusti
Ernie Sabella Pekka Laiho Pumba Pahkasika
Robert Guillaume Abdesselam Chellaf Rafiki Mandrilli
Niketa Calame (nuori, dialogi)

Laura Williams (nuori, laulu)
Moira Kelly (aikuinen, dialogi)

Sally Dworsky (aikuinen, laulu)

Meri Holopainen (nuori)
Annimaria Rinne (aikuinen)		 Nala Naarasleijona
Rowan Atkinson Veikko Honkanen Zazu Punanokkatoko
Whoopi Goldberg Raija Jääskä Shenzi Täplähyeena
Cheech Marin Antti Pääkkönen Banzai
Jim Cummings Ed
Madge Sinclair Ulla Tapaninen Sarabi Naarasleijona
Zoe Leader Anneli Saaristo Sarafina
Jim Cummings Pekka Lehtosaari Myyrä

Suomenkielisen version on kääntänyt ja ohjannut Pekka Lehtosaari.

Alkuperäisversiossa englannin kielen lisäksi käytössä olivat myös swahilin, xhosan ja zulun kielet.[2]

Laulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Alkuperäiset esittäjät Suomenkieliset esittäjät
Elämän tie (Circle of Life) Lebo M. (zulun kielellä), Carmen Twillie, kuoro Lebo M. (ei dubattu), Anneli Saaristo, kuoro
Kunhan kruunun saan kuninkaan (I Just Cant Wait to Be King) Jason Weaver, Rowan Atkinson, Laura Williams, kuoro Christopher Romberg, Veikko Honkanen, Meri Holopainen, kuoro
Vallan saan (Be Prepared) Jeremy Irons, Whoopi Goldberg, Cheech Marin, Jim Cummings, kuoro Jukka-Pekka Palo, Raija Jääskä, Antti Pääkkönen, kuoro
Hakuna matata Nathan Lane, Ernie Sabella, Jason Weaver, Joseph Williams Pirkka-Pekka Petelius, Pekka Laiho, Christopher Romberg, Paavo Kerosuo
Tunnetko tään rakkauden (Can You Feel the Love Tonight) Joseph Williams, Sally Dworsky, Nathan Lane, Ernie Sabella, Kristle Edwards, kuoro Paavo Kerosuo, Annimaria Rinne, Pirkka-Pekka Petelius, Pekka Laiho, Anneli Saaristo, kuoro
Aamuraportti (The Morning Report, vain DVD-uudeellenjulkaisuissa) Jeff Bennett (Zazu), James Earl Jones, Evan Saucedo (Simba) Veikko Honkanen, Esa Saario, Saska Pulkkinen (Simba)
  • Laulujen käännös: Pekka Lehtosaari, Ulla Renko (Aamuraportti)
  • Laulujen ohjaus: Pekka Lehtosaari ja Ulla Hakola (kuoro)
  • Suomenkielisen version kuoro: Päivi Granström, Ulla Hakola, Leena Liimatainen, Markus Bäckman, Matti Holi, Topi Lehtipuu ja Markku Pihlaja

Elokuvan tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan tekoon kului animaatiotyöryhmältä kolme vuotta[5] ja sen tuotantoon kului rahaa 55 miljoonaa dollaria.[6] Leijonakuningas oli ensimmäinen Disney-animaatio, jossa ei ollut hahmoina lainkaan ihmisiä.[7] Vuoden 1973 Robin Hoodissa kaikki hahmot olivat antropomorfistisiä eläimiä. Vuonna 1942 ilmestyneessä Disney-elokuvassa Bambi ei ollut lainkaan (näkynyt) ihmisiä, mutta siinä ihminen kuitenkin mainitaan Bambin äidin surmaajana. Leijonakuninkaassa sen sijaan jopa kaikki viittaukset ihmisiin puuttuvat.

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosan Leijonakuninkaan musiikista on säveltänyt Hans Zimmer. Joitakin kappaleita tekivät myös Elton John ja Tim Rice. Elokuvassa on myös tunnettu kappale ”Can You Feel the Love Tonight” (suom. Tunnetko tään rakkauden?).

Elokuvassa käytetty laulu ”The Lion Sleeps Tonight” (tunnetaan myös nimillä Mbube ja Wimoweh) aiheutti tekijänoikeuskiistan. Laulun alkuperäisen tekijän Solomon Lindan perikunta nosti syytteen Disney-yhtiötä vastaan vaatien tekijänoikeuskorvauksia.lähde?

VHS- ja DVD-versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonakuningas on julkaistu sekä VHS-kasettina että DVD:llä. Se julkaistiin DVD:nä vuonna 2003 kahden levyn juhlajulkaisuna.[8] Elokuvan ääntä ja kuvaa oli digitaalisesti remasteroitu, sekä siihen lisättiin täysin uusi vaihtoehtoinen kohtaus. Kohtauksessa on uusi laulu, ”Aamuraportti”, jonka ovat säestäneet Elton John ja Tim Rice. Juhlajulkaisu sisältää myös runsaasti lisämateriaalia kuten pelejä, poistettuja kohtauksia ja dokumentteja elokuvan tekemisestä.[8]

3D-versio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. syyskuuta 2011 elokuva julkaistiin 3D-formaattiin muutettuna ja sitä esitettiin rajoitetusti elokuvateattereissa kahden viikon ajan ennen 3D-Blu-rayn julkistamista.[9] Se nousi lipputuloissa ykköstilalle ja palautti Leijonakuninkaan maailman menestyneimmäksi animaatioelokuvaksi. Suomessa 3D-versiota esitettiin rajoitetun ajan tammikuusta 2012 eteenpäin.

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonakuningas on tuottoisimmat ensi-illat kerännyt piirroselokuva: se sai ensi-iltansa 60 maassa[5] ja lipputuloja tuli 777,9 miljoonaa dollaria.[10] Kaikkien aikojen tuottoisimpien elokuvien listalta Leijonakuningas löytyi vuonna 2000 sijalta 23.[5] Toukokuuhun 1999 mennessä sitä oli myyty 55,7 miljoonaa videokasettia ja silloin se oli eniten myyty videoelokuva.[7]

Elokuva keräsi Suomessa 462 058 katsojaa vuosina 1994–1995, jolloin se nousi Suomen virallisen katsojatilastoinnin ajan katsotuimmaksi animaatioelokuvaksi. Elokuva julkaistiin uudelleen elokuvateattereissa 3D-versiona 20. tammikuuta 2012, jolloin sen kokonaiskatsojamäärä nousi 485 193:een.[1][11] Leijonakuningas pysyi Suomen katsotuimpana pitkänä animaatioelokuvana tammikuuhun 2020 asti, jolloin Frozen II ohitti sen.[12]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva oli ilmestymisvuonnaan ehdolla Annie-palkinnon saajaksi useissa eri kategorioissa ja voitti muun muassa parhaan animaatioelokuvan palkinnon.[13] Elton Johnin ja Tim Ricen ”Can You Feel the Love Tonight” voitti vuoden 1995 parhaan elokuvan alkuperäislaulun Oscarin.[5] Myös muita heidän tekemiään elokuvassa esitettyjä kappaleita oli ehdolla palkinnon saajaksi samana vuonna.[13] Lisäksi Hans Zimmer voitti Oscar-palkinnon elokuvaan säveltämästään musiikista.[13] Elokuva on ollut ehdolla myös useiden muiden palkintojen saajaksi ja voittanutkin niitä.[13] Golden Globen saajaksi elokuva oli ehdolla sarjoissa ”paras piirroselokuva”, ”paras musiikki piirroselokuva” ja sarjassa ”paras alkuperäinen musiikkikappale” lauluilla ”Can You Feel the Love Tonight” ja ”Circle of Life” – näistä kolmessa ensimmäisessä tapauksessa elokuva myös sai palkinnon.[14]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oletettu SEX-merkki.

Kohtauksessa, jossa Simba rojahtaa maahan päästäen liikkeelle hiekkapilven, on väitetty tomupilvestä muodostuvan ilmaan kirjaimet ”SEX”, mutta useat elokuvan animaattoreista ovat sanoneet kirjaimista muodostuvan oikeasti ”SFX” (Special Effects), ja kyseessä olleen efektejä animoineen tiimin viaton ”allekirjoitus”.[15]

Yhdysvaltojen Eteläinen baptistikonventio kritisoi 1990-luvun jälkipuoliskolla voimakkaasti Disney-yhtiötä perhearvojen hylkäämisestä. Leijonakuningas-elokuvassa esiintyvien pahkasian ja nelisormimangustin välillä nähtiin homoseksuaalinen suhde.[16]

Elokuvaa on myös syytetty erään 1960-luvulla tehdyn japanilaisen televisiosarjan matkimisesta: Leijonakuninkaalla ja Kimba – valkoisella leijonalla on monia yhtäläisyyksiä muun muassa tapahtumissa ja hahmojenkin nimet muistuttavat toisiaan.[17] Elokuvan tekijät vastasivat syytöksiin sanomalla, että he olivat käyttäneet tarinan kehittelyssä ideoita Bambista ja Hamletista.[17]

Leijonakuningas-musikaalin mainokset New Yorkissa.

Musikaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan pohjalta on tehty myös Broadway-musikaali.[18] Näyttämöversion kantaesitys oli 1997 ja sen tuotanto maksoi 15 miljoonaa dollaria, jolla summalla se on kallein esitys teatterimaailmassa.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b SES 50v. Osa 7: Katsotuimmat animaatioelokuvat 15.11.2019. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 14.1.2020. Viitattu 14.1.2020.
  2. ↑ a b Leijonakuningas Internet Movie Databasessa (englanniksi)
  3. ↑ Näistä klassikkoelokuvista tehdään 3D-versiot (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Lesnick, Silas: Disney Movie Release Schedule Gets a Major Update ComingSoon.net. 25.4.2017. Arkistoitu 26.4.2017. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 128.
  6. ↑ Elizabet Lesly Stevens ja Ronald Grove: The Entertainment Glut. Businessweek, 16.2.1998. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 117
  8. ↑ a b Leijonakuningas: 2:n levyn juhlajulkaisu DVD Plaza.fi. Arkistoitu 2.6.2013. Viitattu 21.12.2007.
  9. ↑ McClintock, Pamela: Disney’s ‘The Lion King’ to Return to Theaters in Digital 3D. The Hollywood Reporter, 26 May 2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26 May 2011.
  10. ↑ Guinness World Records 2005. 50-vuotisjuhlapainos. s. 180
  11. ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1994 Elokuvauutiset.fi. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 11.3.2016.
  12. ↑ Top 20: Helene jatkaa katsotuimpana 27.1.2020. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 28.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
  13. ↑ a b c d IMDb: Awards (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  14. ↑ Hollywood Foreign Press Association: Golden Globe Awards (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  15. ↑ The Lion King Snopes.com. Viitattu 21.12.2007. (englanniksi)
  16. ↑ Pekonen, Laura: Baptistikokous julisti pannaan "homoja suosivan" Disney-yhtiön. Helsingin Sanomat, 20.6.1997, s. 32. Näköislehti (maksullinen).
  17. ↑ a b Cecil Adams: Did Disney's The Lion King rip off an old Japanese TV series? 24.12.1999. The Straight Dope.com. Arkistoitu 26.12.2007. Viitattu 21.12.2007. (englanniksi)
  18. ↑ http://disney.go.com/theatre/thelionking/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Guinness World Records. Guinness suuri ennätyskirja 2002. s. 148

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leijonakuningas.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Leijonakuningas.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leijonakuningas&oldid=22903469”