Lehvämittari
| Lehvämittari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Vihermittarit Geometrinae |
| Suku: | Hemithea |
| Laji: | aestivaria |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Lehvämittari (Hemithea aestivaria) on vihermittareihin kuuluva keskikokoinen vihreä perhoslaji. Sitä tavataan sekä Euraasiassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa lehvämittari on harvinainen, eikä siitä ole tavattu 1940- ja 1950-lukujen vaihteen pysyvämmän kannan jälkeen kuin satunnaisia yksilöitä. Lajia tavataan kesä-heinäkuussa, tyypillisesti pensaikkoisissa lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Lehvämittarin toukat käyttävät ravinnokseen useiden eri lajien pensaita ja pieniä puita; pieni toukka talvehtii.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehvämittari on keskikokoinen mittariperhonen, jonka siipien kärkiväli on noin 26–34 millimetriä. Siipien väri on heikosti sinertävän vihreä, alapinnalta väri on vaaleampi. Siipien ripset ovat vaaleat ja niissä on rusehtavia laikkuja. Siipien poikkiviirut mutkittelevat heikosti, ja erotukseksi vihermittarista on niiden väli tasaleveä. Lehvämittarin takajalat ovat myös väriltään kirkkaan punaiset, toisin kuin edellä mainitulla lajilla. Lähes etusiipien pituisten takasiipien reunan selvä uloke on lehvämittarin paras lajituntomerkki, jonka avulla sen voi erottaa niin vihermittarista kuin laikku- ja pilkkupussimittaristakin. Lehvämittarin koiraan tuntosarvet ovat sahahampaiset.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehvämittari on levinnyt sekä Euraasiaan että Pohjois-Amerikkaan. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa sen levinneisyysalue ulottuu lännessä Portugaliin, Irlantiin Englantiin ja Walesiin.[2][3] Idässä levinneisyysalue kattaa muun muassa Kaukasuksen, Iranin, Amurin Korean niemimaan, Kiinan ja Japanin sekä osia Pohjois-Amerikasta.[2]
Suomessa lehvämittari on harvinainen laji, jota on tavattu pääasiassa Suomenlahden ja Lounais-Suomen rannikolla. Lajilla katsotaan olleen Suomen eteläisellä rannikolla vakituinen kanta 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa, mutta sen jälkeen lajia on tavattu maassa vain satunnaisesti ja yksitellen. Nämä yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita, jotka ovat saapuneet maahan etelästä.[2] Sittemmin laji on tehnyt paluuta ja vuoteen 2007 mennessä se oli jo levittäytynyt koko etelärannikolle. Vuonna 2009 siitä ilmoitettiin Paraisilta Pyhtäälle jo 80 havaintoa, mutta havaittu yksilömäärä lienee huomattavasti suurempi.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehvämittari on pensaikkoisten lehti- ja sekametsien sekä puistojen ja puutarhojen perhonen. Britanniassa lajia tavataan yleisesti myös pensasaitojen tuntumassa. Laji lentää Britanniassa ja Keski-Euroopassa kesä-heinäkuussa, Suomessa sen pääasiallista lentoaikaa on heinäkuun loppupuoli. Maan äärihavainnot ovat heinäkuun alusta ja elokuun alkupuolelta. Laji on pääasiallisella levinneisyysalueellaan lennossa yleensä iltahämärissä, mutta suomalaiset yksilöt on tavattu yöllä.[2][3]
Toukan ravintokasveja ovat Suomessa olleet pihlaja ja punaherukka, mutta lajia tavataan elinalueellaan useilla eri pensailla ja nuorilla lehtipuilla. Esimerkkejä ravintokasveista ovat ainakin koivut, pajut, orapihlajat ja ruusut sekä tammi, lehmukset, oratuomi ja pajuista erityisesti raita. Lehvämittari talvehtii pienenä toukkana.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kauri Mikkola, Ilkka Jalas & Osmo Peltonen: Suomen perhoset – Mittarit 1. Tampere: Suomen Perhostutkijain Seura, 1985. ISBN 951-99620-7-7
- Bernard Skinner: Colour Identification Guide to Moths of the British Isles. Hong Kong: Viking, 1984. ISBN 0-670-80354-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Lehvämittari – Hemithea aestivaria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e f g Mikkola ym: Suomen perhoset – Mittarit 1, s. 54.
- ↑ a b c d Skinner: Colour Identification Guide to Moths of the British Isles, s. 17.
- ↑ Panu Välimäki, Jari-Pekka Kaitila & Timo Lehto: Mielenkiintoiset suurperhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2009. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 2, s. 38–45. Suomen Perhostutkijain Seura.