Lähi-idän kalkoliittinen kausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuparin käytön varhainen leviäminen Lähi-idästä muualle.

Lähi-idän kalkoliittinen kausi on historiallinen ajanjakso noin 5000-3300 eaa. Ajanjakson alussa kuparia osattiin vain takoa, sitten 5000 eaa. alkaen sulattaa. Kupari pysyi yhä harvinaisena, enimmät työkalut tehtiin kivestä. Ajanjaksolla alkoi syntyä suuria asutuskeskuksia.

Varhaiset malakiittiesineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparimineraali malakiittia käytettiin varhain mm. värien ja koristeiden tuottamiseen. Esimerkiksi Etelä-Levantin Natuf-kautisista ja esikeraamisista neoliittisista löytöpaikoista on löydetty malakiittihelmiä. Anatoliassa sijaitsevista Hallan Cemistä ja Çayönü Tepesistä on löydetty malakiittipaloja ajalta 10500-8800 kalenterivuotta eaa.[1].

Varhaiset kuparilöydöt 9000-6000 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuparin laajaa käyttöönottoa maanviljely, karjanhoito ja saviastiat olivat yleistyneet Lähi-idässä, ja oli syntynyt neoliittinen kyläkulttuuri. Paikoin kuparia käytettiin jo hyvin varhain neoliittikaudella.

Kuparin varhainen taonta eli kylmämuokkaus lienee saanut alkunsa eteläisessä Turkissa, missä on kupariesiintymiä esimerkiksi itäisillä Taurusvuorilla ja monilla muillakin vuorialueilla. Joidenkin mukaan jo 9000-7000 eaa. kuparia kaivettiin Timnassa Palestiinassa. Varhaisimmat varmat kupariesineet on löydetty Kaakkois-Turkin Çayönü Tepesin maanviljelykylästä ajalta noin 8200-7500 eaa.[2][3][4]. Kuparia taottiin jo kuumana, muttei sulatettu. Kuparin tarkominen kylmänä rikkoo sen helposti, jos teottava esine on iso. Kuparin kuumentaminen avotulessa noin 200-300 °C:hen hieman pehmentää kuparia ja tekee mahdolliseksi tehdä siitä isompia esineitä.

Taotun kuparin kausi 6000-5000 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taottu kupari yleistyi vasta 6000 eaa. Näin varhain kuparia ei osattu vielä sulattaa, vaan sitä taottiin kylmänä. Kuparin kylmämuokkaus oli noin 6000 eaa. mennessä levinnyt Balkanille, Anatoliaan, Mesopotamiaan ja Iraniin[5].

Sulatetun kuparin kausi 5000-n.3500 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomattiin, että kupari sulaa savenpolttouunissa. Kupari vaatii sulaakseen korkean lämpötilan, 1085 °C, siis erityisen uunin. Kuparia saatteiin sulattaa jo 6300-5500 eaa. Turkin Çatal Hüyükissa[6] Sulatettu kupari alkoi yleistyä noin 5000 eaa.

Ehkä vuoteen 4500 eaa. mennessä kupari oli levinnyt melko laajalle Etelä-Turkkiin, Iranin vuorille ja Palestiinaan. Iran oli varhainen kuparikeskus. Jossain Kermanin kaupungin lähellä oli kuparivuoria, samoin Elbrusvuoristossa. Varhaista sulatettua kuparia on löydetty Turkin Yümüktepe / Mersinistä, 5000-4900 eaa.[2] Kuparin kaivaminen yleistyi noin 4000 eaa.

Joidenkin tutkijoiden mielestä kuparintaonta- ja/tai sulatustaitoa levitti kansa, jonka yksi isälinjan haploryhmä oli J2. J2a levisi itään Pakistaniin asti, J2b mm Romaniaan.[7][8][9][10] Kansa olisi ollut lähtöisin Syyrian ja Turkin rajalta noin 5000 eaa. Kuparikausi päättyi Lähi-idässä noin 3700-3000 eaa., jolloin pronssia alettiin valmistaa sekoittamalla kupariin arseenia tai tinaa.

Kuparin valaminen muottiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muottiin valettiin ensimmäistä kertaa Mesopotamiassa 3200 eaa. ja Turkissa noin 3000 eaa. Vanhin Mesopotamian esine on kuparisammakko. Mutta vasta pronssikaudella 3000-2500 eaa. opittiin menetelmä, jossa muotteja tehtiin tarkasti vahan avulla, sitä ennen käytettiin savisia tai kivisiä muotteja.

  • 3200 eaa. ensimmäinen muottiin valettu kupari Mesopotamiassa ja pian myös Turkissa
  • 3000-2500 eaa. (pronssikaudella) vahavalumenetelmä ("kadonneen vahan" menetelmä; engl. lost wax, ransk. à cire perdue)

Kuparikauden aikajaosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijat kiistelevät hyvinkin paljon kuparikauden jaosta aikakausiin.

Esimerkiksi Garfinkel 1999 jakaa Levantin kuparikauden varhaiseen 5800-5300, keskimmäiseen 5300-4500. ja myöhäiseen noin 4500-3600 kalenterivuotta eaa.[11].

Kuparikausi voidaan Syyriassa ja Anatoliassa jakaa varhaisempaan noin 5000-4000 ja myöhempään noin 4000-3000 eaa.[12].

Kuparikauden kulttuurista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taotun kuparin valtakaudella kylät olivat vielä yleensä melko pieniä ja metsästyskin yhä tärkeä elinkeino. Keinokasteluun perustuva viljely vakiintui sinne, missä sadetta ei saatu kyllin ja joki virtasi lähellä. Sulatetun kuparin kaudella syntyi aiempaa suurempia asutuskeskuksia, kun kivikauden kylät kasvoivat nyt suuremmiksi. Nyt Mesopotamiaan syntyi muutaman tuhannen asukkaan kyliä, joiden keskuksena oli temppeli. Näistä tunnetuin on Eridu. Kuparikauden edetessä syntyi ylimystö.

Lähi-idän kalkoliittisia kulttuureja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yosef Garfinkel, Florian Klimscha, Sariel Shalev, Danny Rosenberg: The Beginning of Metallurgy in the Southern Levant: A Late 6th Millennium CalBC Copper Awl from Tel Tsaf, Israel. PLoS ONE, 26.3.2014, nro 3. PubMed:24671185 doi:10.1371/journal.pone.0092591 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ a b Edward Pegler: A primer on old-world metals before the Copper age (revised) Armchair prehistory. 30.8.2015. Viitattu 29.5.2016.
  3. ↑ Early Copper Production- Reconstructing the Pyrotechnological Process Aaron N Shugar Buffalo State College, Art Conservation Department SMCI -Smithsonian Museum Conservation Institute Metals Conservation Summer Instit ute May 27 –June 7, 2006
  4. ↑ http://www.chem.boun.edu.tr/wp-content/uploads/2014/04/11-.-Single-Metal-Period.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) NEOLITHIC METALLURGY IN ANATOLIA
  5. ↑ Is Y-chromosome haplogroup J2 an Elamo-Harappan Bronze Age marker in India? www.forumbiodiversity.com. Arkistoitu 14.5.2016. Viitattu 28.5.2016.
  6. ↑ Copper History About.com Education. Arkistoitu 20.9.2016. Viitattu 29.5.2016.
  7. ↑ Maciamo: Map of the Copper Age diffusion in Europe Eupedia. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  8. ↑ [1]
  9. ↑ [2]
  10. ↑ Maciamo: Haplogroup J2 (Y-DNA) Eupedia. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  11. ↑ Nils Anfinset: Metal, Nomads and Culture Contact: The Middle East and North Africa. Routledge, 2016.
  12. ↑ A. Issar, Mattanyah Zohar: Climate Change - Environment and Civilization in the Middle East, s. 14. Määritä julkaisija!

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lähi-idän_kalkoliittinen_kausi&oldid=22348757”