Mesopotamian maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mesopotamian alue satelliittikuvissa talvella. Mesopotamian viljelty alue on jokivarsilla lumisten vuorten ja hiekkaisen aavikon ja arojen välissä. Keväällä lumet sulavat ja jokien vesi tulvii.
Tigris-joki.

Mesopotamian maantiede käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tulee kreikan sanoista meso - välissä, potamoi - virrat.[1]

Tiedot muinaisen Mesopotamian väestöstä ja kaupungeista perustuvat arkeologisiin kaivauksiin ja muinaisiin mesopotamialaisiin teksteihin, joiden luotettavuus on vaihteleva.

Suunnilleen nykyisessä Irakissa sijaitsevan Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet Eufrat ja Tigris[2]. Syro-Mesopotamia on hieman laajempi alue, joka kattaa nykyisen Irakin lisäksi myös Syyrian[3]. Mesopotamia jakautuu kahteen osaan: pohjoiseen Assyriaan ja eteläiseen Babyloniaan.

Sumerin kaupunkivaltiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sumerin, Mesopotamian eteläosan kartta.

Väkiluvun kasvaessa syntyi Etelä-Mesopotamian muinaisen Sumerin alueelle monia kaupunkivaltioita, jotka taistelivat keskenään koko Sumerin historian ajan. Saattoi syntyä hetkittäisiä suurvaltoja. Kaupunkivaltioiden rajoina olivat kanavat ja rajakivet. Kaupunkivaltion keskus oli temppeli, ja sitä johti pappi en, kuningas lugal tai kuvernööri ensi, joka liittyi kaupungin uskonnollisiin riitteihin.

Suurista kaupunkivaltioista Uruk oli varhaisdynastisella kaudella yli 40 000 asukkaan kaupunki[4]. Muutamat Sumerin kaupungeista ylittivät arvioiden mukaan 20 000 asukkaan rajan noin vuoden 3100 eaa. tienoilla[4]. Yli 20 000 asukkaan keskuksia oli 7, yli 30 000 asukkaan keskuksia Kish 32 000, Umma 31 000, Ur 34 000 ja Uruk 80 000.[5].

Kaupunki saattoi hallita muita kaupunkeja. Erääseen aikaan Lagash hallitsi kolmea suurta kaupunkia Lagash itse mukaan lukien, ja 20 pikkukaupunkia ja 40 kylää[6]. Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30 000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.[7]

Sumerin suurimmat kaupunkivaltiot:

Pienempiä kaupunkeja:

Maatalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Mesopotamian maatalous

Sumerin kastelukanavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kassiittien valtakunnan kartta, Sumerin kaupungit ja suuret kastelukanavat.

Koska eteläisen Mesopotamian muinaiset asukkaat, ensin ubaidilaiset, sitten sumerit ja myöhemmin babylonialaiset saivat elatuksensa pääosin ohran, vehnän ja muiden viljalajien kasteluviljelystä, kastelukanavaverkoston[8] laajentaminen ja ylläpito oli olennaisen tärkeää. Kastelukanavia piti ajoittain korjata muun muassa kaivamalla niihin kertynyttä liejua pois valleiksi kanavien reunalle. Vesi päästettiin kanavista pellolle vain halutulla hetkellä. Muinaisena aikoina Eufrat ja Tigris saattoivat ainakin paikoin kulkea Etelä-Mesopotamiassa eri reittiä pitkin. Mesopotamian kasteluviljely lienee ollut varhain seuduilla, joissa vuoristosta laski sivujoki tasangolle ja synnytti pienen keitaan. Muinoin rantaviiva oli hyvin kaukana sisämaassa nykyisen Basran tienoilla[9].

Pohjoisesta Sumerista Sipparin seuduilta haarautui neljä suurta kanavaa etelään.

  • Zubi-kanava eli sumeriksi myös Izubi, akkadiksi Izubitum, Eufratin ja Tigriin joet yhdistävä kanava nykyisten Samarran ja Bagdadin lähellä. Tämän kanavan varrella olivat muinaiset Hibaritumin ja Pushin asutuskeskukset.
  • Irnina Liittyi Zubi-kanavaan Pushin yllä. Irninan kanavan varrella olivat muinaiset asutuskeskukset Hiritum, Hursitum, Sarru-Laba ja Namzium.
  • Gibil Tigrisistä lounaaseen lähtevä kanava Keshin, joka ei ole sama kuin tunnetumpi suurkaupunki Kish, lähellä. Yhdistyi Ninaginan kanavaan Apisalan lähellä ja kulki edelleen Ummaan.
  • Issinnitum Erosi Eufratista Nippurin pohjoispuolella, kulki Isinin läpi ja yhdistyi taas Eufratiin Kisurran lähellä.
  • Iturungal Merkittävä kanava, joka haarautui Eufratista Nippurin eteläpuolella kulkien monien suurien kaupunkien, lähinnä Adabin, Dabrumin, Zabalamin, Umman, Nagsun, Bad-tibiran ja Larsam läpi ja Urukin ja Enegin kaupunkien välillä. Kanava kulki myös szemdet Nasrin läheltä. [10]
  • Nanagugal haarautui Iturungalin kanavasta Bad-tibiran eteläpuolelta, ja kulki Urun ja Lagashin alueiden rajana.
  • Ninagina haarautui Iturungalista Zabalamin kohdalla, kulkien Girsun, Lagashin ja Ninan kaupunkien läpi. Leikkasi Gibilin kanavan Apisalassa.
  • Susuka kulki kaakkoon Urista Eriduun aivan Etelä-Mesopotamiassa melko lähellä silloista rantaviivaa, joka on nyt kaukana sisämaassa.

Nippurin ja Shuruppakin väliltä haarautui itään kanava Adab-Umma-Larsa josta Umman pohjoispuolelta Girsuun ja Lagashiin vielä idempänä kulki Larakin halki pitkä kanava[10][11]

Pellot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maassa saattoi olla viljeltyä, kasteltua maa-alaa 34 leveysasteen eteläpuolella 30 000 km² (varovaisemmin Sumerin maassa Sipparin eteläpuolella 10 000–15 000 km² tai ehkä noin 22 000 km² ja Assyriassa reilusti alle 15 000 km²[12].

Pelto tuotti kylvettäessä keskimäärin 13-kertaisen sadon, eli uusbabylonialaisella ajalla noin 1 515 litraa hehtaaria kohden eli 60 kuria buria kohden tuona ajan yksikköinä[13]. Kylvö oli uusbabylonialaisella ajalla 115 l/ha, mutta kassiittiajalla vain 55 l/ha[14].

On arvioitu, että temppeli olisi omistanut noin 3000 eaa. kolmanneksen maasta, maallinen ylimystö ehkä kolmanneksen ja lopun tavallinen väestö[15].

Maan suolaantuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehnä sietää maan suolaa 0,5 % maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran[16]. Etelä-Mesopotamia on herkkä suolaantumaan, koska pohjavesi on korkealla ja joetkin tuovat suolaa mukanaan, ja kesällä on kuuma. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle.

Viljan kasteluviljely Mesopotamian ympäristössä nosti suolat Maan pintaan[17] jo Sumerin ja Akkadin aikana.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos oli paljon viljelijöitä, Sumerissa oli ehkä 800 000–1,5 miljoonaa asukasta[18]. Erään arvion mukaan Sumerissa oli noin 2500 eaa. 500 000 asukasta[19].

Mesopotamian väentiheys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adamsin mukaan Sumerin väestötiheys olisi ollut 68 as/km2[20]. Adams myös arvioi, että varhaisdynastisella I kaudella Etelä-Mesopotamiassa olisi asunut 1 070 000 ihmistä 4100 km2 alalla eli 26 as/km2[21]. Mutta saman ajan Urin alueella asui 66 as/km2. Susan Pollockin mukaan varhaisdynastisella III-kaudella olisi ollut 200 000 ihmistä[21].

Urin kaupungissa olisi erään arvion mukaan ollut 28-27 vuosisadalla eaa. 6000 as ja kaupungin valvoma ala 90 km2[22]. 6000 as ja 20 ha Ur olisi toisten tietojen mukaan vaatinut peltoalaa 12 km2, 6000 asukkaasta työvoimaa 2500 (mukaan lukien kaikki tarvittavat avustajat, työnjohdon jne. viljan varastointiinkin). Lampaita oli 10000, joista 3000 teurastettiin ravinnoksi joka vuosi[23]. Tämän mukaan asukastiheys olis ollut 200 as/km2. Noin 2700 eaa. Urukin kaupungissa oli noin 40 000-50 000 asukasta ja se valvoi suoraan ainakin teoriassa 14 km säteistä aluetta. Itse kaupungin ala oli 2 km2[24].

Urin III dynastian aikaan Etelä-Mesopotamiassa asui 500 000 as. ja tuohon aikaan lienee ollut erään arvion mukaan noin 12 000 km kastelukelpoista peltoalaa[21]. Tämä tuottaisi 42 as/km väestötiheyden viljelykelpoiselle maa-alalle, jos puolet pelloista oli kesannolla[21]. Etelä-Mesopotamian maksimi väestön tiheys oli tuohon aikaan viljelylle noin 123-208 as/km2 riippuen pellon tuotosta, jolloin 100 000 asukkaan Ur olisi voitu ruokkia 12,4-16 km säteisellä alueella[21]. Käytännössä viljaa haettiin kauempaa mm. Lagashista, koska pellot olivat kastelukanavien ympärillä, ja Ur kaiken lisäksi meren rannalla. Maksimiväestötiheys on tuon ajan mittojen mukaan hyvän peltomaan tuotolla 1200 kg/ha 300 as/km, jos yksi ihminen syö 1 kg viljaa päivässä[25].

Lagashissa/Girsussa oli dokumenttien mukaan 200-yli 500 km2 viljeltyä maata. Koko Lagashin valvoma ala olisi ollut 1000-1300 km2. Urukin Eanna-temppeli omisti yli 500 km2 maata.[26].

Turnerin mukaan varhaisen Uruk-kauden alussa noin 4100 eaa. olisi maatalousväestö ollut hyvin harvaa, vain 0,45 as/km2, jos Mesopotamian alamaan alaksi lasketaan noin 65 000 km2. Väkiluku oli tuon mukaan 25 000 vuonna 4100 eaa. Väestö kasvoi ennen suurta pudotusta keskimäärin 0,15% vuodessa tuhansia vuosia[27], mutta vaihtelut olivat suuria. Vuonna 3500 eaa. oli 110 000 asukasta, 2 as/km2, kasvu ehkä 1%. Vuonna 2500 eaa. oli 360 000 asukasta, väestötiheys 6,72 as/km2 ja kasvu 0.13%/v. 1900 eaa. väkiluku oli huipussaan 630 000 asukasta ja 11,4 as/km2, kasvaen 0,19 % vuodessa. Väkiluku putosi nopeasti niin, että se oli 1600 eaa. 270 000.[28].

Kaupunkien kasvuvauhti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uruk kasvoi nopeasti jaksolla 3500-3000 eaa.

Ubaid-kaudella noin vuonna 4500 eaa. Eridussa, joka oli alueen suurin keskus silloin, oli ainakin 4 000 asukasta. Paikana ala oli 810 ha[29].

Ennen vuotta 3700 eaa. (4000–3700) varhaisella Uruk-kaudella Eridu oli kasvanut jo 40-50 ha:n alaan, 6 200–10 000 asukkaan pikkukaupungiksi. Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 hehtaaria ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak. Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua[4].

Urukin asukasmäärä eri vuosina:

  • 3700 eaa. 14 000 as. (tai 3500 eaa.) ala 40 ha[29]
  • 3500 eaa. 8000-14000, n. 10000[30]
  • 3400 eaa. 20 000 as. ala 100 ha [29].
  • 3300 eaa. 20000 as[31], ehkä jopa 40000 as. (3300-3000 eaa.), yli 200 ha[32]

Koko Sumerissa asui myöhemmällä Uruk-kaudella noin 3500-3100 as. 500000 as[33].

Kaupunkien väestöosuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamia kaupungistui nopeasti Uruk- ja Jemdet Nasr -kaudella, ja maaseutu tyhjeni niin että yli 80 % maan asukkaista asui kaupungeissa[34]. Esidynastisella ajalla 2800–2300 eaa. asui Sumerin alle 10 ha:n kylissä vain 10 % väestöstä, mutta yli 40 ha:n kaupungeissa 78,4 %[35]. Mesopotamian kaupungeissa asui vuonna 2500 eaa. noin 29 000 asukasta[32]. Akkadilaisajalla 2200 eaa. niissä asui arviolta 210 000 asukasta[32]. Isin-Larsa-ajalla 1900 eaa. kaupungeissa asui 190 000 henkeä. Vanhan-Babylonian aikana 1600 eaa. Mesopotamian kaupungeissa asui 70 000 ihmistä[35].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Michael Roaf: Cultural Atlas of Ancient Mesopotamia. Facts on File, 1990. ISBN 0-8160-2218-6
  • Armas Salonen: Kaksoisvirtainmaa. WSOY, 1945.
  • Robert Dalling: The Story of Us Humans, From Atoms to Today's Civilization. iUniverse, Inc., 2006. ISBN 9780595391172 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.1.2013). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ History of Mesopotamia Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Grimberg, Kansojen historia osa 1, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1981, Porvoo 1981, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, s. 354
  3. ↑ Urkesh an overview History 2003 G. Buccellati
  4. ↑ a b c George Modelski: Cities of the Ancient World 1997. University of Washington. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 26.1.2013.
  5. ↑ James W. Bell's Ancient Sumeria (Arkistoitu – Internet Archive) "In the Days when Gods Walked Upon the Face of the Earth" Sumerian Cities By James W. Bell © 2001–2003 [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Social Change: World Historical Social Transformations[vanhentunut linkki]:,Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro, Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon alkup lähde Flannery 1998 [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Dalling, luku 12: The origin of farming, cities, and civilization
  8. ↑ Salonen, s. 20
  9. ↑ ArchAtlas, Environmantal Change (Arkistoitu – Internet Archive), The evolution of Mesopotamia
  10. ↑ a b The River of Eden and It's Four Branches Walter Reinhold Warttig Mattfeld y de la Torre, M.A. Ed., 09 May 2005 (Revisions through 01 July 2008)
  11. ↑ Sumerian Map as of 2631 BCE (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Salonen 1945, s. 22
  13. ↑ Salonen 1945, s. 228
  14. ↑ Salonen s. 226.
  15. ↑ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization Mae Johnston 2015 slide 52
  16. ↑ A Green History of the World The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting
  17. ↑ Traditional irrigation in Mesopotamia
  18. ↑
    Käännös suomeksi
    Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[[1]]]
  19. ↑ http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:UO-BDl6JvQgJ:www.mrvhistory.com/apworld/doc/ch2.rtf+sumer+cities+population&hl=fi&ct=clnk&cd=8&gl=fi Chapter 2: From Village Community to City-State
  20. ↑ Altyn-Depe. Tekijät V. M. Masson,Vadim Mikhaĭlovich Masson, 1988, s. 128, Adams 1966:24
  21. ↑ a b c d e Understanding Early Civilizations: A Comparative Study, Bruce G. Trigger, Cambridge University Press, 2003, s. 293.
  22. ↑ The Balkans and the Near East: Introduction to a Shared History,Karl Kaser,LIT Verlag Münster, 2011, s. 13
  23. ↑ Agriculture, White Breses, s. 95
  24. ↑ Kaser 2011, s. 14.
  25. ↑ Life and Land Use on the Bahrain Islands: The Geoarchaeology of an Ancient Society, Curtis E. Larsen University of Chicago Press, 1983, s. 190
  26. ↑ Institutional, Communal, and Individual Ownership or Possession of Arable Land in Ancient Mesopotamia from the. End of the Fourth to the End of the First Millennium B.C., Johannes M. Renger, Chicago-Kent Law Review, Volume 71, Issue 1, Part II, October 1995
  27. ↑ Turner 1990, s 28
  28. ↑ The Earth as Transformed by Human Action: Global and Regional Changes in the Biosphere Over the Past 300 Years,B. L. Turner, CUP Archive, 1990, 27
  29. ↑ a b c CITIES OF THE ANCIENT WORLD: AN INVENTORY (-3500 TO -1200) July 10, 1997 George Modelsk
  30. ↑ Modelski 2003
  31. ↑ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization Mae Johnston 2015 slide 42
  32. ↑ a b c The Recurring Dark Ages: Ecological Stress, Climate Changes, and System Transformation, Sing C. Chew Rowman Altamira, 2007 s. 67
  33. ↑ Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization Mae Johnston 2015, slide 39
  34. ↑ Chew 2007, s 70.
  35. ↑ a b Chew 2007, s 68.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mesopotamian_maantiede&oldid=22796268”