Kymmenjalkaiset
| Kymmenjalkaiset | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Ylälahko: | Eucarida |
| Lahko: |
Kymmenjalkaiset Decapoda Latreille, 1802 |
| Alalahkot ja osalahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) (Decapoda) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Siihen kuuluvat useimmat suurikokoiset äyriäiset ja se sisältää lähes kaikki ravinnoksi hyödynnettävät äyriäislajit; monet ravut, hummerit ja langustit ovat kulinaarisia herkkuja. Katkaravuilla taas on suuri taloudellinen merkitys perusravintona.
Kymmenjalkaisten nimi viittaa kävelyraajojen lukumäärään, joita on keskiruumiissa viisi paria. Pareista etumainen muodostaa usein suuret sakset. Näiden edessä on vielä kolme paria suuosiksi muodostuneita leukaraajoja. Takaruumiin raajat (pleopodit) taas toimivat uintieliminä tai munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven (telson) kanssa pyrstöviuhkan. Kymmenjalkaisten silmät ovat varrelliset. Lajien koko vaihtelee suurimmasta niveljalkaisesta jättiläistaskuravusta, jonka saksien väli on lähes neljä metriä, muutamien millien kokoisiin lajeihin.
Kymmenjalkaisia tunnetaan yli 14 700 nykyisin elävää lajia.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kymmenjalkaisten luokittelun perusjako pohjautuu kidusten ja raajojen rakenteeseen sekä toukkien kehitystapaan. Näiden perusteella erotellaan kaksi alalahkoa, Dendrobranchiata ja Pleocyemata.
Dendrobranchiata-alalahkossa, johon kuuluu noin 540 lajia, kidukset ovat haaroittuneet ja naaras yleensä laskee munat veteen, jossa ne hedelmöittyvät ja niistä kehittyy naupliustoukkia. Pleocyemata-alalahkossa kidukset taas ovat yksinkertaisen levy- tai rihmamaiset, ja naaras kantaa munia takaruumiinsa alla, kunnes niistä kehittyy zoeatoukkia.[1] Pleocyemata-alalahko jaetaan edelleen 7–10 osalahkoon ja noin 50 yläheimoon.
Dendrobranchiata-alalahkon äyriäiset tunnetaan katkarapuina (muun muassa jättikatkaravut), mutta varsinaisten katkarapujen osalahko (Caridea) kuuluu toiseen alalahkoon. Katkaravut ei siis ole luonnollinen biologisen luokituksen yksikkö.
Suurimmat kymmenjalkaisten ryhmät (osalahkot) ovat taskuravut (Brachyura; 6559 lajia), varsinaiset katkaravut (Caridea; 3268 lajia) sekä välipyrstöiset ravut (Anomura; 2451 lajia).
Suomen lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kymmenjalkaisten lahkon lajeja on tavattu yhdeksän,[2] joista valtaosa on vieraslajeja.
- Varsinaiset katkaravut:
- hietakatkarapu Crangon crangon
- leväkatkarapu Palaemon adspersus
- sirokatkarapu Palaemon elegans[3]
- Ravut:
- jokirapu Astacus astacus
- kapeasaksirapu Astacus leptodactylus
- täplärapu Pacifastacus leniusculus
- Taskuravut:
- rantataskurapu Carcinus maenas[4]
- liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii[4]
- villasaksirapu Eriocheir sinensis
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin, J.W. & Davis, G.E. (2001) An updated classification of the recent Crustacea. Natural History Museum of Los Angeles County.
- De Grave, S. ym. (2009) A classification of living and fossil genera of decapod crustaceans (Arkistoitu – Internet Archive). Raffles Bulletin of Zoology, Supplement 21.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikkola, K. (toim.) Maailman eläimet. Selkärangattomat. Otava 1989.
- ↑ Silfverberg (1999) A provisional list of Finnish Crustacea. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 75, 15–37
- ↑ http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/sanakirja/fi_FI/palaemon_elegans/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=365387&lan=fi