Ruoanlaitto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ruoanlaitto tarkoittaa ruoan valmistamista raaka-aineista lähtien. Käytettävät valmistusmenetelmät sekä raaka-aineet vaihtelevat suuresti eri puolilla maapalloa. Eri menetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä. Allergiat vaikuttavat usein ruoanlaittoon rajoittamalla mahdollisten käytettävien raaka-aineiden valikoimaa.
Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista. Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.
Ruoanlaittomenetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruoanlaitossa käytetään yleensä apuna kuumuutta. Kuumentaminen (keittämällä, paistamalla, paahtamalla tai höyryttämällä) vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esimerkiksi eräät sienet ja palkokasvit). Tällöin keittäminen tapahtuu runsaassa nesteessä. Kun ruokaa haudutetaan, se kypsennetään lämpötilassa, joka on lähellä kiehumispistettä. Höyrykeitintä käytettäessä ruoan sisältämät ravintoaineet säilyvät hyvin. Ruoanlaitossa käytetään joskus myös painekattilaa ja joskus jälkiruokia valmistetaan vesihauteessa.[1] Rasvaisten ruokien paistamista pannulla sanotaan käristämiseksi, nopeaa paistamista ilman rasvaa kutsutaan freesaamiseksi ja nopeaa paistamista rasvassa kutsutaan kuullottamiseksi. Joskus ruoka uppopaistetaan rasvassa. Muita paistamismenetelmiä ovat wokkaaminen, grillaaminen, pariloiminen, loimuttaminen ja savustaminen.[2]
Ruoanvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla, suolaamalla ja kuivaamalla raaka-aineita. Monet runsaasti c-vitamiinia sisältävät marjat ovat vitamiinipitoisia myös kuivattuina.[3]
Kylmiä ruokalajeja kuten salaatteja voidaan valmistaa myös pelkästään paloittelemalla, yhdistelemällä tai sekoittamalla raaka-aineita.
Eri maiden keittiöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ruokakulttuuri
Eri maiden ruoanlaittoperinteisiin vaikuttavat sekä luonnontieteelliset että kulttuuriset syyt. Luonnonolosuhteet vaikuttavat eri kasvi- ja eläinlajien menestykseen eri alueilla sekä ruoan säilyvyyteen. Ruoanvalmistusainesten saatavuus on laajentunut huomattavasti globaalin kaupankäynnin myötä. Kulttuurisiin seikkoihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi eri uskontojen käsitykset pyhästä ja saastaisuudesta. Suomessa näistä tunnetuimpia lienevät Vanhan testamentin puhtaussäädösten määräykset syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta (jotka tosin Jeesus kumosi Uudessa testamentissa) sekä [[Juutalaisuus|juutalaisuuden}} ja islamin sianlihan syömistä koskeva kielto. Usein myös vegetarismi ja veganismi ovat eettisesti perusteltuja yksilöllisiä ratkaisuja. Myös ruoka-aineallergiat, kuten keliakia ja laktoosi-intoleranssi vaikuttavat osalla ihmisistä ruokakulttuurin sisältöön. Keliakikoille valmistetaan gluteenittomia viljatuotteita ja laktoosi-intolerantikoille valmistetaan laktoosittomia maitovalmisteita.Vegaanisessa ruokavaliossa riittävä proteiinin määrä varmistetaan käyttämällä runsaasti viljatuotteita ja palkokasveja.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keittäminen Marttaliitto ry. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ paistaminen Marttaliitto ry. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Kuivaaminen Marttaliitto. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Erilaiset ruokavaliot Ruokatieto. Viitattu 30.4.2024.[vanhentunut linkki]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruoanlaitto Wikimedia Commonsissa
