Parlamenttivaalit julistettiin vilpilliseksi, maassa järjestetään uudet parlamenttivaalit, pääministeri erosi ja istuva presidentti Sooronbai Žeenbekov erosi.
Kirgisian vallankumous 2020 sai alkunsa, kun vaalitarkkalijoiden ja opposition mukaan maassa 4. lokakuuta 2020 pidetyt parlamenttivaalit olivat vilpilliset.[1][2] Mielenosoittajat tunkeutuivat vaalien jälkeen useisiin maan hallintorakennuksiin. Protestoijat vapauttivat vankeja, muun muassa korruptiotuomiota istuneen maan entisen presidentin Almazbek Atambajevin.[2] Protesteissa loukkaantui noin 1 200 ihmistä.[3]
Mielenosoitukset johtivat istuvan presidentin Sooronbai Žeenbekovin eroamiseen, pääministerin eroamiseen, vaalitulosten mitätöintiin 6.10. ja uusien parlamenttivaalien järjestämiseen.[4]
Ennen eroamistaan Žeenbekov julisti 9. lokakuuta 2020 maahan 12 päivää kestävän poikkeustilan.[2] Samalla maaseudulla suosittu nationalisti Sadyr Žaparov valittiin väliaikaiseksi pääministeriksi.[5] Maan turvallisuuspalvelu ilmoitti 10. lokakuuta ottaneensa uudestaan kiinni maan entisen presidentin Almazbek Atambajevin.[2] Ennen kiinniottoa Atambajev joutui myös tappoyrityksen kohteeksi.[2][6] Parlamentti valitsi opposition Žaparovin virallisesti pääministeriksi kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla presidentti kumosi valinnan veto-oikeudellaan.[3] Presidentti Soorombai Žeenbekov erosi 15. lokakuuta 2020 haluten näin sammuttaa protestit rauhanomaisesti.[7][8] Sadyr Žaparov julistautui samana päivänä presidentiksi, koska parlamentin puhemies kieltäytyi presidentin tehtävistä.[9]
