Ketogeeninen ruokavalio

Ketogeeninen ruokavalio on 1920-luvulla kehitetty ruokavalio, jossa elimistö pyritään saamaan ketoosiin. Kyseessä on yksi vähähiilihydraattisen ruokavalion muoto.

Suurin osa nautitusta energiasta tulee ketogeenisessa ruokavaliossa rasvasta ja hiilihydraatteja nautitaan vain vähän.

Ketogeeninen ruokavalio kehitettiin alun perin epilepsian hoitomuodoksi. Nykyisin sitä käytetään myös esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa.

Ketogeeninen ruokavalio sopii myös pikkulapsille.

Makroravinteiden suhde

Rasva

Ketogeenisen ruokavalion energiaravinteena käytetään ennen kaikkea rasvaa.

Proteiini

Ketogeeniseen ruokavalioon erikoistunut terveysalan yritys Virta Health suosittelee, että proteiinia nautittaisiin yksilöllisen tarpeen mukaan 1,2–2 grammaa ihannepainokiloa kohti. Ketogeenisen ruokavalion voi kuitenkin koostaa myös siten, että proteiinia nautitaan ainoastaan fysiologisen tarpeen mukainen minimimäärä.

Hiilihydraatti

Hiilihydraatin enimmäismäärä vaihtelee yksilöllisen sietokyvyn mukaan välillä 0–100 grammaa/vrk. Yli 70 gramman hiilihydraattimäärät ovat kuitenkin harvinaisia silloin, kun proteiininsaanti on riittävää. Suurin mahdollinen hiilihydraatin osuus riippuu ihmisen metabolisesta terveydestä. Suurin osa diabeetikoista joutuu rajoittamaan hiilihydraattien päivittäisen kokonaissaantinsa alle 50 grammaan ja jotkut jopa vain 30 grammaan. Hiilihydraattien enimmäismäärää voidaan kuitenkin usein lisätä diabeteksen mentyä remissioon ja painon normalisoituessa.

Naiset menettävät usein lihaskudosta, jos hiilihydraattien määrä on alkuvaiheessa liian pieni, kuten esimerkiksi 4 energiaprosenttia. Tätä tapahtuu sitä huolimatta, ettei energiansaantia pyrittäisi rajoittamaan. Neljä energiaprosenttia vastaa normaalipainoisilla naisilla noin 20 grammaa hiilihydraattia.

Ketogeeniset korvikkeet

Markkinoilla on nykyisin tarjolla joitain ketogeeniseen ruokavalioon sopivia korvikkeita kuten kananmunasta, juustosta ja mantelista valmistettu leivänkorvike, sokeriton jäätelö ja erytritolista valmistettu sokerinkorvike.

Tavoite

Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahapoista tuottamia ketoaineita eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta tai elimistön omasta rasvakudoksesta, jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista.

Vaikutukset

Ketogeeninen ruokavalio vähentää insuliinipiikkejä, matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, mikä voi saada aikaan nopeita ja huomattavia parannuksia etenkin metabolisessa oireyhtymässä ja kakkostyypin diabeteksessa. Ruokavalio saattaa lievittää muitakin oireyhtymiä ja sairauksia.

Ketogeeninen ruokavalio vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta. Lisäksi se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa.

Eläinkokeissa on havaittu, että ketogeeninen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerilajistoa vastakkaiseen suuntaan kuin tavallinen runsasrasvainen ruokavalio. Muutos johtuu ketoaineiden vaikutuksesta, ja sen on havaittu vähentävän autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää.

Ketogeenisen ruokavalion sivutuotteina syntyvien BHB- eli betahydroksibutyraatti-aminohappojen on havaittu edistävän painonhallintaa.

Aloitusoireet ja ketoadaptaatio

Saattaa kestää useita viikkoja, ennen kuin ketoosi saavutetaan eli ennen kuin veren ketoaineiden pitoisuus ylittää tason 0,5 mmo/l. Ketogeeninen ruokavalio aiheuttaa alkuvaiheessa tilapäistä mutta voimakasta natriumin erittymisen kiihtymistä. Lisäämällä natriumin saantia voidaan välttää kaliumin lisääntynyt erittyminen virtsaan ja niin sanottu ketoflunssa, joka oireilee väsymyksenä ja alhaisena verenpaineena.

Useita viikkoja jatkunut ketogeeninen ruokavalio saa runsashiilihydraattisen ruokavalion hiljentämät geenit toimimaan, mikä muuttaa solujen toimintaa. Ajan mittaan elimistö alkaa hyödyntämään rasvaa ja ketoaineita yhä paremmin, minkä lopputuloksena elimistön rasvahappojen hapetuskyky kaksinkertaistuu. Elimistö sopeutuu aloittamista seuranneiden kuukausien tai jopa vuosien mittaan yhä paremmin ketogeeniseen ruokavalioon, mikä tarkoittaa sitä, että myös sen aiheuttamat terveyshyödyt kasvavat.

Sivuvaikutukset ja riskit

Jos vähäsuolaiseen ketogeeniseen ruokavalioon yhdistyy pitkään jatkunut hyvin niukka energiansaanti, lisämunuaisen kortisolintuottokyky saattaa heiketä.

Ketogeeniseen ruokavalioon siirtyminen vähentää yleensä ruokavaliosta monia hyviä kaliuminlähteitä kuten juureksia, hedelmiä, herneitä ja papuja. Kaliumin saanti saattaa jäädä tämän vuoksi liian pieneksi etenkin, jos harrastetaan raskaita kuntoilumuotoja. Tällöin voidaan turvautua vähän hiilihydraatteja sisältäviin kaliuminlähteisiin kuten pähkinöihin, luuliemeen ja eräisiin vihanneksiin.

Natriumia olisi hyvä saada 4-5 g/vrk, koska se vähentää kaliumin erittymistä virtsaan. Mikäli esiintyy lihaskramppeja, uupumusta tai sydämen rytmin muutoksia, saattaa olla syytä alkaa nauttimaan magnesiumia lisäravinteen muodossa.

Kaliumin ja natriumin puute saattavat aiheuttaa ketogeenisen ruokavalion aloitusoireita eli niin sanottua ketoflunssaa. Ketoflunssa liittyy siihen,että ketogeeniseen ruokavalioon siirtyminen aiheuttaa tilapäistä mutta voimakasta natriumin erittymisen kiihtymistä. Jos natriumin ja magnesiumin saanti pysyvät alhaisella tasolla, lisämunuaisten aldosteronin ja kortisolin tuotanto kiihtyy, mikä lisää esimerkiksi kaliumin erittymistä virtsaan sekä aiheuttaa väsymystä ja alhaista verenpainetta.

Lääkärin valvomalla ruokaöljypohjaisella ketogeenisella ruokavaliolla olleilla epilepsiaa sairastavilla lapsilla on todettu tavallista enemmän luunmurtumia. Ketogeenisen ruokavalion ei ole kuitenkaan havaittu suurentavan epilepsialääkkeiden vuoksi jo ennestään koholla olevaa luunmurtamariskiä.

On myös havaittu, että ruokaöljyn käyttöön perustuvaa ketogeenista ruokavaliota noudattavien lasten veren triglyseridiarvot nousevat 60 prosenttia ja apolipoproteiini B (ApoB) 55 prosenttia. Tällä potilasryhmällä on esiintynyt tutkimuksissa kasvun hidastumista ja viidellä prosentilla munuaiskiviä. Ketogeeniseen epilepsiaruokavalioon kuului aiemmin nesteen määrän rajoittaminen, josta on sittemmin luovuttu juuri siihen liittyvän munuaiskiviriskin vuoksi.

Vuonna 2024 julkaistussa eläinkokeessa havaittiin, että täysin hiilihydraatiton ja hyvin niukkaproteiininen ruokavalio vanhentaa soluja ennenaikaisesti, jos rasvan lähteenä käytetään yksinomaan margariinia tai kaakaovoita.

Lääketieteellinen käyttö

Lääketieteellisen käytön historia

Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi. 1990-luvulla yhdysvaltalaisen elokuvatuottajan Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.

Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytettiin 2010-luvulle tultaessa useimmiten Atkinsin dieettiä proteiinipainotteisempaa dieettiä, jossa hiilihydraatteja nautittiin vain 10–15 grammaa vuorokaudessa ja rasvan osuus oli vain noin 65 prosenttia energiasta. Käytetty hiilihydraattimäärä oli niin pieni, että potilas joutui luopumaan lähes kokonaan hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, sokerista ja maidosta. Kyseinen ruokavalio koostui lähinnä kananmunista, lihasta, vähähiilihydraattisista kasviksista, ruokaöljystä ja kermasta.

Diabetes

Hiilihydraattirajoitettua ruokavaliota on käytetty diabeteksen hoitoon aina 1700-luvulta alkaen Vuonna 2018 julkaistun hoitotutkimuksen mukaan ketogeenista ruokavaliota noudattavien verensokerivaihtelut normalisoituivat lähes kaikilla tutkimuksen yli 300 ykkösyypin diabetesta sairastavalla insuliinihoitoisilla osanottajalla. Ketogeeninen ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös kakkostyypin diabetekseen.

Ketoosi normalisoi diabeetikkojen verensokeria, koska ketoaine beeta-hydroksibuturaatti vähentää elimistössä tapahtuvaa glukoosin uusmuodostusta vähentämällä glukoneogeneesia säätelevän alaniinin vapautumista lihaksista.

Vuonna 2021 julkaistussa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio kohensi munuaissairautta sairastavien diabeetikkojen terveydentilaa paremmin kuin munuaispotilaiden hoitoon perinteisesti käytetty vähäproteiininen ruokavalio.

Sydän- ja verisuonitaudit

Vuonna 2023 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa todettiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä parantamalla veren rasva-arvoja ja ehkäisemällä tehokkaasti matala-asteista tulehdusta. Riskin aleneminen liittyy sydämen aineenvaihdunnan sekä verisuonten seinämien toiminnan paranemiseen ja niiden ikääntymisen hidastumiseen, verenpaineen säätelyn paranemiseen sekä ruokavalion painonhallintaa edistävään vaikutukseen. Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että valtimonkovettumataudin riskiä lisäävien pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä väheni 23 prosenttia kahden vuoden ketogeenisen ruokavaliohoidon aikana.

Lihavuus

Ketogeenista ruokavaliota on käytetty myös lasten lihavuuden hoidossa. Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee. Ketogeeninen ruokavalio auttaa ylipainoisia laihtumaan, koska se vähentää ruokahalua lisäävän greliinihormonin tuotantoa.

Aivoterveys

Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden on havaittu lievittävän aivoja rappeuttavia sairauksia sairastavien oireita. Ketogeenisella ruokavaliolla vaikuttaisi olevan lisäksi laaja-alaista anti-inflammatorista ja hermosoluja suojaavaa vaikutusta. Ketogeeninen ruokavalio lisää esimerkiksi aivoja suojaavaa vahingoittuneiden aivosolujen autofagiaa ja aivojen energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää.

Epilepsia

Ketogeenisella ruokavaliolla on hoidettu epilepsiaa jo yli sadan vuoden ajan. Sitä käytetään erityisesti vaikean epilepsian hoitoon lapsilla. Ruokavalion tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta on olemassa yhtä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että sen epileptisiä kohtauksia ehkäisevä vaikutus perustuu synnynnäisen ja hankitun immuunipuolustusjärjestelmän häiriöiden vähenemiseen.

Ketogeenisen ruokavalion noudattaminen on havaittu vähentävän epilepsiaan liittyvien suolistobakteerien määrää. Vuonna 2023 julkaistussa hiiritutkimuksessa havaittiin lisäksi, että ketogeeninen ruokavalio muutti suolistoflooran koostumusta tavalla, joka vähensi aivojen häiriöherkkyyttä.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatima Käypä hoito -suositus neuvoo harkitsemaan ketogeenista ruokavaliota yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa vaikean epilepsian hoidossa silloin, kun epilepsialääkkeet eivät käy eikä kirurgisen hoidon mahdollisuutta ole.

Alzheimerin tauti

Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa vuonna 2020 ilmestyneen tutkimuskatsauksen mukaan lupaavalta Alzheimerin tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden hoidossa. Katsauksessa havaittiin muun muassa, että ketogeenisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen parantaa Alzheimer-potilaiden muistia.

Autismi

On olemassa yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaa vähentää myös autistista käyttäytymistä. Ketogeenisen ruokavalion aivoterveyttä edistävä vaikutus johtuu todennäköisesti energia-aineenvaihdunnan parantumisesta, oksidatiivisen stressin vähenemisestä, hermovälittäjäaineiden muutoksista, rapamysiinisignaalin (mTOR) estymisestä sekä suoliston mikrobikannan muuntumisesta. Ketogeeninen ruokavalio on todennäköisesti turvallinen ja tehokas autismikirjon häiriön hoitomuoto.

Syöpä

Syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion tehon oletetaan perustuvan siihen, että ilman tarvitsemaansa glukoosia syöpäsolut kuolevat toisin kuin terveet solut, jotka voivat käyttää energiakseen myös ketoneita, tai siihen, että ketogeeninen ruokavalio pysäyttää kasvaimen kasvun vähentämällä kasvutekijähormonin vaikutusta sekä vähentää tulehdusta ja nesteen kertymistä kasvaimessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Ketogeenista ruokavaliota noudattavien veressä esiintyy tavallista vähemmän aktiivista T3-kilpirauhashormonia. Ketoosi lisää kuitenkin kilpirauhashormonien vaikutuksia elimistössä.

Muut sairaudet

Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan hoitaa myös ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa. psoriasista ja verenmyrkytystä. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaisi olla tehokas hoito astmaan.

Tehokkuus tutkimusten valossa

Epilepsia-lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia ketogeenisella ruokavaliolla olleista 2–26-vuotiaista epileptikoista pysyi erossa kaikista tai useimmista epileptisista kohtauksistaan hoidon jälkeenkin.

Kreikassa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio antoi lihavien lasten painonpudotuksessa ja metabolisissa arvoissa parempia tuloksia kuin vähäkalorinen ruokavalio.

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskoosteessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sisäelinrasvaa, insuliiniresistenssiä ja ateroskleroosin riskiä sekä yliravitsemuksesta johtuvaa tulehtuneisuutta. Kakkostyypin diabetes menee yli puolella ketoruokavaliokokeeseen osallistuvista niin hyvin remissioon, ettei lääkehoitoa tarvitse enää jatkaa ruokavalihoidon rinnalla, ja lisäksi noin kahdeksan prosenttia paranee kokonaan.

Vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaiskyselyssä 94 prosenttia ketogeenista ruokavaliota noudattavista kertoi ketogeenisen ruokavalion noudattamisen aikaansaaneen myönteisiä tai erittäin myönteisiä terveysvaikutuksia. Nämä liittyivät useimmin painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja parempaan jaksamiseen. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ketogeenisen ruokavalion auttaneen heitä erittäin tai äärimmäisen tehokkaasti saavuttamaan sille asetetun tavoitteen kuten laihtumisen, yleisen terveydentilan paranemisen tai jonkin kroonisen sairauden hoidon. Ketogeeninen ruokavalio koettiin yleensä helpoksi noudattaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi, että lipsuu siitä vain harvoin tai ei koskaan.

Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan ketoosi parantaa eläinkokeissa merkittävästi aivovauriopotilaiden ennustetta.

On olemassa viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio sopii myös ammattiurheilijoille.