Kasvutekijä (biokemia)
Kasvutekijä on orgaaninen aines (hormonin kaltainen peptidi [1] tai proteiini[2]), joka kykenee stimuloimaan solujen kasvua tai erilaistumista.[3] Kasvutekijät ovat tärkeitä erilaisten solun toimintojen säätelyssä. Kasvutekijöiden avulla pyritään tulevaisuudessa lisäämään mm. luun, hammasluun ja ruston muodostusta ja nopeuttamaan kovakudosten vaurioiden ja puutosten paranemista. Kliiniset hoitokokeet ovat jo meneillään, mutta luotettavia tuloksia on vasta vähän. Kliinisen käytön yhtenä ongelmana on kasvutekijöiden nopea inaktivoituminen ja kulkeutuminen pois vaikutuspaikalta. Tämän vuoksi tutkimus keskittyy sopivien kantajamateriaalien sekä geeni-terapia- ja kantasolumenetelmien kehittämiseen.[4]
Kasvutekijät tyypillisesti toimivat solujen välisinä viestimolekyyleinä. Tiettyihin kohdesolujen pinnan reseptoreihin sitoutuvat sytokiinit ovat esimerkkejä kasvutekijöistä.
Kasvutekijä poikkeaa sytokiinistä oikeastaan löytöhistoriansa perusteella. Toisena tärkeänä erona voidaan pitää sitä, että kasvutekijöillä on positiivinen vaikutus solujen jakautumiseen, kun taas sytokiineillä on neutraali vaikutus solujen lisääntymiseen. Toisaalta jotkut sytokiinit voivat olla kasvutekijöitä kuten granulosyytti-solulinjaa stimuloiva tekijä ja granulosyytti-makrofagi-solulinjaa stimuloiva tekijä. Kuitenkin joillakin sytokiineilla on solujen kasvua ja lisääntymistä inhiboivaa vaikutusta.
Esimerkkejä kasvutekijöistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvutekijät esiintyvät rakenteellisesti ja evolutionaarisesti samankaltaisten proteiinien muodostamissa laajemmissa runsaslukuisissa proteiiniperheissä. Tunnettuja kasvutekijöitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Granulosyytti-solulinjaa stimuloiva tekijä
- Granulosyytti-makrofagi-solulinjaa stimuloiva tekijä
- Hermokasvutekijä
- Neurotrofiini
- Verihiutalekasvutekijä
- Erytropoietiini (EPO)
- Trombopoietiini
- Myostatiini
- Emäksinen fibroblastikasvutekijä
- Epidermaalinen kasvutekijä
- Hepatosyyttikasvutekijä
Lääkkeellinen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvutekijöitä voidaan käyttää muun muassa neutropenian, leukemian ja aplastisen anemian hoidossa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lahti, Kimmo & Tolonen, Pasi & Valste, Juha & Seija, Airamo & Holopainen, Mervi & Koivisto, Ilkka & Suominen, Teuvo & Viitanen, Pertti: Biologia. Elämä, s. 274. WSOY, 2008. ISBN 9789510280249 (suomeksi)
- ↑ Stanley Hoppenfeld & Michael S. Zeide, M.D.: Orthopaedic Dictionary, s. 147. Lippincott Williams & Wilkins, 1994. ISBN 9780397513116 (englanniksi)
- ↑ Kasvutekijä Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 11.2.2013.
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94074.pdf
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvutekijä (biokemia) Wikimedia Commonsissa
