Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Arkisto 5

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Muistomerkit luovutetussa Karjalassa

Nämä (tai laajemmin muistomerkit luovutetuilla alueilla) eivät luultavasti kuulu projektin aiherajauksiin mutta näistä taitaa tulla luoduksi artikkeleita samalla. Huomattavaa näiden kohdalla olisi kai lähinnä luokittelu yhdenmuikaisesti. Nyt näitä on luokassa Luokka:Suomen muistomerkit ja erikseen luokassa Luokka:Luovutettu Karjala suoraan pääluokassa. Näille pitäisi kuitenkin varmaan muodostaa jokin keskitetty luokittelusabluuna. Nyt vain en ehdi tehdä asialle mitään. Asiaa monimutkaistaa, että alueella on muistomerkkejä ainakin seuraavia tyyppejä: 1) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, mutta jotka ovat sittemmin hävinneet tai tuhoutuneet, 2) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea,ja jotka edelllen ovat alkuperäisellä paikallaab, 3) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty Suomen nykyiselle alueelle, 4) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, mutta jotka jotenkin liittyvät alueen historiaan osana Suomea, ja 5) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, ja jotka liittyvät muuhun kuin alueen historiaan osana Suomea. En nyt juuri ehdi tehdä mitään muuta tämmän eteen. Paitsi muistomerkkejä, sama voi koskea rakennuksia, siis: 1) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta hävinneet, 2) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta siirretty suomen nykyiselle alueelle, 3) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen ja ovat edelllen olemassa alkuperäisellä paikallaan ja 4) rakennukset jotka on rakennettu myöhemmin (nämä ainakin taitavat mennä Venäjän ao. luokkiin).--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 10.31 (EEST)

Olen käsittänyt Suomen tarkoittavan näissä luetteloissa nyt olemassaolevaa maata. Jos kirjoittaja, tietolähteitä ja aiheita löytyy luetteloksi asti, luovutetun Karjalan muistomerkeistä voisi tehdä ainakin artikkelin, jäsentely voisi olla mainitun kaltainen. Lähilueiltahan on jo Haaparannan, Tallinnan, Tarton ja Viipurin patsasluettelot.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 13.31 (EEST)

Satuin huomaamaan artikkeleita yksittäisistä muistomerkeistä murtta en ollutkaan huomannut noita luetteloita. Projektin ulkopuolella mutta fi-wikipedian sisällä niille ehkä olisi hyvä olla jokin luovutettujen alueiden veistos- ja muistomerkkiluokka, mutta sen luominen vain vaatii vähän säätöä ja voi olla että samalla pitäisi katsoa luovutettujen alueidemn luokkia vähän muutenkin. Mutta sehän ei nyrt estä luomasta artikkeleita valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 14.45 (EEST)

Tuosta puuttuu vielä 6) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan muualle Venäjän alueelle.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.20 (EEST)

Noista muista tiesin esimerkkejä, mutta en tuosta. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.23 (EEST)

En tiedä esimerkkejä, mutta niitä voi olla. Toisaalta olemattomien artikkeleiden luettelointi voidaan aloittaa epämääräisllä perusteilla, sitten kun materiaalia on tarpeeksi, luetteloita voi hajoittaa.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.28 (EEST)

Nyt näyttää muuten kuin Viipurin osalta luodun yksittäisiä taideteosartikkeleita eikä luetteloita, joten ne eivät ole olemattomia vaan olemassa olevia. En tiedä onko luetteloita kukaan luomassakaan tuon jo olevan Viipurin lisäksi. Riippuu kai miten aiheesta kiinnostuneilla muokkaaminen etenee ja puhtia riittää. En ollut tässä siis spekuloimassa luettelojen luomista vaan noiden olemassa olevien ja mahdollisesti tulevien artikkelien luokittelua, mutta tuo Viipurin luettelo, jota en ollut huomannut, siihen antoikin jo alustavaa osviittaa. Mahdollisten tulevien luettelojen jäsentelyä en osaa spekuloida, sitä voivat varmaan miettiä se tai ne, jotka päätyvät luetteloita joskus aloittamaan. Sen verran muistelen nähneeni eri yhteyksissä, erilaisia yksittäisiä muistomerkkejä voi maaseudullakin olla, mutta määrää ja tiheyttä en osaa arvioida. Nuo esittämäni esimerkkityypit perustuivat näkemiini tapauskohtaisiin tietoihin joko wikipediassa tai muualla, ei siis mihinkään loogiseen spekulointiin. Lähdin siis olemassa olevasta konkretiasta joka kantilta.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.01 (EEST)

Ja hyvä niin. Nyt näyttää olevan vielä puhtia nyky-Suomen alueella olevien luettelointiin ja kuvaukseen, joten ehkä artikkeleita tai luetteloita tehdään vasta, kun nyky-Suomen patsaat alkavat olla taputeltu?--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.37 (EEST)

No noita nyt on vaan joku tehnyt, eli sen puolesta koko kysymys oli puhtaan pragmaattinen ja nykytilanteesta lähtevä, en tarjoutunut enkä kehottanut niitä tekemään enkä ole niitä ehtinyt itse tehdä, mutta luokittelu, missä nuo luokittuvat Suomen nykyisten muistomerkkien kanssa samoihin luokkiin on hämmentävä, ja siksi täsmällisempi luokittelu palvelisi myös tätä nykyisen Suomen puolen projektia, mutta kuten sanottu, se on tämän projektin ulkopuolinen työ. Joskus itse asiassa matkailin luovutetussa karjalassa, mutta kun en maksanut matkaa itse, niin luulen, että siellä ottamieni kuvien oikeudet ovat silloin jonkun muun omaisuutta kuin minun, ja niiden mahdollista commonsiin tai Wikipediaan lataamistakin saa luultavasti silloin pähkäillä joku kokonaan muu taho. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 22.21 (EEST)

Muokkasin rohkeasti Luokka:Muistomerkit luovutetussa Karjalassa. --Raksa123 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 00.38 (EEST)

Luokan nimi vaikuttaa onnistuneelta, näkee sitten, miten se taipuu kaikkiin.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 09.08 (EEST)

Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -sivuston oletusvuosi/-det muistomerkkien paljastamiselle: poistoon?

Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan: Kuntien julkisten taideteosten ja muistomerkkien sivustolla on käytetty varsin runsaasti lähteenä Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivuston (sotamuistomerkit.fi) antamia tietoja sotamuistomerkeille. Kyseinen sivusto käyttää havaintojeni mukaan usein muistomerkkien paljastamisajankohtana jotain huuhaa-oletusarvoa, joka on tyypillisesti esimerkiksi 1.1.1970. Siten on kuntakohtaisiin fiwikin julkisten muistomerkkien luetteloihin kirjattu paljastamiajankohdaksi vuotta 1970. En muista olenko kertaakaan nähnyt muissa lähteissä (tällä hetkellä esimerkiksi kymmenkunta mm. kirjasarjojen Suomen muistomerkit, Finlandia: Otavan iso maammekirja kirjaa, yms.) tarkastellessani tosiasiallisesti samana vuonna valmistettuja tai paljastettuja sotamuistomerkkejä. Täydentäessäni luetteloa Luettelo Kiuruveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä esimerkiksi korjasin Veteraanijärjestöjen muistomerkkiiin liittyvää julkaisuajankohtaa yli 20 vuodella, kun uskottavampi lähdeteos laadukkaine valokuvineen kertoi, että tämän muistokiven kivi lohkottiin "tumman harmaasta Kiuruveden Paljakan Putouksen kivestä v. 1991". Tämän vuoden yritän vielä varmistaa muualta tai merkitä epävarmaksi (koska nimikkeen kohdalla ei suoraan lue, että sama vuosi olisi paljastusvuosi). (Lisäys klo 16.40: Sama vuosi mainitaan paljastusvuodeksi kunnan julkaisemissa lähteissä.) Lisäksi - jos ja kun pyrin täydentämään kuntakohtaisia muistomerkkiluetteloita puutteiden valokuvausta silmälläpitäen - mikäli luetteloihin on jo ennestään merkitty lähteistys ja teoksen tai muistolaatan paljastusvuosi, en välttämättä läpikäy tai tarkastele lainkaan listattuja nimikkeitä, vaan etsin osoite-, koordinaatti-, nimike-, taiteilija- ja paljastamisajankohdan tietoja nimikkeisiin, joissa niitä ei ole, tai joihin ei ole merkitty lähdettä.

Miten tulisi menetellä näiden oletusarvojen ja laajemminkin kyseisen Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -sivuston antamien tietojen kanssa? (On siellä hyödyllisiä/laadukkaitakin tietoja). Näkisin tarpeellisena, että kaikki kyseisen sivuston käyttämien oletusvuosien arvot poistettaisiin, tai merkittäisiin/liputettaisiin ainakin tarkistamispyynnöllä. Yleisesti hyvin harvoin muistomerkkejä paljastetaan vuodenvaihteessa tammikuun 1. päivänä, paitsi ehkä rakennusten (koulujen, kunnantalojen) vihkimiseen/käyttöönottoon tai kuntaliitosten ajankohtaan ja vastaaviin liittyen. Esimerkkinä mainitun muistomerkin kohdalla verkkosivun Selite-kentän kommentiksi lisätty maininta on ehkä tietosanakirjaksi turhan kärkevä, mutta tietosanakirjan tulisi olla lähdekriittinen, jolloin Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivuston oletusarvot tulee merkitä "heikkotasoisiksi" tai luopua täysin näiden paljastusajankohtien käytöstä. Wikipedian ei tulisi hyväksyä tuollaisia valearvoja! Ehkä voisimme esittää Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivustoa Huuhaa-palkinnon saajaksi... ?--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.24 (EEST)

Sotamuistomerkit-sivustolla on palautelomake [1] jonka kautta voi tiedustella heidän käytäntöjään ja periaatteitaan. Ehkäpä he ovat iloisia jos joku vaivautuu kertomaan virheistä. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.33 (EEST) + 16.409 (EEST)

Tuollaisia tulee vastaan monissa tietokannoissa. Esim. rakennus- ja huoneistorekisterin tiedoissa on joskus esiintynyt samanlaisia kaavamaisia rakennusvuosia.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.34 (EEST)

Siirränkö tämän keskustelun projektisivun keskustelusivulle? Siirrän. Koska? Kohta. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.42 (EEST)

Lukeeko joku projektisivuja? Harvempi kuin tätä. Sieltä on viittaus/ ohjaus tänne. --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.23 (EEST)

Projektiin osallistuvat ovat saattaneet lisätä tarkastelulistalle, ja lisäksi on helpompi löytää tämän projektisivun arkisrtosta myöhemmin. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

ja sitten on meitä, jotka ovat luopuneet tuhansien sivujen tarkkailulistasta. Ja kun keskustelu ei koske vain yhtä projektia, on lähteisiin liittyvien käytäntöjen poistaminen käytäntöjä koskevalta sivulta paitsi virheellistä, myös käytäntöihin liittyvää keskustelua tarkoituksellisesti tappavaa, muualle suuntaavaa. Samaa sivustoa on käytetty monilla muillakin fiwikin verkkosivuilla kuin "patsasprojektissa" (vaikkapa sotatapahtumia tai paikkoja kosekvilla verkkosivuilla) on tarkoituksellista ja tärkeää, että keskustelua käydään yleisellä wikipedian käytäntöjen sivulla eikä jossain projektisivulla tai sellaisen alasivulla. Projektisivu saa riittävästi tietoa, kun heile nimenomaan on linkki laitettu tiedoksi. Jos joku taas haluaa ryhtyä viestimään alkuperäislähteiden suuntaan, hän tai he voivat sitä tehdä. USeasti ärhäkkä keskustelun sotkija/ siirtäjä palauttakoon keskustelun Wikipedian käytäntöjä koskevalle sivulle. --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Käytäntömielessä tämä palautuu kysymykseen internetissä julkaistuista primäärilähteen luonteisista lähteistä, jotka tyypillisesti ovat viranomaistoiminnan tuloksena syntyneitä tietokantoja, tässä kuitenkin on kysessää on vapaaehtoisen asiantuntijaorganisaation tuottama tietokanta, mutta aineiston luonne on sama. Viranomaistietoikantoja ovat mm. järviwiki (johon on viety jonkun muun nimonen viranomaisteietokanta), VRK:n nimipalvelu ym. Hiljattaisista aineistoista tällainen on myös kotuksen nimiarkisto. Nämä ovat suuurissa linjoissa luotettavia mutta yksityiskohdissa pitää ymmärtää suhtautua varauksella eikä pidä siteerata eikä viitteisttää liian mekaanisesti ja tarkasti ikään kuin kiveen hakattuna totuutena. Näistä siis on jo käytäntö siltä osin kuin on käytännöt primääri- ja sekundäärilähteistä. Uuttaa ehkä on, että sen jälkeen kun käytännöt muotoiltiin, on tullut paljon lisää tällaisia primäärilähteitä nettiin. Huomattacvaa näissä on, että monissa tapauksissa käyttäjille tuntuu olevan vaikeaa soveltaa näihin lähdekrittiikkiä. Olen tähän langennut itsekin kun joskus listasin Suomen korkeimmalla sijaitsevia järviä Järviwikin mukaan, vaikka tiedot siellä olivat puutteelliset ja tulos oli siksi todellisuudessa puutteellinen. Toinen tapaus on, kun käyttäjät uskollisesti kirjaavat että nimi Ville on suomessa annettu 500 000 miehelle ja alle viid+elle naiselle, vaikka ei ole mitään varmuutta etteikö kyseessä olisi tietoja atk:lle naputellessa syntyneistä lyöntivirheistä. Käytäntöjen näkökulmaasta kysymys siis on siitä, ovatko ne käytännöt, joissa primääriläh+teiden käytöstä on koko ajan ollut selvät ohjeet, riittävän tarkat ja selkeät, vai pitäisikö niitä joltain osin tarkentaa ja selventää lisää. Mitä kaivataan, olisi ehkä lähdekritiikkiä ja primääroi- ja sekundäärilähteitä koskevien ohjeiden vääntäminen vielä nykyistäkin paremmin rautalangasta.--Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 08.23 (EEST)

Toinen puoli asiasta on käydä keskusteluja yksittäisten lähteitten, kuten tämän tässä mainitun suositeltavasta käytöstä. Se ei ole silloin käytäntökeskustelua vaan linkki sopii paremmin sekalaista-kahvihuomneeseen tai jonnekin projektien alle, koska silloin kysymys ei ole käytännöstä, joka on jo valmiiksi olemassa, bvaan jo valmiiksi olemassa olevan käytännön soveltamisesta jossain tietyssä tapauksessa (jokin yksittäinen primäärilähde). Voitaisiin pyrkiä määrittelemään siis esim. edellä mainitsemieni ja muiden vastaavien lähteiden oikeaa ja suositeltavaa käyttöä toisaalta yleisesti ja toisaalta selvyyden vuoksi myös tapauskohtaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 08.34 (EEST)

Projektisivun jollekin alasivulle voisi koota ja linkittää tämän aihepiirin lähteitä ja huomioita niistä. Tämä on yksi arvokas lähde, samoin mainitut Finlandia-tietoteokset, lisäksi on näissä luetteloissa paljon lähteenä käytetty Tuomiston kirja ja muitakin eri ikäisiä ja eri tavoin aiheen osa-alueisiin painottuvia kirjoja, esim. uudempi "Puhukoon paatinen pylväs" ja muitakin uudempia kirjoja, joita tulee vastaan esim. suuremmista kunnallisista kirjastoista. Aiemmin oli netissä myös Riitta Kormanon väitöskirja sotamuistomerkeistä, mutta näöyttää hävinneen, ellei ole löydettävissä arkistoituna. Ja sitten oli vähän vanhempia maakunnittaisia kuvateoksia muistomerkeistä ja taideteoksista, ei kovin klattavia, mutta jotain voi löytyä (olikin listattuna sivuille). Myös pitäjänhistorioissa on usein tietoja, joskin usein samat tiedot ovat muualla. Tuo kommentin lähtökohtana ollut tietokanta muistuttanee wikipediaa: on ehkä tehty vapaaehtoistyönä ja sen takia kesken, mutta sitä voitaneen kuitenkin pitää asiantuntijaorganisaation tuottamana. Mutta tämäntyyppisiin tietokantoihin on syytä suhtautuna primäärilähteinä ja pyrkiä ottamaan niitä käytettäessä tietokannan ptimäärilähdeluonne huomioon. Vastaavia on muitakin, mikä se palvelu nyt oli, missä oli sankarivainajia seurakunnittain ja myös muistomerkkejä. Se on kai viranomaisorganisaation tuote. Kerran lähetin sinne palautetta, kun olivat kahden kunnan sankaribvainajat vaihtuneet päittäin, mutta vastaus oli jotenkin, että sisällöstä vastaa se ja se tahoi, ottakaa yhteyttä sinne.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.45 (EEST)

Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Aiheesta muualla --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. syyskuuta 2019 kello 01.31 (EEST)

En muista ovatko lähdevinit täällä projektisivulla missä määrin toimitetun alasivun muodossa vaiko vain kommenttiketjuina. Jos kaikki ei ole toimitetun alasivun muodossa, niin voi yrittää toimittaa pidemmälle. Myös jotain yleisesitystä artikkelimuodossa artikkeliavaruuteen voisi yrittää kirjoittaa, mutta kriittiset huomiot lähteistä taitavat paremmin sopia wikiprojektinimiavaruuteen.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Viime aikoina on myös paikkakunta- ja seutukohtaisesti tullut paljon uutta kirjallisuutta osana eri sotien perinnetyötä, jossa toisinaan on myös muistomerkeistä tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.56 (EEST)

Ohjeen yksityiskohta

Satuin silmäilemään ohjetta. Kannattaako siinä suositella pelkkää google mapsia? Luotettavin kartta Suomessa on kansalaisen karttapaikka, ja siitäkin saa desimaalikoordinaatit. Jos tarvitaan niin voin tehdä siitä vaikka erilliselle sivulle rautalankaohjeet.

Google mapsista on hyötyä lähinnä mobiilikäytössä (vaikka mobiilikäytössäkin kansalaisen karttapaikka on ihan kätevä, ja muitakin MML:n karttoja käyttäviä sovelluksia on). Itse asiassa Google mapsillekin voisi joku (mutta en minä) laatia rautalankaohjeet.

Suurimmat ongelmat, jotka olen havainnut google mapsin mobiilikäytössä, ovat: 1) jos olet käyttänyt sitä viimeksi ollessasi automatkustajana, niin jos oletkin seuraavan kerran liikkeellä jalan, niin siinä ajassa, kun jotain pitäisi löytää, et ehdi edes löytää asetusta jossa autoilumoodista pääsisi kävelymoodiin. Tietysti jos päivän opiskelee, niin voi onnistua, mutta jos on jossakin liikkeellä, niin ei ehdi tien päällä opiskella. 2) Mobiilipaikannus syö akkua, niin, että käytännössä puhelimen pitää olla koko ajan auton laturissa tai varavirtalähteessä kiinni. Siksi kaikki mobiilipaikannuksen käyttö vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua suhteessa akun käyttöaikaan. Kun täällä varmasti on kokeineita mobiilikäyttäjiä, niin rautalankaohjeet näistä olisivat avuksi. Vähän luulen, että jos puhelimella on liikkeellä paikannus päällä ja lisäksi kuvaa, niin kysymys on lähinnä siitä, monenko varavirtalähteen patteri pitää olla mukana. Esim. tablettia maastossa paikannukseen käyttävät ammattilaiset ovat kertoneet, ettei heillä ole paikannustabletissa sim-korttia ollenkan ja että he lataavat myös kartat offline virran säästämiseksi, että paikannusta ylipäätään pystyisi tekemään.

Koordinaattien lisäämistä teen kyllä vasta kotona. Nuo karttanäkymät, joita tässä projektissa on tuotettu ovat kyllä puhelimellakin helpohja käyttää ja tabletissa suuremman näytön takia luultavasti vielä kätevämpiä. Ne eivät myöskään syö virtaa niin kuin google mapsin paikannus.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 08.34 (EEST)

Lisäsinkin jo maininnan karttapaikasta.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 08.46 (EEST)

Laajensin nmaininnan pikaohjeeksi karttapaikan jo tuntevalle. Tätä voi vielä laajentaa rautalankaohjeeksi (so. mitä kuvaketta missä kohtaa ruutua klikkaamalla saa auki ponnahdusikkunan, josta saa koordinaatit). --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.01 (EEST)

Kuvauksessa hyvin tärkeää tuntuu olevan pohjatyöt: Alueen kohteiden tiedot pitää olla kerätty ja kohteet pitää olla paikannettu niin hyvin kuin etänä mahdollista. Lähteistetty tieto auttaa löytämään kohteita, jos ja kun kaikki kohteet eivät löydykään siitä vaan.

Akun käyttö on tosiaan suunniteltava, jos laitteet eivät ole tuoreita eikä ole mukana lisäakkuja. Lähteissä lataus täyteen ja latausmahdollisuus matkaan mukaan. Auttaa kovasti, jos on erikseen kamera ja erikseen navigointilaite.

Kentällä tulee kulkea myös silmät auki siinä mielessä, että usein alueilta löytyy kohteita, joita ei vielä ole luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu)

Kokemus osoittaa, että vaikka nykyään yksi mobiililaite voi korvata aiemmat (tietokone, puhelin, kamera, gps-laite), niin todellinen raaka työ vaatii virrankäytön testaamisen etukäteen ja työmenettelyn suunnittelun tältä pohjalta. Paikannuslaitteissakin paikannuksen tarkkuus ei ole mikään hyvä, noin 15 metrin heittoa voi esiintyä. Verrattumna kartanlukuun ne kuitenkin torjuvat epätarkkuutta tehokkaammin kuin silmämääräinen kartanluku. Usein paikannus on yhdistelmä monesta lähteestä: gps-piste puhelimella tai gps-laitteella, peruskartta, ilmakuva, rinnevarjostus (ja tosi hifisteillä itse pistepilviaineisto suoraan) ja vielä oma maastohavainto ja valokuvat.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.09 (EEST)

Pohjatyöt tosiaan ovat tuloksellisen maastotyön suurin apu, ja tehokas ja maksimaalinen tulos saavutetaan vain niillä (jos vain matkaan lähtiessään on tiennyt pääsevänsä kuvaamaan ja ehtinyt ao. pohjatyöt tehdä). Ja myös nuo artikkelien pallukkakartat siinä oikean yläreunan linkissä ovat suuri apu maastossa.

Kuitenkin pohjatöistä riippumatta kentällä tulee käytännössä lähes aina toinen iterointikierros, joka johtaa uusiin maastohavaintoihin ja uuteen lähdetyöskentelyyn maastohavaintojen perusteella. Tämä uusi lähdetyöskentely voi vielä usein johtaa kolmanteen kierrokseen, kun löytyy lähteestä kohde, jota ei ollut löytynyt esitöissä eikä maastossakaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.18 (EEST)

Tämän pohjalta, voisiko kuvausohjeina olla seuraavia. Jos haluaa kuvata useita kohteita, pohjatyö eli tiedot kohteesta ja niiden paikannus pitäisi olla kunnossa luettelossa ennen kuvaamisen aloittamista. Kuvatessa silmät kannattaa pitää auki, jos löytyy luetteloimattomia kohteita. Ne voi kuvata ja etsiä nille tiedot jälkikäteen. Akkujen riittävyys kaikissa käytettävissä laitteissa pitää varmistaa ja niiden varavirta tai lautaus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 10.40 (EEST)

Kannatan ohjeisiin vietäväksi lähinnä vain ytimekkäitä yleistason vinkkejä, koska käytännön tilanteita on hyvin monenlaisia alueesta ja kohteista riippuen. Yksi käytännössä usein tilanteita ratkaissut lähtökohta on ollut rohkea kontaktinotto paikalliseen väkeen, esim. alueella ulkoileviin. Kotinurkillaan liikkuvat tietävät usein kertoa tarkemmin kohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 10.53 (EEST)

Juuri näin, niin kuin jo sanoinkin alla, niin nuo kommenttini yllä olivat enemmän taustapohdintaa (pois lukien tuo karttapaikan ohje google mapsin rinnalle). Olen myös huomannut tuon saman, esim. nyt kun olen nopeasti käynyt jossakin, niin olen saattaanut paikallisilta kysyä. Laitekohtaiset tekniset ohjeet eivät oikeastaan kuulu tähän, koska ne ovat joka tapauksessa erikoisteniikkaa siinä kuin aukot, valotukset ym. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.24 (EEST)

Joo hyvä lisäys ohjeisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.28 (EEST)

Käsitin tuon yllä olevan pohdintani Auliksen kanssa vain yleiseksi rupatteluksi täällä keskustelun puolella kokeneiden projektiin osalltuneiden kesken muutoin kuin tuon kansalaisen karttapaikan koordinaattiohjeen osalta. Ajatellen projektista vasta tietoa hakevia siihen aiemmin osallistumattomia mutta projektista kiinnostuneita, joissa edelleen voi olla wikipediaa muuten aiemmin paljon käyttäneitä ja muokkanneita mutta myös wikipediaa aiemmin vähemmän tuntevia mutta projektin aihepiiriä hyvin tuntevia ja siitä hyvin kiinnostuneita, nämä pohdinnat ovat enemmän ns. spesialistien hifistelyä. Jokuhan voi haluta kuvata vaikka vain yhden tietämänsä tai löytämänsä kohteen tai esim. vain jotain aihepiiriä, josta on kiinnostunut, mutta yhtä hyvin taas joku voi olla kiinnostunyut kuvaamaan jonkun alueen systemaattisesti. Siksi ohjeen pohjatöistä olisi syytä alkaa: "Jos haluat systemaattisesti kuvata jonkin alueen, pohjatyö eli tiedot kohteesta ja niiden paikannus on hyvä olla kunnossa luettelossa ennen kuvaamisen aloittamista. Kuvatessa silmät kannattaa pitää auki, jos löytyy luetteloimattomia kohteita. Ne voi kuvata ja etsiä nille tiedot jälkikäteen." Akkutekniikaan ym. yleisessä ohjeessa tuskin kannattaa mennä, koska se on kuvaamisen yleistekniikkaa siinä kuin valotukset, aukot ym. ja joka tapauksessa eri ihmisillä on hyvin erilaisia varusteita ja laitteistoja, ja lisäksi tilanne sen suhteen, mikä on optimaalinen laitteisto, muuttuu koko ajan. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Käyttämättömät sitaattikuvat

Kun patsasluetteloista käydään poistamassa muistomerkkikohteita siitä syystä, että että ko. muistomerkit esimerkiksi yksittäisten henkilöiden hautoina eivät kuulu julkisten teosten luetteloon, jäävät kyseisistä muistomerkeistä otetut valokuvat käyttämättömiksi. Käyttämättömät sitaattikuvat poistetaan. Olisiko nyt syytä tarkistaa menettelytapaa ja sijoittaa kyseiset valokuvat esimerkiksi ko. taiteilija-artikkeliin esimerkkinä taiteilijan tuotannosta? Viime aikoina näin ei ole tehty. Onko meillä nyt liikaa taideteoskuvia taiteilija-artikkeleissa eikä niitä lisää kaivata vai mistä on kyse?--Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 07.10 (EEST)

Merkittävimmistä hautamuistomerkeistä olisi hyvä kirjoittaa hautausmaiden kohdalla ja käyttää kuvia siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 11.25 (EEST)

Mäntsälän luettelosta on poistettu Heikki Varjan ja Wäinö Aaltosen reliefikuvat. Onko nyt niin, että näitä valokuvia ei voi sijoittaa taitelija-artikkeliin vai oeltetaanko, että joku muu tekee sen?--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 22.15 (EEST)

Miksi näitä kuvia ei voisi sijoittaa taitelija-artikkeliin? Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä tuotteliaan taiteilijan tuotannosta oma teosgalleria-artikkeli lähteineen ja teostietoineen. Lisäksi mielestäni voisi harkita - jos se on tekijänoikeudellisesti mahdollista - olla sitaattikuville jonkinlainen kuvitettu työtaulukko, jossa pidettäisiin näkyvissä tai ainakin tekstilinkkinä luokkaa 6 kk-1 vuosi kuvatiedostoja, joita ei ole muissa artikkeleissa käytetty. Tälläinen voitaneen ymmärtää työstövaiheeksi, eikä teoskuvien pysyväksi sijoituspaikaksi. On otettu kosolti hyviä kuvia esimerkiksi puistoissa ja hautausmailla sijaitsevista kohteista, joissa kuvissa on taideteoksia (monia sellaisia en ole vielä edes ladannut). Näitä kuvia olisi hyvä olla olemassa ja helposti saatavilla silloin, kun kirjoittaa tai täydentää puisto- tai hautausmaa-artikkeleita. Tuollaiseen artikkeliin sijoittaisin mieluusti laveasti rajatun, myös teoksen ympäristöä esilletuovan kuvan tai kuvia, tarvittaessa 2-3 kuvaakin kohteesta. Patsasprojektissa taas on esillä tyypillisesti ahtaammin rajattuja, usein kontekstistaan irroitettuja teoskuvia. Toiset meistä ovat lisänneet ottamiaan kuvia enemmän taiteilija-artikkeleihin ja teosartikkeleihin. Itselläni on mielessäni ainakin kymmenen taideteosta, joihin sopivan luppohetken ja -sauman sattuessa voisi kesätä lähdeaineistoa ja joista voisi kirjoittaa 1-5 kuvalla varustetun oman artikkelinsa. tiedän, että usealla kunnalla on esimerkiksi teoksistaan huomattavan kattavat dokumentaatiot, jotka helpottaisivat tuollaisten artikkelien laatimista, ja osaltaan avartaisivat ja syventäisivät taiteilijoiden teoksien kuvauksia. On harmi, ettei näitä ole tyypillisesti julkaistu avoimena aineistona (joissain tapauksessa ymmärrän pidättyvyyden teosten suojelemisen vuoksi). Taiteilijoiden artikkeleihin en vielä ole runsaasti kuvia tai lähteitä lisäillyt; osa muista kuvaajista on tässä ollut aktiivisempia. --Paju (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 20.50 (EEST)

Mainitut Heikki Varjan ja Wäinö Aaltosen suunnittelemat reliefit ovat nyt ao. taiteilija-artikkelissa. Lähinnä kritisoin sitä, että sitaattikuva poistetaan artikkelista tai luettelosta, mutta sille ei saman tien tehdä loppusijoitusta eli tallenneta sitä taiteilija-artikkeliin, esimerkiksi. Käyttämätön sitaattikuva jää roikkumaan oman onnensa nojaan, kunnes joku ylläpitäjä huomaa sen ja poistaa. Käyttämättömät sitaattikuvat tulee poistaa, se on ohjeena tiedostosivulla. On aikamoista arpapeliä, että joku sattumalta hollille osunut patsasprojektilainen tai muu taidetoeskuvista kiinnostunut huomaa valokuvan, joka on ihan oman onnensa nojassa. Taiteilija-artikkelissa voi mielestäni olla hyvinkin 2-3 valokuvaa samasta teoksesta, esim. eri suunnilta otettuja kuvia ja kuvia, jotka näyttävät taideteoksen osana laajempaa ympäristöään.--Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 21.10 (EEST)

Pystytys ja valmistumisaika eri, toinen tapaus

Projektissa on annettu ohje, miten merkitään, jos aiemmin luotu teos (esim. veistos) on sijoitettu julkiseksi teokseksi ulkoilmaan vasta myöhemmin. Silloin merkitään vuosi esim. "2005 (1928)". Kuitenkin on toinen tapaus, esim. muistoristi, joka on pystytetty ensimmäisen kerran 1888 ja sitten uusittu 1964 (joloin lisätty laatta) ja 1998 (Luettelo Kaarinan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, vastaava: Luettelo Liedon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Tai veistos (esim. Maarian kirkon vaivaisukko) on tehty joskus, mutta sittemmin korvattu ulkona oleva alkuperäinen kopiolla (Luettelo Turun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä). Jos johonkin suositeltuun yhtenäiseen merkintätapaan päädytään, niin nämähän on helppo yhtenäistää jälkeenpäin. Mutta järkeilin tuon siis nyt niin, että noissa muistoristeissä pistin nykyisen ristin pystytysvuoden ensin ja sitten aiemmat sulkuihin seuraavaksi uusimmasta vanhimpaan. Vaivaisukosta taas merkkasin "1853 (alkuperäinen, nykyinen on kopio)" Tässä kopion valmistusaikaa ei kerrottu tavoitetuissa lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.03 (EEST)

Löytyy vielä neljäskin: Luettelo Loimaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä: eräs muistoristi näyttää pystytetyn ensimmäisen kerran 1897. Silloin merkkasin: "1897 (vuosiluku ristissä)". Tässä muista vuosiluvuista ei ollut lähteissä tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.13 (EEST)

Tuo Ravattulan keskiaikainen kirkko voi muuten sisältää tiedon suomen mahdollisesti vanhimmasta muistomerkistä (siis jos yksittäisiä hautoja kuten Kalevanpojan viikatteentikku ei lasketa): Alttarin pohjaksi luultu rakenne osoittautuikin muistoristin perustukseksi. Muistoristin ajoitettiin olleen käytössä 1200-luvulta 1500-luvulle. Omaa tutkimusta kai kuitenkin olisi väittää, että nykyinen muistoristi olisi sama muistomerkki kuin tuo aiempi (ja sehän pystytettiinkin ensin ilman tietoa aiemmasta rististä, jonka olemassaolo selvisi vasta myöhemmin). --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.18 (EEST)

Näissä kyse on tavallisesti ulkona olevista kohteista, usein puusta tehdyistä, jotka rapistuvat ajan mittaan niin, että ne päätetään tehdä uudelleen. Voinee käyttää sanaa rekonstruktio. Sana kopio ei ole minusta tarkka tässä. Voisi ottaa yhteyttä johonkin kokeneeseen taidehistorioitsijaan tai arkeologiin ja kysyä, miten merkitseminen näissä tapauksissa tehdään. Yksinkertainen merkitsemistapa voisi olla esimerkiksi: Ravattulan Ristimäen kirkon muistoristi, 2014 (rek. 2015 ja 2018) tai Ristinpellon kalmiston muistoristi, 1888 (rek. 1964 ja 1999).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.45 (EEST)

Käsittääkseni tietotekniikan kannalta ja käsiteltäessä isoja datamääriä sattaa olla ongelmallista, jos paljastusvuosi-sarakkeeseen kirjoitetaan jotain muuta kuin vuosiluku. Ainakin paljastusvuosi-sarakkeeseen kuuluvan viitteen voisi kirjoittaa ensimmäiseen sarakkeeseen. Jos paljastusvuotta ei tiedetä, käsittääkseni ei ole hyvä kirjoittaa "ei tunneta" tai "tuntematon" tai "-". Tämäkin olisi hyvä varmistaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.54 (EEST)

Tässähän jo tuo yksinkertainen tapaus , esim. "2005 (1928)" olisi Wikipedia-artikkelin taulukon taulukkotietona rikkinäinen, mutta sitten jos teoksesta tehdään Wikidata item, niin kuin joidenkin kaupunkien kohdalla on jo tehtykin, niin sieläähän tällaiset nykyisten Wikipedian luetteoartikkelien epäsystemaattiset merkinnät kai voidaan ainakin useissa tapauksissa purkaa osiinsa ja esittää rakenteisesti ja koneluettavasti, jos vain wikidatassa on oma ominaisuutensa niille, eli esim. julkisen teoksen pystytys- tai paljastusvuosi ja teoksen luomisen ajankohta, jos se onkin eri. Ja siellähän myös voi luoda uusia väitteitä, ominaisuuksia tai mitä ne nyt milloinkin ovatkin nimeltään. Siksi oikeastaan näitä olisi mukava tehdä suoraan Wikidataan jos vain osaisi ao. tekniikkaa. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.53 (EEST)

Itse olen näissä luetteloissa useimmiten pyrkinyt laittamaan kaikki viitteet ensimmäiseen sarakkeeseen. Se on jotenkin kompaktimpaa ja selvempää. Aika harvoin on tullut laitettua muulla tavoin, ja voi olla että ne harvatkin pitäisi yhdenmukaistaa tuon ensisijaisen menettelytavan nukaan.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.59 (EEST)

Tässä tulee kuitenkin muistomerkin vähittäinen evoluutio: Ristimäessä 2016 oli vain yksinkertainen risti kai näreistä tai kepeistä (näkyy artikkelin kuvassa), sitten pystytettiin valkoinen puinen risti kakkosnelospuutavarasta, joka kuitenkin vandalisoitiin. Sitten pystytetiin samannäköinen valkoinen risti metallista, jota on vaikea vandalisoida. Ensimmäinen oli siis vain jonkinlainen esiaste, toinen varsinainen muistomerkki, joka sitten muuttui materiaalista toiseen. Ristinpellolla taas on tieto ristiistä, jonka kaivauksia tehnyt arkeologi pystytti 1888 (vaikka ristejä oli ollut tiettävästi aiemminkin). 1964 pystytettiin uusi puuristi muistolaatalla, jonka suunnitteli arkkipiispa Ilmari Salomies, 1999 ristin puuosat uusittiin mutta laatta säilytettiin, ja lähteiden mukaan puuosat varmaan pian uusitaan uudestaan muttei vielä. Näin siis lähteiden perusteella Ristimäen nykyinen muistomerkki olisi pikemminkin vuodelta 2015 ja Ristinpellon 1964. Kopio taas näistä pätee nähdäkseni vain vaivaisukkoon: siinähän alkuperäisen suojelemiseksi on tehty kopio ulkotiloihin ja alkuperäinen on sisätiloissa tallessa (vaikka mahdollinen tapaus olisi myös että alkuperäinen olisi tuhoutunut ja kopio olisi tehty esim. valokuvan mukaan, mutta tässä ei tehty näin). Tällaisten selostaminen tietysti jo vaatisi oman artikkelinsa, joita ehkä voikin tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 14.17 (EEST)

Monimutkaisia ja melko harvinaisia tapauksia. En tutustunut lähteisiin, joten en tuntenut ristien evoluutiota. Yksi mahdollisuus on, että esim. Ristimäen ristin kohdalla merkitään vain vuoden 2018 metallinen risti ja evoluutio artikkelissa. Tällaisissa tapauksissa tulee myös mieleen sana versio (Ai Weiwein teoksesta Divina Proportione (veistos) on useita versioita). Jos vaivaisukko tehdään uudeksi, en käyttäisi sanaa kopio, vaan rekonstruktio tai "uudempi versio". Veistämällä kopiota (joka ymmärtääkseni on tarkka jäljennös alkuperäisestä) on vaikea saada aikaan, etenkin jos alkuperäinen on kulunut tai vaurioitunut niin, että sitä on vaikea hahmottaa. Kopioita voidaan tehdä valutekniikalla, julkisessa taiteessa puhutaan usein jälkivaloksista, joka tarkoittaa samaa kuin valokuvauksessa ja grafiikassa jälkivedos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 16.04 (EEST)

Näissä on varmasti suurta tapauskohtaisuutta juuri tämäntapaisten kaikkien juttujen takia. Esim. Maarian kirkolla en ole käynyt kirkon ollessa auki, niin en osaa sanoa kuinka paljon eroa uudella vaivaisukolla on alkuperäiseen. Ja lisälähteillä voi tieto näissäkin kaikissa tarkentua. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.42 (EEST)

Teollisten patsaiden käsittely muistomerkkiluettelossa

Kaksi leijonapatsasta keskusteluttavat toisaalla.--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 02.47 (EEST)

Patsasprojektin pelisääntöjen mukaan siis teollisesti valmistettu esinekin voi olla muistomerkki, jos lähtein voidaan osoittaa että se on pystytetty jonkin asian muistoksi. Osoitukseksi käy joko kelvollinen tietolähde tai tieto objektissa tai sen lähellä, kuten muistolaatta, kaiverrus tai muu teksti. Tähän voisi vielä lisätä, että muistomerkin pitäisi olla asetettu paikalle pysysyvästi. Erään määritelmän mukaan kommemoraatio tarkoittaa jonkin asian muistelemista erilaisten tapahtumien tai materiaalien kautta. Tapahtumaan liittyvviä kommemoraatioita ei voitane ottaa mukaan luetteloihin, kun ne eivät ole pysyviä. Yksinkertaisesti sanottuna muistomerkin ei tarvitse saavuttaa teosksynnystä, jos se vaan voidaan osoittaa sellaiseksi. Sanaa "teollinen" on vaikea selvittää, koska raja käsityömäisen, uniikin ja teollisesti valmistetun välillä on epäselvä. Esimerkiksi pronssivalimoa voi sanoa eräänlaiseksi tehtaaksi, joka valmistaa usein sekä "teollisia" että "taiteellisia" tuotteita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.12 (EEST)

Kartat tökkivät

@Zache: @Stryn: Kuntien kartat ovat olleet useita päiviä toimimattomassa kunnossa. Missäköhän mättää? Karttanäkymä on aivan keskeinen työkalu myös luetteloiden kehittäjille ja kuvaajille... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.06 (EEST)

Tulin aloittaneeksi tästä jo eilen keskustelun tekniikkakahvihuoneessa ja siellä jotain tietoja annettiinkin. Eli joku häiriö oli jotain korjausta kai koetettiin tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.11 (EEST)

Tällä hetkellä tilateen pitäisi olla se, että luetteloiden karttalinkit toimivat taas, mutta siellä on muita vikoja jotka ei käsittääkseni ole meidän käytössä kriittisiä. Jos tulee vastaan jotain mikän kriittinen niin sanokaa. Perusongelma tässä on siis se, että tietoturvasetuksia vedettiin kireämmälle ja osa jutuista jotka olivat aikaisemmin https://tools.wmflabs.org/ -palvelimella muuttivat omiin domaineihinsa. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Luetteloiden kohdat "Näytä koordinaatit OSM-kartalla" ei avaa karttanäkymää (GeoGroup-malline). Käytössä Chrome / Android ja pöytäkoneessa Chrome / W10. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 13.08 (EEST)

Pelkkää valkoista myös Firefoxilla Windows-koneella.--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Onko se rikki silloinkin kun sillä valkoisella sivulla ollessanne tyhjennätte selaimen välimuistin? (alla ohjeet) --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 16.21 (EEST)

Pöytäkoneessa (Chrome / W10) toi tuolla konstilla! Mutta mitäs pitäis tehdä Android-kännykässä? --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Muutin tuota siten, että nyt se toivoakseni pakottaa päivittämään tiedostot kaikilla selaimilla. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 20.00 (EEST)

Toimii myös Android :) --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 22.00 (EEST)

---

Huomautus: Selaimen välimuisti pitää tyhjentää asetusten tallentamisen jälkeen, jotta muutokset tulisivat voimaan.

• Firefox ja Safari: Napsauta Shift-näppäin pohjassa Päivitä, tai paina Ctrl-F5 tai Ctrl-R (⌘-R Macilla)
• Google Chrome: Paina Ctrl-Shift-R (⌘-Shift-R Macilla)
• Internet Explorer: Napsauta Ctrl-näppäin pohjassa Päivitä tai paina Ctrl-F5
• Opera: Valikko → Asetukset (Opera → Asetukset Macilla) ja sitten Tietosuoja ja turvallisuus → Tyhjennä selaustiedot → Välimuistissa olevat kuvat ja tiedostot.

---

Paikkalinkki Karttapaikassa ja välimerkit

Olen havainnut, että jos paikkalinkissä kohteen nimessä käyttää eksoottisia välimerkkejä kuten pilkkua (,), karttalinkki ei toimi. Joten ei kannata lisätä pilkkuja.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 00.03 (EEST)

Voitko antaa täsmennystä tähän? Ja esimerkin mikä toimii ja mikä ei? Esimerkiksi Juvan listalla on kohde nimellä Nuijasodan taistelun muistokivi, Koikkala. Se pellittää sekä kunnan WikiShootMe-linkkilistan kautta että yksittäsenä koordinaattilinkkinä OSM-kartalle ok ainakin Firefoxilla. Tarkoitatko coord-mallineen sisällä mahdollisesti olevaa tekstiä - esimerkkini pellittää silloinkin. Muilla selaimilla en nyt testannut. --Paju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 03.09 (EEST)

Jos paikkalinkkiin on teoksen nimi-parametriin laitettu pilkku, kuten tässä {{paikkalinkki|61.7208|27.9087|region:FI-04_type:landmark|nimi=Nuijasodan taistelun muistokivi, Koikkala}}, niin nyt kun linkkiä klikattuaan päätyy GeoHackiin, niin Karttapaikan (Maanmittauslaitoksen) kartta ei aukene, vaan nyt saa ilmoituksen "404 - Not Found". Oletan, että ongelmalla on jotain tekemistä ohjelmistomuutosten takia - niiden muutosten, joiden aiheuttamia bugeja Zache korjaili eilen (tekniikkakahvihuoneessa olleen pyynnön "Karttapaikka kateissa" takia). Aikaisemmin pilkullisten parametrien ongelma oli Karttapaikan kartassa havaintojeni mukaan se, että Karttapaikan kartta avautui, mutta näytti koko Suomen eikä kohdistanut kyseiseen muistomerkkiin, kuten normaalisti. Poistin parametristä pilkun, niin Karttapaikan kartta avautui normaalisti kohdistuen kohteeseen. Valitettavasti nyt en pysty simuloimaan vikaa uudestaan, kun pääsen vain tuohon 404-ilmoitukseen. Ainoa havaitsemani ongelmallinen kartta oli Karttapaikan kartta, jota yleensä käytän. Googlen kartalla ongelmia ei ollut. Selaan Chromella, en ole kokeillut muita selaimia tuossa ongelmassa. Oliko riittävä selvennys? Uskon että kun Toolfrge-probleemat korjautuvat, niin tämäkin korjautuu. Mutta ilmeisesti Karttapaikka on vierastanut muitakin erikoismerkkejä aikaisemmin. Olen jättänyt pilkun käyttämättä.--Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 08.24 (EEST)

Olin huolimaton otsikkoa lukiessani, anteeksi, en tutkinut linkistä Kansalaisen karttapaikkaan pääsyä lainkaan. Käytän Karttapaikkaa kohteiden koordinaatteja dokumentoidessani yleensä, jos kuntien omista karttapalveluista ei kohdistusapua löydy (esim. asemakaavoissa, virastokartoissa tms. saattaa olla muistomerkkisymboleja; ja tyypillisesti MML:n maastokartta löytyy niidenkin kautta). Oletan lähtökohtaisesti ainakin isoimpien kaupunkien kartta-aineistojen ja ilmakuvien olevan kohdistetun kaupunkigeodeettusten pulttien ja muiden kiintopisteiden perusteella alueellaan vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin Karttapaikan aineiston, usein aineisto tarjoaa myös todellisempaa GPS/GNSS-sijaintia kuin likimainen karttapaikan koordinaatti. Olisi aika onnetonta, jos asemakaavat heittäisivät metrinkin luokkaa... Joskus määräävää markkina-asemaa väärinkäyttävän tahon katunäkymä on apuna, mutta koska esimerkiksi Googlen ajallisesti peräkkäisten ilmakuvien kohdistus samalta alueelta heittelee helposti 10 metrin suuruusluokkaa (esim muutama vuosi siten keskusteltu Havis Amandan esimerkkitapaus), se on on apuna lähinnä kohteiden etsinnässä ja koordinaatit etsitään pääsääntöisesti muualta. Kuvauspäivinä olen pääsääntöisesti offline, mulla on lokaali OSM-kartta navigaatiolaitteessa (kuvauskohteita sinne tallennettu etukäteen), ja/tai myös paperiprintit kunnittain selitysteksteineen. On siksi laserprintterikin joskus kulkenut autossa... Mobiili Android/iOS/KaiOS/Symbian-riippumaton tukiasema ja kannettava kulkee kyllä mukana hätätilanteiden varalta. Karttapaikkaa en kuvauspäivien aikana käytä.--Paju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Muistomerkkityyppejä:Tulevaisuuden kuusi ja kotikuusi

2017 näkyy olleen kampanja "Tulevaisuuden kuusi". Sen infoissa mainoitaan Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden vastaava kampanja Kotikuusi. Useat tahot ovat näitä kumpinakin vuosina istuttaneet julkisille paikoille (joskin on saanut istuttaa kai myös yksityisille). Usein näistä on myös uutisia (ks. esim. Vihti). Julkisilla paikoilla ollessaan nämä lienevät projektiin kuuluvia. Maastossa näitä tulee siellä täällä vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa ei ole luettelossa ja minusta aiheesta on keskusteltu aikaisemmin. Itsenäisyyden kuusia ja muita muistopuita on pilvin pimein ja minusta ne eivät ole ihan semmosia muistomerkkejä, kuin me tänne kokoamme. Raja olisi hyvä vetää uudestaan, jos sitä ei ole vedetty. Luetteloista on jätetty pois esim. iso määrä tavallisia muistolaattoja. Kuvatessani jokin vuosi sitten Savonlinnassa löysin ison määrän muistopuita yhdestä puistosta. Harvinaisista puuyksilöistä on artikkeleja kylläkin. Nyt tiedossani on ainoastaan yksi muistotammi ja yksi rauhan kuusi, jotka ovat luettelossa. Nekin ilmeisesti tulisi poistaa. Ei puita.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.23 (EEST)

Olet levittänyt tämän keskustelun myös Helsingin ja Lopen patsasluetteloiden keskustelusivuille, parempi kuitenkin käsitellä yhdessä paikassa = täällä.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.25 (EEST)

En pitänyt tuota minään "keskustelun levittämisenä" vaan normaalina kunnassa olevien kohteiden vinkkaamisena, ja sitähän ne tietysti olivatkin eivätkä mitään "keskustelua" saati "levittämistä". Kuten sanoin, nämä joskus jossain käydyt, aiemmin tiedossani olleesta konsensuksesta poikkeavat keskustelut ovat minulle uusia, koska en ole seurannut keskusteluja koko Suomen osalta. Sikäli tuo on vähän erikoinen syytös.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.36 (EEST)

Oulussa istutettiin aikoinaan kokonainen "Rauhan metsä", mutta puut kaadettiin kun puut olivat kasvaneet, eikä käsittääkseni koko metsää enää ole. Tavallisesti muistopuut merkitään pysyvästi. Helsingin Kaivopuiston kuusen vieressä on graniittinen muistokivi ja Kaupunginpuutarhassa on useita muistopuita, joiden lähellä on metalliset muistolaatat. Hankaluus on, että aikanaan puu tulee vanhaksi ja muistomerkistä jää silloin vain omistuslaatta, jos sitä ei poisteta. Eli ne ovat pitkällä tähtäimellä katoavia. Minusta muistopuut ja -metsät tai -alueet eivät kuulu näihin luetteloihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.57 (EEST)

Kun en ole seurannut keskusteluja kaikkien kuntien osalta (enkä ehkä välttämätä joka hetji täälläkään), niin en voi millään tietää näitä viimeisiä käänteitä eri kunnissa. Viimeksi muistan keskustellun Tieteen tammesta Turussa, josta yllä kommentoinut käyttäjä:Htm muistaakseni silloin lisäsi kuvan, ja luulin, että tämä oli projektin konsensus, mutta jos tämä konsensus onkin tästä muuttunut niin se varmaan onkin hyvä kertoa täällä ja ehkä lisätä ohjeisiinkin, koska tämä oli minulle uusi tieto, ettei niitä kuulukaan lisätä. Olen niitä siellä täällä kuvannut, ja ajattelin juuri ruveta lisäämään kuvaamiani, mutta täytyy kai sitten pidättyä lisäämisen aloittamisesta. "Tavallisten" muistolaattojen poisjättämisestäkään en ole kuullut vaan harvaan asutulla maaseudulla olen päin vastoin tihentänyt seulaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.19 (EEST)

Tuota puun vanhaksi tulemista en näkisi loogisena perusteena. Paljonhaon nyt puisia veistoksia ulkona, ja ne tulevat vanhaksi yhtä lailla - puhumattakaan sammalista ja kanaverkoista kootuista, joista yksi nyt on luettelossa tunnistamattomana myttynä. Varmasti sekä elävillä puilla että kuollella eloperäisellä aineella on elinkaarensa, ja joku elinkaari on varmaan betonillakin. Tietysti puut voi rajata pois siinä mielessä että ne eivät ole kenenkään tekemiä, mutta monella metsiköllä on reunassa komeat kivipaadet pronssilaattoineen. Tulisiko siis nekin tosiaan kaikkki poistaa? Esim. Turussa joku Varsinais-Suomelle omisttettu, ja joku Mahatma Gandhille omistettu? Tietysti nämä massaluonteiset ovat vähän eri tyyppisiä, kun esim. 2017 laatan ja taimen sai tilata postissa. Mutta yhtä laillahan on varmaan ainakin kymmenkunta muistomerkkityyppiä, jotka toistuvat joka kunnassa.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.27 (EEST)

Ok, et ole seurannut yleiskeskustelua, ei se mitään. Turun yliopiston Tieteen tammi ei ole luettelossa, keskusteluarkistossa on valokuva Tieteen tammesta ja sen muistolaatasta, mutta kumpikaan ei ole Turun patsasluettelossa. Olen kirjoittanut keskusteluun lauseen "lisätty tieteen tammen laatta". Lisäsin sen keskustelusivulle. Tuossa puu ja tuossa laatta. Voit katsoa tiedostosivulta, minne tammen kuva on sijoitettu. --Yleensä suuntaviivakeskustelut kannattaa käydä täällä projektin keskustelusivulla eikä 300 patsasluettelosivulla. Täällä on kuitenkin saavutettu useita keskitettyjä ratkaisuja, joita sovelletaan kaikkiin luetteloihin, koska ongelmat ja ratkaisut ovat samansuuntaiset. -- Kävin siirtämässä muuten Kauniaisten luettelosta yhden kuusen ja yhden tammen Kaunialan Sairaala -artikkeliin.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.52 (EEST)

Tämä sivu on kyllä tarkkailulistallani, ja pyrin seuraamaan tätä, mutta välillä voi mennä viikkoja ja kuukausia etten ehdi kaikkea lukea. Mutta niin kuin sanoin, noilla muilla sivuilla en suinkaan "keskustellut" yhtään mitään, vaan normaalisti vinkkasin tietooni tulleita kohteita. --Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.00 (EEST)

Siinäkään keskustelussa, jossa tuo laatta oli ei kyllä ollut oikein mitään loppuyhteenvetoa: yksi sanoi yhtä, toinen toista, kolmas kolmatta, eikä siinä ollut oikein mitään loppuyhteenvetoa. Tietysti nuo voi niin haluttaessa rajata projektista pois ja käsitellä niitä muissa yhteyksissä. Mutta kun juuri nyt olen tehnyt täydennystä ja paikkausta usealla paikkakunnalla, niin tämä toistuvuus kyllä pistää silmään: Vähän niin kuin joka paikkakunnalta löytyy veteraani- tai sotaanlähdön muistokivi, veteraanikiven viereen tai muualle myöhemmin tuotu tykki, suojeluskunta- ja lotta svärd -järjestöjen muistolaatta, julkisissa rakennuksissa sodan aikana toimindeiden sodan ajan sotilasyksiköiden muistolaattoja, vakaumuksensa puolesta kuolleitten ja valkoisten sankarivainajien muistomerkkejä, sankaripatsaita, karjalaan jääneiden muistomerkkejä, muualle haudattujen muistomerkkejä, ja uusina viime vuosina kotirintamanaisten muistomerkkejä ym. Yhtä lailla nämä puut ovat osa tätä samaa kaanonia. Ja sitten on taas ajallisesti ja paikallisesti sporadisempia muistomerkkejä ja muistopuita. Tässä mielessä niitä on vaikea olla näkemättä osana samaa kaanonia. Mutta samalla tietysti rajauksia voi olla ja onkin, niin kuin tässäkin esim. yksittäiset haudat, ei-julkiset paikat ja sisätilat, joita taas merkittävimmiltä osiltaan voidaan käsitellä muualla (niin kuin esim. presidenttien haudat).--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.19 (EEST)

Näinhän se on nähtävä, anteeksi, kun tulkitsin hiukan lavesti. -- Puut voi kuvata ja tallentaa Commonsiin ja jos on simppeli laatta, niin sen myös. -Patsaita on puisia ja ne kestävät sen minkä kestävät, Viikissä paloi yksi kumiveistos tuhopoltossa. Havis Amanda -poloista rusikoidaan aika ajoin.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.22 (EEST)

Laattoja olen varovaisuussyistä tallentanut pääasiassa sitaattikuvina. Joku rohkeampi voi niitä joskus siirtää commonsiin. Käsitteellisesti tätä ei varmnaan vielä tässäkään saatu tyhjennettyä.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.45 (EEST)

Turun luettelossa mainitaan "Varsinais-Suomen puiston muistokivi ja -laatta" ja "Mahatma Gandhin 150-vuotismuistokivi ja muistotammet". Ensimmäisessä siis manitaan puisto, mutta se ei ole muistomerkki, vaan sen yhteydessä oleva muistokivi ja laatta ovat muistomerkkejä. Gandhin tapauksessa muistomerkki on muistokivi jossa on laatta plus 150 tammea. Nuo 150 tammea ovat pikemminkin puisto tai metsä, ei muistomerkki. Luetteloihin eivät kuulu kommemoraatiot eli jollekin omistetut tai nimetyt kadut, paikat tai rakennukset. Esimerkiksi Tarja Halosen puisto ei kuulu luetteloon. Myöskään esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuisto ei kuulu luetteloon. Minusta raja pitäisi olla siinä, että muistokivi ja laatta, jotka on omistettu jollekin ja se on varsinainen luettelon "kohde". Jos sen yhteydessä on puu tai metsä tai vuori tai rakennus, ne eivät ole luettelon kohteita. Näistä puiden yhteydessä olevista laatoista osa ei ole myöskään varsinaisia muistolaattoja, vaan opastus- ja informaatiolaattoja, jotka eivät kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.53 (EEST)

Erittäin hyvin tiivistetty, pähkäilin vähän jotain tuonne päin, mutta alan ammattilaisena osasit terävöittää tuon täsmällisemmin. Tuohon muisto- ja opastus- ja informaatiolaattojen eron olen myös pyrkinyt kiinnittämään huomiota.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 22.04 (EEST)

Jos epäselvyyttä on muistopuista tai vastaavista, linkittäkää tähän. Jos se on mukana listassa, linkittäkää lista tai jos ei, linkitä tietolähde, niin käydään läpi esimerkkejä ja keskustellaan. Voitaisko käyttää sanaa "ensisijainen muistomerkki", vai onko liian byrokraattista? Se tarkoittaisi siis minkä tahansa muistomerkin yhteydessä olevaa laattaa, kiveä jne. "Tykki-esimerkissä" (tykki sinänsä ei ole muistomerkki, mutta jos siinä tai sen lähellä on jotain joka sen osoittaa muistomerkiksi, silloin se on sitä) ensisijainen muistomerkki ei ole tykki, vaan se laatta tai mikä tahansa joka osoittaa sen muistomerkiksi. Muistopuusssa ensijainen muistomerkki on se joka osoittaa puun muistomerkiksi, jne.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 00.16 (EEST)

Alle, mihin lisäsit väliotsikot, kokosin esimerkkejä, joissa esim. lähteet sanovat, että tykki, veturi tai nosturi lähteen mukaan on muistomerkki, ja järjestetään suuri virallinen juhla, jossa kenraalit puhuvat ja sanovat, että tykki on muistomerkki, ja niin lukee esim. metallikehyksisessä taulussa tykin tai veturin vieressä. Jotkut lähteistä ovat tosin Lehtiluukku-palvelun kautta maksullisia, ja joistain näistä olen uutisen lukeakseni ostanut digitaalisen irtonumeron n. 2,50 eurolla.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 12.54 (EEST)

Mutta huom. siis, että itse en ole lisännyt näuitä tykkejä vaan hankkeen osallistujat, konepajan valsseja, veturin ja nosturin lisäsin, ja näissä kaikissa on itse valmisesineen (nosturi, tykki jne.) yhteydessä on jokin kommemoraation ilmaisu, osassa laatta (Dragsfjärdin valssit), oassa iso kyltti monen metrin korkeudessa (Forssan nosturi), osassa paperinen teksti metallikehyksessä (tammelan tykki ja Forssan sähköveturi). Nuo nimikyltti ja kehystetyt paperit kyllä kertovat kommemoraation ja papereissa myös on sana muistomerkkki, mutta nämä kehystetyt paperit eivät itsessään voine olla muistomerkejä, vaan jos joku on muistomerkki, sen on oltava nosturi, veturi tai tykki. Laatat Dragsfjärdin valsseissa taas lienevät muistolaattoja, kun taas värikkäät, informatiiviset opastaulut niiden läheisyydessä ovat opasteita.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 13.02 (EEST)

Tässä on kauhea määrä tekstiä, mutta miten on puiden ja metsien laita? Minusta muistopuita ja muistometsiä ei voi katsoa muistomerkeiksi.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.24 (EEST)

Eli sopiiko käytännöksi: Muistopuu, muistometsikkö, puisto tai vastaava eivät kuulu luetteloon, mutta jos niiden lähellä on niihin viittaava muistomerkki tai muistolatta, ne voi luetteloida ja kuvata luetteloon. Epäselvistä tapauksesta voi keskustella luettelon keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.56 (EEST)

Yksi lisättävä laatta (ilman puita): [2] --Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 13.32 (EET)

Mikä oli keskustelun tulos? –Makele-90 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 23.47 (EET)

Luokat commonsissa

Toinen kysymys: Commonsissa luokkia: c:Category:Sculptures in Finland ja c:Category:Monuments and memorials in Finland. Näille on myös paikkakuntakohtaisia luokkia, joista olisi hyötyä. Mutta minkä nimiseen commonsin luokkaan saataisiin jonkin paikkakunnan kaikki taideteokset ja muistomerkit, jos haluttaisiin luoda tällaisia luokkia?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Helsingin esimrkin perusteella näyttää että em. luokat kaupunkikohtaisina kattavat projektin, mutta ovat päällekkäisiä vain osittain ja esiintyvät siksi paikkakunnittain (esim. Helsingissä) rinnan.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Vai miten tulisi luokitella pienemmillä paikkakunnila, esim. Forssa, Orivesi, Tammela?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.15 (EEST)

Olen Commonsissa lähtenyt siitä, että kaikki patsasluetteloiden Commonsissa oleva materiaali on luokassa Monuments and memorials in Paikkakunta. Tuo taasen luokitellaan Luokkiin Culture in Paikkakunta ja History of Paikkakunta, jos nuo yläluokat ovat yleensä olemassa. Jos luokassa Category:Paikkakunta ei ole historia- tai kulttuurialaluokaa, Monuments and memorials in Paikkakunta luokitellaan suoraan paikkakuntaluokkaan. Pyrkimyksenä on se, että patsasluetteloiden Aiheesta muualla -osioon tulisi vain yksi Commonscat-linkki. Laattoja patsaita voi sijoittaa muihinkin luokkiin, mutta yksi yläluokka tulisi olla.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.22 (EEST)

Ok, eli käytetään tuota projektin tarpeisiin. Joitakin kohteita on luokissa "statues", "Busts" ym. joko suomen tai joskus myös isomman kaupungin tasolla, mutta se siis jää projektin suhteen apuluokaksi, jota ei välttämättä tarvita esim. pienewmmillä paikkakunnilla, vaikka jotkin muistomerkeistä tai taideteoksista olisivatkin patasaita ja luokiteltu suomen patsas- ym. luokkiin, vaan suomiluokka näillä muilla riittää. Luettelojen commons-linkeistähän tuon tosiaan olisi huomannutkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.04 (EEST)

Nuo Monuments and memorials in Paikkakunta -luokathan kuuluvat yläluokkaan Monuments and memorials in Finland by City. Mua ei haittaa ollenkaan, vaikka city-luokkaan pääsevät pienetkin ihan tavalliset kunnat, kunhan niissä on muutama muistomerkki. Commons-linkitys on siitä kätevä, että siellä voi olla erilaisia kuvia samasta muistomerkistä ja vielä yksityiskohdista, kuten laatoista. Tekstit on hyvä saada näkyviin. Luettelokuvaan olen lähes aina valinnut valokuvan, jossa näkyy kokonaan myös se kivenmöhkäle, jossa laatta on. Pidän sitä kiveä osana musitomerkkiä; niitä on (ainakin sotamusitomerkeissa) laahattu usein aika kaukaa, Salpa-linjalta tai jopa valtakunnanrajan toiselta puolelta.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Olen myös luettelon kuvaan pyrkinyt saamaan koko muistomerkin ja käyttänyt esim. kuvaa laatasta vain jos koko muistomerkin kuva on jotenkin epäonnistunut. Koko muistomerkin kuvissakin olen pyrkinyt laatan luettavuuteen.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.51 (EEST)

Tekijänoikeus

Commonsista löytyi copyvio-kuva hiljattaisesta taideteoksesta: [3]]. Merkitsin sen poistoon. Onko nyt niin, että en saa itse ladata sitä tänne sitaattikuvaksi, vai saanko, jos itse valokuva oli cpommonsiin tuotu commons-yhteensopivalla lisenssillä, mutta se, että kuvan aihe on taideteos, vaatii kuvan poiston commonsista? Eli saako vain kuvan ottaja ladata sen tänne?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 17.08 (EEST)

Olisit voinut tuoda sen tänne. Valokuvan lisenssissä ei ole mitään vikaa. Lähteeksi laitetaan kuva Commonsissa ja kuvaajan nimi Commonsista (se on panoramion kuva). Kannattaa toimia äkkiä, ennen kuin kuva lähtee. Yleensä kannattaa tehdä siirto ensin ja laittaa poistopyyntö sitten vasta. Jos toimii toisinpäin, niin voi olla että myöhästyy. Pitää ajatella taktiseti. Eili vastaus: olisit voinut tuoda sen sitaattikuvana.-Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 17.24 (EEST)

Talletin sen kyllä (ja myös linkin, jos se on jo poistettu), mutta meinasin, että kysyn ensin. Mutta saako tuoda enää poiston jälkeen? Olen kuvannut samat patsaat itsekin, mutta kuvakulma oli tässä parempi. Lisäksi kun kuva on 8 vuotta vanhempi, niin värit puussa ovat kirkkaammat.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 18.59 (EEST)

Yritin nyt tallenntaa, mutta se ei taida onnistua kun commonsin kuva on tallella, vaikka koettaisi muuttaa kuvan nimeä, niin tulee herja että kuva on kaksoiskappale commonsissa olevan kanssa. Ehkä jollain onnistuisi, mutta en jaksa ruveta opiskelemaan.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 19.27 (EEST)

Se herja pitäisi saada ohittaa. Upload anyway. Olen tallentanut noita useita, mutta en muista tarkasti miten se kävi enkä ehdi nyt tehdä sitä itse.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)

Taisin tallentaa lopulta eri nimellä.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 13.10 (EEST)

Nuo taideteoskuvat, jotka on tallennettu Commonsiin ja joita esitetään poistettaviksi, niin olen tallentanut ne fi-wikiin sitattioikeudella käytettäviksi ja vaihtaneut ne kuvat luetteloihin. Jos itse huomaan sopimattoman kuvan, tallennan sen fi-wikiin ja pyydän poistoa Commonsista. Ja olen tallentanut ne aina eri nimellä fi-wikiin. On turhaa sotkua, jos on olemassa Commonsissa poistettu tietosto ja saman niminen tiedosto onkin olemassa jossain muualla, jossa se saa myös olla. Tiedostonimet eivät lopu kesken. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.28 (EET)

Syksyn tapaaminen

Ehdotan Patsasprojektin osallistujien tapaamista aiheena Wikidata. Enemmän aiheesta Fotosafarien keskustelusivulla--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 20.19 (EEST)

Toiminta syksystä 2020 alkaen

Keskustelu on siirretty uudelle alasivulle Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Wikidataan

Onko mitään helpompaa keinoa laskea kappalemäärää?

Miten voisi helpottaa luetteloiden kappalemäärän laskemista, siis muuten kuin "käsin"? Onko mitään keinoa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 18.42 (EET)

Ainakin jos on wikidatarivi, niin mahtaisiko sitä kautta olla mahdollista tuottaa listauksia jotenkin automaattisesti? Käyttäjä:Zache ehkä voisi tietää. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 18.49 (EET)

Mitä siis haet? Montao teosta on luettelossa vai montako luetteloa on ? --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 19.06 (EET)

Pääasiassa sitä, montako teosta on luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 23.03 (EET)

Yhden luettelon kohdalla varmaan helpoin tapa on avata luettelo muokattavaksi wikikoodina ja etsiä wikikoodista haulla tekstijonoa |-. Hakuun tulee mukaan otsikkorivi ja Urjanhain mainitsema tyhjä viimeinen rivi jos sellainen on, mutta noin muuten tuolla saa suht helposti selville taulukon rivien määrän. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 04.51 (EET)

Tuo toimii hyvin. Olen modifioinut taulukkoja siten, että pidemmät taulukot (=joutuu skrollaamaan) ovat omana osionaan. Osiosta saa selville Zachen mainitsemalla haulla muistomerkkirivien lukumäärän (tekstijono |- on aina muistomerkkirivin edellä), kunhan ottaa huomioon, että joissakin taulukoissa on 1) myös viimeisen muistomerkkirivin jälkeen |- (joka käsittääkseni on taulukon muodostumisen ja ulkonäön kannalta tarpeeton), 2) tagien sisällä tyhjä rivi (Öö) ja 3) ylimääräisiä |--merkkijonoja keskellä taulukkoa (on varmaan poistettu jokin muistomerkki luetteloon kuulumattomana, mutta ei huomattu poistaa merkkijonoa.--Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.27 (EET)

Kiitos neuvoista, näyttää toimivan. Voitaisko laittaa esim luettelon johdantoon kappalemäärä, tai jopa niin että. "Tässä luettelossa on xxx teosta ja muistomertkkiä, joista xx on kuvattu". Se edellyttäisi tietysti päivitystä aina kun määrissä tapahtuu muutoksia. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 10.38 (EET)

Tuossa jälleen ehdotus sanamuodon viilaukseksi: "Tässä luettelossa on xxx teosta ja muistomertkkiä, joista xx:sta on valokuva." Eli kerrotaan artikjkelin sisällöstä eikä projektin kulusta.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.37 (EET)

Mietin ylemmässä osiossa, että sekoittaako Öö-rivi tuota laskentaa. Jos sekoittaa, niin silloin Öö-rivit voi poistaakin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.35 (EET)

Otsikkorivissä ei pitäisi olla |- merkintää. Öö-rivissä on |-, joten se pitää muistaa vähentää (samoin kuin muut ylimääräiset |- merkinnät). Taulukoissa on kaikenlaisia merkintöjä, joista ylimääräiset voi poistaa ja tarpeelliset, mutta lopputulosta vääristävät pitää vähentää. Laskemisen takia tuota Öö-blokkia ei tarvitse poistaa, mutta laskemisesta ei myöskään saa automaattista.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 19.36 (EET)--

Kappalemäärät luetteloihin?

Olen nyt lisännyt kohteiden, eli teosten ja muistomerkkien lukumäärän Oulun ja Helsingin luetteloihin. Minusta lukumäärien maininta olisi luontevaa näissä luetteloissa. Mutta kohteiden määrän muuttuessa tämä luku pitäisi kuitenkin muistaa päivittää. Lukua on ehkä turha mainita pienimmissä, sanotaan alle 20 teoksen kunnissa, mutta isommissa se on minusta paikallaan. Ejkä olisi hyvä, jos luku sijaitsisi lähellä listan alkua, siis aivan johdanto-osan lopussa, kuten Oulun luettelossa. Silloin sitä ehkä hoksataan päivittää helpommin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 15.43 (EET)

Tossa on ongelmana päivittäminen ja lähinnä se, että kaikki projektiin osallistuvat eivät ole luvusta tietoisia, tai siitä, että se pitää päivittää käsin. Ongelma ilmenee vain vääränä lukumääränä, ei se muuten haittaa. Joka tapauksessa sille pitäsi olla vakiopaikka ja vakiomuoto, joten kävisikö se vakiopaikkaan sijoitetulla mallineella?--Htm (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 16.22 (EET)

Kovin tärkeänä en määrää pitäisi, koska karkeasti määrän näkee listan pituudesta. Projektin väellekin on vielä olemassa tilastosivu määristä.

Jokin automatiikka olisi kovin hyvä olla, jotta lukea pysyisi ajan tasalla. Määrä voisi olla malline:Julkinen taide luettelokuvaus tuottaman tekstin lopussa, jos tuollainen automatiikka pystytään kohtuudella värkkäämään ("Luettelossa on xxx kohdetta."). --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 11.36 (EET)

No jos teoksia on yli 20, tieto määrästä hämärtyy. Ei tarkkuus pahaksi ole. Juu, tuo teksti olisi hyvä. Lisään vielä muutamaan yli 20 kuntaan näitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 00.14 (EET)

@Zache: Pystyisikö tuottamaan mallineen, joka tuottaisi patsasluettelo yläkulmaan esim. GeoGroupin alle pikku laatikon, joka ilmoittaisi, montako teosta luettelossa on? Voisiko se hyödyntää GeoGroupin dataa, siinähän on nyt pallukka jokaisen muistomerkin kohdalla? Tekstin joukossa luku katoaa ja ei oikeastaan kannattaisi lisätä turhaan käsin päivitettävää.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Geogroup luo ne kartan käyttämät tiedot siinä vaiheessa kun linkkiä klikataan eli siinä ei ole tallennettuna mitään lukuja mihinkään. Mut joo, olen vähän sitä mieltä ettei kannata laskea käsin noita teosten määriä. Zache (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 17.30 (EET)

Olisiko mahdollista tehdä jokin klikattava malline, joka luo tiedon, kun mallineen päivittää?--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 20.51 (EET)

Lisäysehdotus luettelokuvaukseen

Lisäysehdotus luettelokuvauksen alkuun. "Tämä luettelo on osa Wikipedian valtakunnallista julkisten taideteosten ja muistomerkkien luetteloa." Perusteluna, että ulkopuolinen ja äkkinäinen ei helposti ymmärrä, että tämä on valtakunnallinen luettelo. Paljonhan vastaavia on luetteloitu paikallisina, mutta valtakunnallisia ei ole muita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 00.57 (EET)

Lisäsin tuollaisen maininnan kokeeksi kuvauksen samoin tein. Saapi peruuttaakin, jos alkaa tökkiä silmään. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 11.37 (EET)

Tähän kai klassibnen huomio, että pitää sanoa "suomen" eikä "valtakunnallinen". Ehdotan siis, että muotoillaan jotenkin niin, että käytetään sanaa "Suomi" jossakin muodossaan eikä sanaa "valtakunnallinen". Muodossa, jossa on sana "Suomi" lisäys on kannatettava ja hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 11.57 (EET)

Hyvä tarkennus. Nyt muotoilina "Tämä luettelo on osa Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia." --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 14.52 (EET)

Hyvä huomio, kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan luettelossa on nyt koko maakunnan kohteet samassa artikkelissa. Olen käynyt muun Suomen luettelot läpi ja löysin vain kaksi kuntaa (Kyyjärvi ja Pyhäranta), joissa kummassakin on kaksi patsasta tai muistomerkkiä. Ahvenanmaan nykytilanne on se, että Maarianhaminassa on 16 kohdetta, Kökärissä 6, Föglössä 5, Finströmissä 4, Brändössä, Jomalassa ja Sundissa 3, Vårdössa 2, Eckerössä, Kumlingessa, Lemlandissa ja Saltvikissa 1. Getassa, Hammarlandissa, Lumparlandissa ja Sottungassa on vielä 0 kohdetta. Esitän, että Maarianhamina ja muut kunnat joissa on vähintään 2 muistomerkkiä, siirretään kukin omaksi luetteloksi. Minulle sopii myös yhden muistomerkin kuntakohtainen luettelo. Ja kunhan Ahvenanmaan kimppuun päästään, en pitäisi mahdottomana, että muistomerkkejä löytyy vielä lisää. Toinen vaihtoehto on luoda näille toistaiseksi vähämuistomerkkisille kunnille sivu Luettelo Eckerön, Kumlingen, Lemlandin ja Saltvikin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Onhan meillä myös Wikiprojekti:Projekt Fredrika. --Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 17.18 (EET)

Luulen, että lähteet läpikäymällä joka kuntaan vielä löytyy muistomerkkejä. Kävinkin niitä joaskus hiukan läpi, mutta tuli jotain väliin, enkä ehtinyt jatkaa. Esim. kunnittaisista muinaismuistoinventoinneista kävin läpi vain osan. Puhumattakaan kirjasto-, google maps ja maastotutkimuksista, ja internet-hakukaan tuskin oli vielä ollenkaan kattava. Keskustelusivulla luettelin vain siihen mennessä löytämiäni kesken jääneitä lähteitä.

Elegantimpana pitäisin sitä, että annettaisiin nyt vielä olla yhtenä luettelona niin kauan kuin on nollia, ja erotetaan vasta sitten, kun on kaikissa vähintään yksi. Se voisi olla selvempi kuin tuollainen vähän mielivaltainen osan erottaminen ja osan yhdistäminen. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 19.11 (EET)

Minä olisin valmis erottamaan jokaisen kunnan, joissa on nyt vähintään 1 kohde. Ne luettelot, joissa ei vielä ole yhtään kohdetta, jäisivät tekemättä. Niinhän tehtäisiin myös Manner-Suomen kuntien kanssa: jos ei ole muistomerkin muistomerkkiä, sivua ei tehdä. Perään tässä alueellista yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.48 (EET)

Tuo voi olla parempi. Jos (tai käytännössä varmaan kun) kohteita löytyy, artikkeli on helppo luoda. Tai mihin nyt päädytäänkin.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.57 (EET)'

Jos Hammarlandissa syntynyt haluaisi tarkistaa, onko hänen koti- tai lapsuuskunnassaan jotain julkisia veistoksia tai muistomerkkejä, hän ei löytäisi kuntaa sitten listoista ollenkaan. Silloin pitäisi asia jotenkin mainita, esim. että "luetteloissa on mukana kaikki ne Suomen kunnat, joissa on julkisia taideteoksia ja/tai muistomerkkejä". Niiden lukumäärä on siis nykytietomme mukaan 305 (kuntia on nykyisin 309). Eikö lukija pääsisi noista neljästä kunnasta helpomminkin selville, jos ne olisi jotenkin mainittuina Wikipediassa? Vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 23.53 (EET)

Tällä välin löysin muistomerkin Hammarlandista. Pitää siis sanoa "joista on tavoitettu tieto niissä olevista julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä" tms. Pitää aina muistaa että "ei ole wikipediassa" on eri asia kuin "ei ole olemassa".--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 01.08 (EET)

Sessiot

Kunpa tästä taudista päästäisiin eroon (saataisiin kattavasti rokotteet) - porukka vois taas kokoontua tapaamaan ja taustatöiden jälkeen kuvailemaan jotakin Suomenniemen nurkkaa vaikka parin päivänkin sessioille... Vesistön saartamia kohteita voisi tavoitella kevättalvella jäitä pitkin liikkuen ;) Mutta kohteiden löytäminen etelärannikon tämän talven lumen alta voi olla liian haastavaa :D --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 15.57 (EET)

Maastotöissähän 10 metrin turvaväli onnistuu hyvin kun huutelee esim. puiston tai kentän eri reunoilta. Saariston kohteet vaativat lähinnä yhteyslinjojen aikataulujen tutkimisen ja reittisuunnittelun etukäteen. Sopisi hyvin polkupyöräretkeilyyn. Joillekin saarille ei ehkä pääse kuin omalla veneellä tai tilausliikenteellä, joka taas vaatii myö ennakkovaraukset ja budjettisuunnittelun. Joskus olen retkeillyt polkupyörällä esim. saariston rengastien ja Ahvenanmaan kautta, ja voin suositella matkailuuiimuotoa, mutta en osaa arvioida omaa ehtimistäni esim. ensi kesänä. Erilaisilla muuta tarkoitusta varten tehdyillä matkoillakin lopullinen aikataulu (so. ehtiikö pysähtyä kuvaamaan vai ei), selviää yleensä vasta viime tipassa tai tien päällä.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.25 (EET)

Korona-aikana matkustaminen on monille hankalaa, kun pitäisi käyttää julkista liikennettä. Ison porukan kokoontumiset johonkin ravintolaan tai muuhun tilaan eivät onnistu. Paljon jää puuttumaan verrattuna joihinkin aiempiin tapahtumiin. Mutta eipä tyrmätä nyt kokonaan, että voisi olla jotakin pientä fyysisesti yhteistä korona-aikanakin... Ehkä keväällä tilanne on jo monelta osin toisin. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.54 (EET)

Eiköhän tämä tästä joskus lopu. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 18.24 (EET)

Cedercreutz

Käyttäjä:Risukarhi taisi huomata, että kuvia Emil Cedercreutzin (k. 1949) veistoksista pitäisi siirtää commonsiin ja lisäsi tätä tarkoittavan mallineen joihinkin kuviin. Kun rupesin tutkimaan kokonaistilannetta, niin esim. tässä kuvassa Cedercreutzin veistoksesta onkin toisenlainen malline, jonka mukaan ei pitäisikään siirtää. Minkä mukaan mennään?--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.22 (EET)

Kuitenkin Emil Wikströmin (k. 1942) veistosten kuvia taas on commonsissa. Kun tutkin tuota edellä viitatun mallineen tekstiä, niin en oikein hahmottanut, mitä eroa Wikströmillä ja Cedercreutzilla tässä nyt on, ja onko jotain väliä esim. tuossa mallinessa mainitulla vuodella 1923, ainakin Wikströmin teoksia on commonsissa sen kummankin puolen.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.28 (EET)

Mennään sen mukaan, mitä tekijänoikeuksista on säädetty. Noissa ei riitä se, että taiteilijan kuolemasta on kulunut 70 vuotta, vaan mukaan astuu URAA eli Uruguay Round Agreements Act, joka koskee teoksia, joiden tekijänoikeus on ollut voimassa vielä 1.1.1996. Teoksen julkaisuvuosi on oleellinen. Commonsissa on tekstiä. Meidän uraa-malline on myös tarkistettava, onko se oikein vai ei. Se että Commonsissa on jotain, ei tarkoita sitä, että se olisi siellä oikein perustein. Mulla ei ole nyt päivällä aikaa ruveta penkomaan sitä.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.50 (EET)

Toivottavasti joku muu ehtii. Minullakaan ei ole aikaa. Jatkuvastihan commonsissa on mitä kuuluisi tänne ja päinvastoin. Tavallinen pulliainen, joutuisi viikon opiskellemasan näistä selvän saadakeen eikä sittenkään voi olla varma. Silloin ei auta kuin uskoa viisaampia tai katsoa mitä muut tekevät, sikäli kuin niitä viisaampia löytyy tai jos muut sattuvat tekemään keskenään samalla eikä eri tavalla. @Susannaanas: löytyykö vastaus apteekin hyllyltä?--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.56 (EET)

Nuo Wikströmin työtkin ovat olleet tuolla iät ja ajat. Joku joka tietää ja ehtii, voisi ehkä tänne jonnekin kirjoittaa ohjeen. Nyt tässä projektisivulla lukee: "Jos kyseessä on nuorempi kuin 70 vuotta tai tekijän kuolemasta on kulunut alle 70 vuotta, kuva tallennetaan Wikipediaan." Jos tämä ei olekaan näin, niin ohje kai pitäisi korjata. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.59 (EET)

Eli joku viisasa siis saisi kertoa ja kirjoittaa projektisivulle rautalangasta vääntämällä, että mikä se nyt on, mitä niistä tekijänoikeuksista on säädetty. Ja mikä on se tarkka kaava, millä kussakin tapauksessa lassketaan, mihin kuva kuuluu tallentaa. Ymmärtääkseni noiden sääntöjen kai on pakko olla kirjoitettavissa jonkinlaiseksi selkeäksi vuokaavioksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 11.04 (EET)

Sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, tuo URAA-rajoitus koskee tällä hetkellä teoksia, joiden julkaisuvuodesta on alle 95 vuotta. Malline {{URAA}} puhuu "ennen vuotta 1923 julkaistuista", mutta vuoden 2018 jälkeen ovat vuosina 1923–1925 julkaistut teokset ehtineet siis jo vapautua rajoituksesta. Cedercreutzin Satakunnan karhu on vuodelta 1938, joten sen kuvaa ei voi vielä siirtää Commonsiin, mutta vuotta 1926 edeltävät voi. Vähän harmaalle alueelle tosin menevät veistokset, jotka on pystytetty julkiselle paikalle vasta vuosikymmeniä niiden valmistumisen jälkeen (esim. Tiedosto:Into Saxelin Yllätys 1925.jpg). Useimmat niistä ovat todennäköisesti olleet jo pian valmistumisensa jälkeen esillä jossain yhteydessä (siis "julkaistu"), mutta periaatteessa noita pitäisi kai selvittää tapauskohtaisesti. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 16.18 (EET)

Tuo on kyllä niin monimutkainen kaava, että se se olisi hyvä joko kirjoittaa projektisivulle tai tehdä linkki johonkin, missä se on kirjoitettuna. Jos tuommoista lähtee omin päin arpomaan, niin ei voi koskaan olla varma vaan joka tapauksessa pitää aina kysyä viisaammilta. Ja lisäksi tosiaan, jos otetaan uusia valoksia, niin kuin Cedercreutzun teoksista paljon otetaan jälkisäädösten perusteella, niin tulee lisää määrittelyn tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.07 (EET)

URAA-rajoitus

Tässä käsitellään valokuvia (tai muita mediatiedostoja) taideteoksista, joiden alkuperämaa on Suomi ja joista otettuja valokuvia (tai muita mediatiedostoja) halutaan tallentaa Wikimedia Commonsiin. URAA-rajoitus perustuu Uruguay Round Agreements Actiin, jota on kuvattu enkkuwikin artikkelissa en:Uruguay Round Agreements Act. Jäljempänä on viitattu myös niin sanottuun URAA-päivään, joka on suurimmassa osassa valtioita 1.1.1996. Lista eri valtioiden URAA-päivistä löytyy Commonsista C:Wikipedia:Non-U.S. copyrights#Dates of restoration and terms of protection. Jos teoksen alkuperämaa on Suomi, URAA-päivä on 1.1.1996. Wikimedia Foundation on Kaliforniassa ja palvelimet Virginiassa, joten Commonsiin tallennettujen mediatiedostojen suhteen pitää noudattaa myös Yhdysvaltojen lakia.

URAA-rajoitus koskee sitä, onko teos vielä tekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa, vaikka sen tekijänoikeus teoksen alkuperämaassa olisi jo rauennut. Suomessa tekijänoikeus raukeaa, kun on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. URAA-rajoitus koskee teoksia, joiden tekijänoikeus on ollut teoksen alkuperämaassa voimassa vielä URAA-päivänä 1.1.1996, vaikka tekijänoikeus Suomessa olisi jo sittemmin rauennut. Näille teoksille palautuu tekijänoikeuden rajoitukset Yhdysvalloissa URAA-säännöksen perusteella ja nämä teokset vapautuvat tekijänoikeudesa Yhdysvalloissa vasta, kun teoksen julkaisuvuodesta on kulunut 95 vuotta.

URAA:n ja alkuperämaan tekijänoikeuden perusteella teos voi olla vapaa tekijänoikeuden rajoituksista alkuperämaassaan, mutta rekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa ja toisaalta teos voi olla vapaa tekijänoikeuden rajoituksista Yhdysvalloissa, mutta tekijänoikeuden suojaama alkuperämaassaan. --Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 07.01 (EET)

URAA-malline

URAA-mallineessa Malline:URAA on luotu vuonna 2013 ja siihen on laskukaavaan jäänyt mallineen luomisaikaan sidottuja arvoja, jotka eivät päivity. Korjasin mallineen tekstiä, mutta kaavat kaipaavat tarkistusta. Ehtisikö @Zache: vilkaista? Tai Käyttäjä:Joku muu? --Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 07.01 (EET)

@Zache: Huhuu? --Htm (keskustelu) 3. maaliskuuta 2021 kello 09.54 (EET)

Videoita luetteloon?

Olen ryhtynyt vähän omapäiseen puuhaan, lisäämään tekemiäni veistosvideoita luetteloon. Luettelon ohjeissa puhutaan vain teosten ja muistomerkkien valokuvista ja valokuvaamisesta. Mutta videoimista ei kyllä missään kielletäkään.

Aluksi taustaa. Kuvasin viime kesänä yhteensä sata elokuvaa Helsingin patsaista, siis kuvasin polkupyörällä ajaen, editoin (vakautus ja hidastus sekä alku- ja lopputekstit ja himmennykset). Taustamusiikki on Applen Movie tablet-editoriversion käsittääkseni käyttövapaata musiikkia. Sitten konvertoin videot WM:n sallimaan formaattiin, joka on webm. Tekijänoikeudeltaan rauenneet tallensin Commonsiin ja uudemmat fiWikiin. Videot on julkaistu ja merkitty julkaistaviksi avoimilla CC-lisensseillä.

Tallensin kokeeksi ja aluksi seuraavat videot Commonsiin:

• Aleksanteri II
• Haaksirikkoiset
• Johan Ludvig Runebergin muistomerkki

sekä fiWikiin tallennettuina:

• Arabian hevoset
• Päivän lapset

Julkasin nämä kaksi edellistä myös tekijöiden eli Kaija Kontulaisen ja Sakari Tohkan artikkeleissa.

Pyytäisin osallistujilta keskustelua ja mielipiteitä aiheesta, voidaanko listoissa hyväksyä videoita (jos ne on hyväksytty tallenteina fiWikiin ja Commonsiin)? Jos olette kauheasti vastaan, voin toki poistaa ne ja laittaa valokuvat tilalle. Mutta jos ette pane vastaan, minulla on siis lähes sata näitä videota, jotka voisin tallentaa listoihin. Ne ovat Helsingistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2021 kello 20.15 (EET)

Lisäsin vielä videon Pirkko Nukarin Hanhiparvesta sekä Helsingin listaan että hänen artikkeliinsa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2021 kello 20.35 (EET)

Wau. Suoralta kädeltä en vastusta ainakaan sitä, että taideteosartikkelissa on sekä kuvie että video teoksesta.--Htm (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 08.18 (EET)

Nuo ovat erinomaisia teosartikkeleissa! Ne kuvaavat hyvin patsaiden / veistosten kolmiulotteisuutta ja ne esittävät myös kohteiden suhdetta ympäristöönsä.

Luetteloon en laittaisi noita. Perusteita:

• Videon alkukuva ei useinkaan ole still-kuvana edustava otos kohteesta. (Videon kannalta yhden sen ruudun ei useinkaan ole edes tarkoituksenmukaista yrittää "olla hyvä valokuva".)
• Teknisesti luetteloon piirtyy videon päälle kuvake, joka estää kuvan tarkastelun yhdeltä silmäykseltä avaamatta videota.

Ajatukseni on siis "portaittainen": Luettelossa helppo pikainen silmäys kohteeseen (muutama perustieto ja neutraali tiukasti rajattu valokuva). Kiinnostavista kohteista kohteen artikkelissa lisää tietoa sanoina ja kuvina ja videoina. Tämän takia muuten kohteista olisi hyvä ottaa kentällä myös yksityiskohtien kovia: esim. laajoista töistä sen osien kuvia ja kohteisiin liittyvien laattojen tarkkoja lähikuvia. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 10.13 (EET)

Tuo vaikuttaa kannatettavalta näkemyksellä. Teosartikkeleissa on mahdollisuus ja usein tarvekin esim. useampiin kuviin. Ja kuten kuvissakin, laajemman tarjonnan voi vielä ilmaista myös commons-linkillä.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.17 (EET)

En ole projektin osallistuja, mutta kommentoin silti: Videot ovat sinällään kiva juttu ja myönteinen uutuus, mutta tuo valitsemasi taustamusiikki voidaan kokea häiritseväksi tai tietosanakirjan arvokkuuteen sopimattomaksi (liian kornia eikä liity itse teoksiin mitenkään). Videon loppuun isoilla kirjaimilla ilmestyvä käyttäjänimikin on vähän kyseenalainen, koska eihän Wikipedian kuvatiedostoihinkaan panna kuvan ottajan nimeä itse kuvan päälle vaan tiedoston kuvailutietoihin. Aleksanteri II:n patsaan videossa on myös vähän kehnonpuoleinen valaistus ja itse keisarin pää leikkautuu ulos kuvasta noin puolet koko videon kestosta, joten sen voisi ehkä korvata paremmalla. Tämä on ehkä sellainen aihe, josta voisi keskustella kahvihuoneessakin eikä pelkästään yhden wikiprojektin keskustelusivulla, koska nämä tyyliseikat saattavat herättää intohimoja koko käyttäjäkunnassa. En tosin usko, että kukaan sinällään vastustaisi havainnollistavien videoiden lisäämistä artikkeleihin. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 16.35 (EET)

Itse puolestaan pidin ihan hyvänä sitä, että videossa tulee voimakkaasti esiin teoksen kokonaisuus ja myös ympäristö. Kohteessa on paljon muutakin kuin keisari.

Hyvällä modernilla kuvauskopterikalustolla saisi varmaan teknisesti parempaa jälkeä, kun ohjelmoisi droneen tarkasti 3D-kuvausreitit. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 08.20 (EET)

Risukarhin tavoin pitää tunnustaa, että olen aina ollut asiaan liittymätöntä taustamusiikkia vastaan kun esim. jostain tärkeästä aiheesta, josta olen kiinnostunut ja jota kannataan, tehdään video, jossa on mainofilmimäinen taustamusiikki. Siksi juuri tässä yhteydessä video ilman musiikkia voisi olla neutraalimpi. --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.15 (EET)

Keskustelun palautteen perusteella poistin videot Helsingin luettelosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 22.04 (EET)

Helsingfors statyer och minnesmärken

Project Fredrikan blogasi siitä miten ovat päivittäneet Helsingin taideteosten tietoja Wikidataan ja OpenStreetMap:iin. Helsingin patsasluettelo mainittiin kirjoituksessa.

• Robert: Helsingfors statyer och minnesmärken Projekt Fredrika r.f.. 15.2.2021. Viitattu 15.2.2021.

--Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 12.03 (EET)

Kiinnostaisikohan heitä kääntää Helsingin patsasluetteloartikkeli tai vaikka jokin keskeinen Projekt Fredrikan aihepiiriin liittyvä valikoima tai poiminta siitä ruotsiksi Ruotsinkieliseen Wikipediaan? Tai luetteloita muualta Suomessa siltä osin kuin kohteet luetteloissa liittyvät ruotsalaisuutten Suomessa? (Tosin muualla Suomessa luetteloissa on vielä suuria aukkoja sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä että kaksikielisillä alueilla. - Mutta yhtä lailla on myös pidemälle vietyjä luetteloita eri puolilta, ehkä useimmiten suuremmista kaupungeista. - Mutta silti tuskin yksikään luettelo mistään on täydellinen.) - Tosin Wkidata on varmaan paras paikka aloittaa, koska tehokkaampaa on pistää ensin sisällöt kuntoon siellä ja sitten vastaa tuottaa luetteloita Wikipedioihin. Wikidatasta ehkä voi tuottaa luetteloita jopa automaattisesti tai puoliautomaattisesti.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.06 (EET)

Kun lueteltiin tai pyydettiin nimeämään kiinnostavimpia suomenruotsalaisuuteen liittyviä muistomerkkejä Helsingissä niin listan ulkopuolelta tuli heti mieleen Vapaamuurarin hauta. Se on luullakseni erittäin tunnettu ja juuri arvoituksellisuutensa takia sitä kohtaan tunnetaan kiinnostusta. - Ja teksti siis ruotsia, mikä liittää sen aiheeseen. - Jokainen suomenkielinenhän voi sitä kouluruotsillaan yrittää tulkita.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.10 (EET)

Itse työstin joskus artikkelia Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä hiukan eteenpäin (mutta se jäi vielä kesken) ja mietin, tulisiko teosten nimien siinä olla ruotsiksi vai suomeksi vai kummallakin kielellä. En työstänyt tätä ajatusta loppuun vaan merkitsin eventualismin hengessä edes jotenkin toistaiseksi. Mutta tätäkin luetteloa voisi auttaa, jos teosten nimet eri kielelilä mahdollisiman oikeassa muodossa vietäisiin ensin huolella wikidataan.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.25 (EET)

Luulisin, että ovat kiinnostuneita siitä, että se luetteloartikkeli olisi automaattisesti wikidatan perusteella päivittyvä luettelo kuin, että se itse luetteloolisi käsin ylläpidetty, ja siksi fokusoivat tuohon wikidatan päivittämiseen. --Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.49 (EET)

Se on varmasti oikea tapa, kun heillä on hyvä tietotekninen osaaminen. Samaanhan pitäisi olla menossa yleisesti laajemminkin. Tämän tapaisissa aiheissa kuin tämä se olisi helppoa, koska jos muokkaaja pystymetsästä (niin kuin itse olen, ja varmaan useimmat muutkin tässä projektissa)) hallitsee hyvin substanssin, niin ei pitäisi olla konsti eikä mikään tuottaa meitä pystymetsämuokkajia varten rautalankaohjeet esim. siitä miten luodaan ja täydennetään luetteloa wikidataan. Ehkä nämä tämänkin projektin luettelot joskus saadaan wikidataan. Itse olen jostain muusta aihepiiristä jossain kokonaan muussa teknisessä ympäristössä nimenomaan itse pystymetsästä lähteneenä tuottanut rautalankaohjeita pystymetsästä lähteville, ja olen kokenut sen erittäin palkitsevana ja hedelmällisenä. - Mutta tässä kun en ole itse ehtinyt tätä opiskella, niin tarvitsisin ensin niitä rautalankaohjeita itse. - Opetustaitohan on oma taitonsa myös, muistan kuinka joku eräs todella fiksu ja sosiaalisesti kyvykäs erään alan ammattilainen joskus ihmetteli, että "kuinka ihmiset aina itkevät" hänen kursseillaan. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 19.09 (EET)

Ja siitähän on silloin hyötyä meillekin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 19.10 (EET)

Kansainvälisiä ulottuvuuksia

Minuun otti yhteyttä Kaliforniassa asuva amerikansuomalainen, joka muisteli kahta isoisänsä aikoinaan omistamaa Tampereen patsasta. Hän kysyi niistä tietoa ja välitin toisen sijaintitiedot Tampereen listan mukaan. Toinen on ilmeisesti sisätiloissa oleva teos, josta välitin pyynnön Tampereen taidemuseon henkilölle.

Pyysin nykyisin Ohiossa asuvaa entistä työkaveriani kuvaamaan Sibeliuksen patsaan Clevelandissa Sibeliuksen luetteloon ja miksei myös toisen patsaan sikäläisestä Suomi-puistosta. Onko jollain tuttua Rio de Janeirossa? Hän voisi selvittää ja kuvata siellä olevan Wäinö Aaltosen Sibelius-patsaan ja liittää se luetteloon. Aikoinaan pyysin kuvan ruotsalaiselta Wikipedistiltä siellä olevasta Pietari Brahen patsaasta, joka liitettiin kyseiseen luetteloon.

Projektilla alkaa olla kattavuutta ja varmaan näitä kansainvälisiä kontakteja syntyy silloin tällöin. Hyvä tapa olisi varmaan välittää tietoja kysyjille, jos Wikipediasta niitä löytyy. Jos teoksia ei ole luetteloissa, niitä koskevia kyselyjä voi välittää paikallisille esim taidemuseoiden tai museoiden henkilöille. Näistä voi saada kiinnostaviakin provenienssitietoja julkisista taideteoksista.

Ja kansainvälisttä ulottuvuutta voisi tulla luetteloiden kääntämisestä, josta puhutaan aikaisemmassa keskustelussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 12.24 (EET)

Olen joskus miettinyt, että Suomen sisällä suuremmissa kaupungeissa, joissa on taidemuseoita tai museoita, puuttuvia tietoja voisi metsästää niistä, mutta en ole ehtinyt tehdä tällaisia yhteydenottoja itse ja tuskin ehdin lähiaikoinakaan. Joskushan myös on jostain erikoismuseoista onnistuneesti tavoitettu tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 21.18 (EET)

Tässä olisi tarkoitus keskustella niistä kontakteista ja yhteydenotoista, joita Suomen patsaslistat ovat herättäneet ulkomailla. Kaupunkien taidemuseoiden ja museoiden tiedot ovat olleet keskeinen osa projektin lähdeaineistoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.27 (EET)

Joo, ei siitä sen enempää.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.32 (EET)

Kun aiemmin mainittiin ruotsi, niin suomen kielistä on vielä saame. Sielläkin suunnalla on ollut aktiivisuutta myös Wikidatassa.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.34 (EET)

Muistakaa lisäillä noita sitten myös luetteloon Luettelo suomalaisten patsaista ja muistomerkeistä ulkomailla, kun sekin on olemassa. Teosten tiedot voi lisätä luetteloon, vaikka kuvaa ei olisikaan. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 19.25 (EET)

Tukholmassa oli johonkin laivasatamaan mennessä ainakin yksi Suomelle tai suomalaisille omistettu muistomerkki, saattoi olla mahdollisesti useampikin.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 20.21 (EET)