Keskustelu:Tampere

Artikkeli Tampere on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
16.–23.4.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Äänestys keskeytetty	(ikilinkki)
4.–11.8.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
2.9.2016–24.1.2017	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

"Kaunista"

Nyppäsin pois luonnehdinnat "kauniista" maisemista... eivät vissiin kuulu neutraaliin artikkelikieleen. Kekkone 30. marraskuuta 2006 kello 23.59 (UTC)

Eivät vai? --Jaakko Sivonen 16. helmikuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Eivät. Kauneus kun on subjektiivinen ja siten neutraalin näkökulman vastainen käsite. --Jetman 18. huhtikuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Maiseman voi luonnehtia kauniiksi neutraalissa artikkelissa, jos kyseisen luonnehdinnan liittää tunnetun henkilön arvostelman tai tunnetun sanonnan yhteyteen. Iihau

Liikenne

Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1.

Totanoin... Ei ole väärin olla Tampereen ystävä mutta mielestäni Wikipediassa pitäisi olla hieman neutraalimpi. Ensinnäkin millä perusteella Tampere sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa? Kaupungin sijainti järvien välissä tekee liikenteelle ongelmia! Pendolino Helsinkiin ei muuten aja lähellekkään 220km/h suurinta osaa matkasta. Jos jaksat Googlata niin huomaat että noita rataosuuksia on erittäin vähän ja kaikki junamatkustajat osaavat sinulle kertoa matka-ajan olevan ~1h 30min - 1h 45min. Eli keskinopeus jää sinne vähään reiluun 100km/h... Nerdbuster (keskustelu)

Rautatieasemalta pääsee...

Yhteydet

Etäisyydet ja nopeimmat matkustusajat 10 suurimmalle suomalaiselle kaupunkiseudulle.

Kaupunki	Etäisyys	Joukkoliikenne	Lentokone	Auto (90 km/h)
Helsinki	176 km	1 h 27 min	35 min	1 h 57 min
Joensuu	393 km	1:01 0:40-0:45	120,0 km/h	4 h 22 min
Jyväskylä	149 km	4:34 3:25-3:35	98,0 km/h	InterCity
Kouvola	3:00	3:26 2:30-2:40	114,0 km/h	Pendolino
Kuopio	293 km		6:30-6:35	109,1 km/h	Pendolino + pikajuna
Lahti	126 km	2:24	2:00-2:10	88,4 km/h	InterCity + taajamajuna
Kouvola	1:56	-	1:15-1:20	99,3 km/h	InterCity
Kuopio	4:45	4:08	4:15-4:20	107,6 km/h	Pendolino
Lahti	1:21	1:14	0:44-0:50	96,3 km/h	InterCity
Oulu	476 km	2:30	2:00-2:05	103,0 km/h	InterCity
Pori	114 km	2:45	2:30-2:40	94,8 km/h	InterCity
Turku	157 km	-	12:45-13:00	82,9 km/h	Pikajuna
Vaasa	242 km	6:00	4:20-4:30	118,6 km/h	Pendolino

Onko tässä joku vihreä agenda? Moottoritiellä saa ajaa 100-120km/h käytännössä koko matkan Helsinkiin eli tuo 90km/h keskinopeus on täysin stetsonista revitty. Helsingin päärautatiesasemalle pääset Tampereelta junalla ajassa 1h 31min nopeimmillaan. Mistäs tuo 1h 27min on revitty? Halusitko liioitella junan vauhtia ottamalla ajan johonkin Pasilan asemalle tms? Pahoitteluni jos olen väärässä mutta tässä listassa haiskahtaa ideologia. Nerdbuster (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 13.31 (EEST)

Älähdys

Miksi keskustelusivulle yritetään rakentaa artikkelia?? –– Evakonpoika 7. syyskuuta 2005 kello 20.50 (UTC)

Samaa mieltä edellisen kanssa, esim. käyttäjäsivu on paljon parempaa maastoa tällaisille. Sitä varten toki tekijän pitäisi rekisteröidä käyttäjätunnus. --Teemu M. 8. syyskuuta 2005 kello 08.37 (UTC)

Joo siirtäkää nuo yläpuolella olevat asiat itse artikkeliin.--Morottaja 30. elokuuta 2008 kello 13.08 (EEST)

Ruotsinkielisestä nimestä

Tämä on suomenkielinen Wikipedia ja kaupunki on muutenkin yksikielisesti suomalainen. Mihin ruotsinkielistä nimeä siis tarvitaan? Ei ole oleellista. --Jaakko Sivonen 16. helmikuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Kyllä se on hyvinkin oleellinen tieto, että Tampere on ruotsiksi Tammerfors. Jos nimittäin ei sitä tiedä, niin yleissivistyksessä on aukko. (Toisaalta maininta on toki siinä mielessä turha, että lähes kaikki tietävät asian muutenkin, mutta ei sillä perusteella voi karsia tietoa.). Pienempien kuntien kohdalla ruotsinkielisellä nimellä taas voi olla todellistakin infoarvoa. Ei se ainakaan sen vähempiarvoinen tieto ole kuin esimerkiksi pinta-ala. --ML 16. helmikuuta 2007 kello 19.24 (UTC)

Ei todellakaan ole yleissivistystä tietää kaikenmaailman ruotsalaisnimiä suomenkielisistä kaupungeista, kuten Lahden kaupungin kekseliästä ruotsinnosta "Lahtis". --Jaakko Sivonen 24. helmikuuta 2007 kello 23.05 (UTC)

Onhan Tampereella ruotsinkielinen yläaste ja lukiokin. Kyllä Tampereella asuu ruotsia äidinkielenään puhuvia. ja historiallisesti ruotsinkielinen vähemmistö on ollut nykyistäkin merkittävämpi. Monet Tampereellekin tehtaita perustaneet suvut ovat olleet ruotsinkielisiä. --BrDead 25. helmikuuta 2007 kello 17.46 (UTC)

Tampereella on noin 1000 ruotsinkielistä. Emme kirjoita Vantaa-artikkeliin sen venäjänkielistä nimeä kyrillisin kirjaimin, vaikka siellä asuukin joitain tuhansia venäjänkielisiä. Tampere ja koko Häme on yksikielisesti suomenkielistä aluetta ja on aina ollut. "Monet Tampereellekin tehtaita perustaneet suvut ovat olleet ruotsinkielisiä." Ja Fazer- ja Paulig-suvut olivat saksankielisiä Suomeen tullessaan, pitäisikö niihin artikkeleihin kirjoittaa saksaksi? Suomessa toimii useita englanninkielisestä maailmasta tulleita yhtiöitä, pitäisikö niistä kirjoittaa englanniksi? --Jaakko Sivonen 26. helmikuuta 2007 kello 12.16 (UTC)

Kaiken maailman paikkojen ruotsinkielisten nimien tietäminen ei ole yleissivistystä suomenkieliselle yhtään sen enempää, kuin ruotsalaiselle olisi yleissivistystä tietää vaikkapa Tukholman suomenkielinen nimi. Minulla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että ruotsinkielinen nimi olisi tässä artikkelissa. Se ei nimittäin haittaa mitään. Jos jollekin suomalaiselle paikalle olisi olemassa omalaatuinen venäjänkielinen nimi, se saisi minun puolestani näkyä myös. Ruotsin virallisen aseman Suomessa ei tietenkään pidä sitoa Wikipediaa sen enempää kuin senkään, ettei vastaavaa asemaa ole myönnetty venäjän kielelle. Vaikka Suomen valtio ei ole neutraali, Wikipedia voi sitä olla. Tuohirulla 26. helmikuuta 2007 kello 15.58 (UTC)

Kyllä Tampereen ja muidenkin isojen kaupungien ruotsinkielisten nimien tunteminen kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Asia ei muutu, vaikka kuinka inhoaisi pakkoruotsia. Samalla logiikalla joku Amerikkaa inhoava voisi väittää, ettei Amerikan pääkaupungin tunteminen kuulu yleissivistykseen...--ML 27. helmikuuta 2007 kello 06.18 (UTC)

Mikä muuten on Amerikan pääkaupunki?? Washington se ei ole koska se on vain Yhdysvaltain pääkaupunki, ei koko Amerikan! –– Evakonpoika 27. helmikuuta 2007 kello 06.28 (UTC)

Tuo on vain oma perustelematon mielipiteesi. Sinun mielestäsi suomalainen ei siis voi olla sivistynyt, jos ei tiedä, että Hartolan nimi on ruotsiksi Gustav Adolfs? Kertoo jo jotain puoluekannastasi. --Jaakko Sivonen 27. helmikuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

Hartolan ruotsinkielinen nimi on jo enemmän tietokilpailutietoa kuin yleissivistystä, mutta en laskekaan Hartolan kuningaskuntaa isoksi kaupungiksi. --ML 27. helmikuuta 2007 kello 18.27 (UTC)

Itse asiassa Tampere on ollut yksikielisesti ruotsinkielinen kaupunki perustamisestaan aina 1800-luvun loppupuolelle. Hallinto, katukyltit ym. olivat kaikki täysin ruotsinkielisiä, vaikka väestön enemmistö olikin suomenkielinen. Tämän jälkeen suomen kieli alkoi hiljalleen vallata alaa, mutta ruotsi säilytti asemansa hallinnossa pitkään, sillä tulopohjaisen kunnallisen äänioikeuden aikana ruotsinkielisillä oli Tampereella erittäin suuri edustus kunnallishallinnon elimissä. Yksikielinen Tampereesta näyttäisi tulleen vasta 1920-luvulla kielilain myötä. Mielestäni on perusteltua merkitä kaikkien Suomen kaupunkien kaikki erikieliset, epätriviaalit nimiversiot. Esimerkiksi Helsinki-artikkeliin olisi hyvä merkitä kaupungin molemmat venäläiset nimet: Хе́льсинки ja Гельсингфорс. (Erityisesti jälkimmäinen, joka ei ole triviaali translitterointi.) Eihän maamme kaupungeilla ole niin paljoa epätriviaaleja nimiversioita, että ne kuormittaisivat artikkeleita liikaa. --M. Porcius Cato 27. helmikuuta 2007 kello 07.05 (UTC)

Ruotsi oli ainoa virallinen kieli koko Suomessa satoja vuosia, mutta Hämeen väestö on aina ollut yksikielisesti suomenkielistä. Sitä minä tarkoitin. --Jaakko Sivonen 27. helmikuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

Mitäs tämä oikein on olevinaan? Totta hemmetissä ruotsinkielinen nimi on oleellinen tieto. Ruotsi on toinen Suomen kansalliskielistä, ja vakiintuneet kaupunkien ruotsinkieliset nimet ovat osa maamme kulttuuria. --Hapo 28. helmikuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

Olet aivopesty. Ruotsi on toki kirjattu perustuslakiin kansalliskielenä, mutta sitähän se ei ole. Ruotsi ei ole mitenkään läheinen suomenkielisille. Ruotsin kieli on vieraasta maasta pakolla tuotu vieras kieli, jolla suomalaisia sorrettiin. Siten se ei kuulu pätkääkään suomalaiseen kulttuuriin. Ruotsalainen nimi ei ole oleellista, kun koko seutu on yksikielisesti suomenkielinen. Ruotsalaisuus ei kuulu Suomeen. --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

Sinun pitäisi siirtyä ehdottamaan, että Tampereen kaupunki luopuisi ruotsinkielisestä nimestään. Minkä tahansa kaupungin artikkelissa on asiallista mainita kyseisen kaupungin nimen kaikki epätriviaalit nimiversiot. Suomalaisten kaupunkien kohdalla tällaisia epätriviaalisuuksia on niin vähän, ettei niitä ole liioiteltua lisätä artikkeliin. Malliksi laitoin Turun artikkeliin kaupungin lat. nimen sekä Helsingin artikkeliin lat. ja vanh. ven. nimen. Nykyinen Helsingin ven. nimi on triviaali. --M. Porcius Cato 28. helmikuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Itse asiassa nykyisen Suomen alueella (ehkei sentään Hämeessä) on puhuttu ruotsia tai sitä edeltävää skandinaavista kieltä kauemmin kuin Ruotsin valtio on ollut olemassa. Asia sinänsä on kysymys siitä, kuka kansalliskieleksi määrää yhtään mitään, jollei perustuslaki. --Oami 18. tammikuuta 2008 kello 01.52 (UTC)

Kunta vs. kaupunki

Ulvila -artikkelin yhteydessä käydyn keskustelun perusteella päädyttiin sellaiseen käsitykseen, että kaikista Suomen kunnista käytetään sitä nimitystä, jota se itsestään käyttää, eikä käytetä nimityksiä kunta ja kaupunki yhtäaikaa. Tämän perusteella poistin tästä artikkelista aiemman viittaukseni Tampereen kuntaan. /Aldebaran 8. huhtikuuta 2008 kello 00.12 (UTC)

Tampere onkin Suomen ensimmäinen ja nykyään Helsingin jälkeen toiseksi suurin teollisuuskaupunki.lähde?

Tämmöiset turhat lähdemerkintävaatimukset ovat juuri asioita joista pitäisi kai päästä eroon. Eihän ole kai mitään mieltä kyseisillä lähdevaatimuksilla. Kumpaa asiassa edes kyseenalaisestetaan: että Tampere oli Suomen ensimmäinen teollisuuskaupunki vaiko että Tampere on Suomen toiseksi suurin teollisuuuskaupunki? Kyseessä lienee molemmissa tapauksissa itsestäänselvyys. Tämmöisiä turhia lähdevaatimuksia kun wikipedia on täynnä. Joku niitä laittaa joka toiseen artikkeliin.

– Vinksu 9. syyskuuta 2008 kello 14.17 (EEST)

Et voi poistaa lähdepyyntöjä itsestäänselvyyteen vetoamalla. Vaikka oletkin tamperelainen, kotikaupunkisi artikkeli täytyy olla neutraali ja toisten muokattavissa.

Vastaavalla perusteella voisi vaatia lähdettä esim. sille tosiseikalle, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Mistä me sen 'tiedämme'? Tiedämmekö? Itsestäänselvyydet kuitenkin ovat määritelmän mukaan itsestäänselvyyksiä. Ottakaamme ne sellaisina. Aurinko noussee huomenna? Lähde? – Vinksu 11. lokakuuta 2008 kello 07.21 (EEST)

Maakuntien pikkukaupunkien sankarit poistavat kyllä asialliset lähdepyynnöt ja kriittiset tekstit, mutta lisäävät artikkelit täyteen sisällötöntä omakehua.--Kaak 17. syyskuuta 2008 kello 19.03 (EEST) Hyvänä esimerkkinä käy käyttäjän Neurovelho poistama hieman kriittinen kirjoitus. Tähän olisi voinut laittaa lähdepyyntöjä ja jos niitä ei ilmaannu, niin sitten vasta poistaa.--Kaak 17. syyskuuta 2008 kello 19.08 (EEST)

"Hieman krittinen"? Kyseensä oli propagandakirjoitus. Siinä on viisi ero.--212.146.47.222 17. syyskuuta 2008 kello 19.16 (EEST)

Puutteita.

Miksi en näe osiota väestö. Pitäisikös semmoinen tehdä.--Morottaja 1. lokakuuta 2008 kello 15.50 (EEST)

Nääsville

Englanniksi oli seuraava, josta en löytänyt netistä lähdettä - pitää kai mennä kirjastoon - ja löysin vain tämän väitteen Hesari-keskustelussa, joka on toista mieltä:

• A briefly used and much less common nickname for Tampere is Nääsville, a portmanteau between the old Tamperean dialect word nääs (meaning something like "you know") and the American city of Nashville.

Joku yli-innokas WP:REF-poliisi poisti myös seuraavat tiedot; tietääkö joku lähteitä?:

• Tampere has been compared to the English city of Manchester, which is the third largest city in the UK (Tampere being the third largest city in Finland). The term Manserock (rock music originating from Tampere) is suggested to have derived from this.
• A local food speciality is mustamakkara, which resembles black pudding of northern England.
• The asteroid 1497 Tampere was named after the city by its discoverer, the Finnish astronomer Yrjö Väisälä. --Espoo 2. huhtikuuta 2009 kello 18.39 (EEST)

World firsts in Tampere

World firsts

High-tech innovations in Tampere:

• 1974 NMT phone call
• 1978 automatic teller machine
• 1984 bioabsorbable implant (Bioscience/Bionx)
• 1985 electromechanical film
• 1988 micro-chrystallized chitosan (Novasso)
• 1991 GSM phone call
• 1993 analogue Cellular Data Card (Nokia)
• 1994 GSM Data Card (Nokia)
• 1995 walking forest machine (Timberjack)
• 1995 internet phone call (Sonera)
• 1996 Personal Digital Assistant (Nokia)
• 1998 digital X-ray image (Imix)
• 1999 WAP phone and WLAN (Nokia)
• 2001 games and image phones (Nokia)
• 2002 eCard (eTampere/Infocity)[1] --Espoo 2. huhtikuuta 2009 kello 18.42 (EEST)

mustamakkara

MUSTANMAKKARAN HISTORIAA

Totuuden nimissä pitänee muistaa, että ennen vanhaan esimerkiksi Orivesi oli tunnetumpi makkarapitäjänä kuin Tampere. Ja tätähän ei kaikki tamperelaiset tietenkään myönnä. Teollisen valmistuksen myötä vasta reilut 50 vuotta sitten Tampereen imagoon lisättiin yleisesti verimakkara. [2] --Espoo 6. huhtikuuta 2009 kello 21.58 (EEST)

Onko kieliopillisesti oikein tekstin "mustaamakkaraa", vai olisiko se "mustamakkaraa"?

Kumpikin käy. Katso myös http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/358 --Aulis Eskola (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 03.14 (EET)

KARTTA

Artikkelista puuttuu Tampereen kartat.(Mongoli 6. joulukuuta 2009 kello 22.07 (EET))

Lippu

Joensuu tapaan myös Tampereella on oma lippu. Tampereen torin laidalla olevan talon lipputangoissa on liput, jotka muistuttavat vaakunaa, samaan tapaan kuin Joensuulla. Löysin yhden kuvan: http://yle.fi/ecepic/archive/00351/Tampere_lippu_kuu_A_351584b.jpg 82.141.125.41 12. joulukuuta 2011 kello 21.08 (EET)

Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vilkussa nro 2/2008 (pdf) on sivulla 8 asiaa lipun käytöstä. --Ism 12. joulukuuta 2011 kello 21.33 (EET)

Mutta siitä ei nähtävästi ole tietoa kuka sen on suunnitellut ja milloin, kuten Joensuun lipusta kerrotaan. Eihän noissa tosin paljoa suunniteltavaa ole ollut, kun kuvio on on täysin sama kuin vaakunassakin, ne on vain levennetty lippumuotoon. Käytännössä siis suunnittelija on sama kuin vaakunankin, on vain ns. "uudelleenmuotoilija". 82.141.117.90 15. joulukuuta 2011 kello 19.37 (EET)

Siltojen pituudet

En kyseenalaista asiaa ainakaan täysin, mutta selventäisikö joku sitten minulle, ovatko tunnetut tamperelaiset mediat tehneet virheen väittäessään Särkijärven siltaa Tampereen pisimmäksi?

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/60785-mokkimaisemassa-on-nyt-kaupungin-pisin-silta http://www.asuntomessut.fi/tampere-2012/tampereen-s-rkij-rven-silta-vihittiin-k-ytt-n

--Alluk. (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 17.56 (EEST)

Arvelisin, että ero johtuu siitä, lasketaanko risteyssillat mukaan vai ei. Särkijärven silta on pisin, jos Lakalaivan risteyssillat unohdetaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.40 (EEST)

Kritiikkiä artikkelin painotuksista

• http://moro.aamulehti.fi/2013/11/07/kurssi-wiki-tampere-kaipaa-apua/

--91.152.173.10 9. marraskuuta 2013 kello 09.40 (EET)

Talous tai elinkeinoelämä puuttuu

Yllätyin huomatessani, että artikkelissa ei ole osiota taloudelle/elinkeinoelämälle. Tuo on artikkelin iso puute. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 20.16 (EET)

Unohdin sinulle vastata aikoinaan mutta tekaisin tuon osion. Jostain syystä porukkaa ei vain kiinnosta kirjoittaa ehkä tärkeimmästä ihmisiä koskettavasta asiasta... Nerdbuster (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 13.35 (EEST)

Miksei taloudesta ole otsikkoa?

Miten on mahdollista että taloudesta ei ole mainittu mitään? Nerdbuster (keskustelu)

Kehitystä

Lisäsin artikkeliin lähdepyyntöjä, jotta voisi hahmottaa kuinka laajasti viitteitä vielä puuttuu. Mielestäni siellä on myös sellasia yksityiskohtia joita voisi karsia, ja jonkun verran helposti vanhenevaa/vanhentunutta tietoa ("nykyisin"). Haluaisin pois ainakin entiset valtuuston puheenjohtajat, linja-autojen kilpailutuksen yksityiskohtia. Vastaavasti artikkeliin pitäisi lisätä ainakin Aamulehti ja TV2, aloitan kulttuuriin niitä varten media-osion. --Tappinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2016 kello 22.53 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen alkupuolelle lisännyt viitteitä ja poistanut viitteetömiä yksityiskohtia. Väestöstä eteenpäin jotenkin luettelomaista. Eikös ketään kiinnostaisi tamperelainen urheilu ? HA-tasoa pidän realistisena, sitten lopulta. Mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 21.02 (EEST)

Kaipaisi vähän tasapainoittamista. Jos "Suot ja metsät" ja "Jääkiekko" ovat yksityiskohtaisimmin käsitellyt aiheet, niin ehkä ollaan pikkasen harhateillä. Urheilu pitäisi heittää omaan artikkeliinsa ja tästä sen osuus supistaa ehkä kolmasosaan. Yritän ehtiä katsoon tätä jossain välissä. --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 00.15 (EEST)

Nykyistä urheiluosiota tosiaan lyhyemmäksi, ja loput ala-artikkeliin Tampereen urheilu. Mielestäni artikkelissa Helsinki urheiluosio on sopivan ytimekäs. Jääkiekko on kyllä sikäli laajemman maininnan arvoinen asia, että eikös Tamperetta pidetä suomalaisen jääkiekon kehtona, mistä kaikki alkoi? Jos näin on, niin tästä kannattaisi ilman muuta mainita. Tässä artikkelissa käytetään ainakin tuota nimitystä, ja jotain muutakin juttua siellä on. --Sblöbö (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.20 (EEST)

Artikkelia voisi alkaa parantaa etsimällä luotettavia ja laajoja Tamperetta käsitteleviä lähteitä ja kirjoittamalla niistä artikkeliin uutta sisältöä, joka korvaa nykyistä sisältöä. Se voisi olla helpompaakin kuin nykyisen sisällön lähteistäminen. Samalla artikkelista tulisi ehkä tasapainoisempi. --Savir (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 10.26 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut kohta kuukausi, joten arkistoin vertaisarvioinnin 7 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Tappinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 06.31 (EEST)

Parantelen artikkelia vielä, joten ei välttämättä kannata laittaa vertaisarviointi umpeen. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 07.20 (EEST

Jäsentelyssä ja otsikoinnin rakenteessa on hiukan hajanaisuutta, sitä on ehkä mahdollisuus katsoa samalla kun panee sisältöä ojennukseen.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 18.22 (EET)

Onko toi galleria välttämätön? --Vnnen (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 12.03 (EET)

Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Nähdäkseni selllaiset kuuluvat Commonsin puolelle. --Msaynevirta (k · m) 24. marraskuuta 2016 kello 12.31 (EET)

Toisaalta tavan käyttäjä ei sinne commonsiin osaa. Mielestäni galleria pikemmin elävöittää juttua. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 06.16 (EET)

Commons on hankkeena luotu juuri näitä kuvagallerioita yms. varten. Itse näkisin parempana, että kuvat sijoitettaisiin ensisijaisesti leipätekstin sekaan elävoittämään sitä, ja ne jotka eivät leipätekstiin mahdu, jätettäisiin sitten Commonsin kuvagalleriaan, johon löytyy linkki am-osiosta ja artikkelin sivupalkista. --Msaynevirta (k · m) 4. joulukuuta 2016 kello 20.43 (EET)

No en tiedä onko, voi olla. Joskus tuntuu, että siellä luokitus on senlaatuinen, että tulee mieleen Googlen kuvahaku. Hyvähän sinne on linkittää, koska sieltä voi ainakin tottunut käyttäjä löytää kuvamateriaalia artikkeleihin. --Höyhens (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 16.16 (EET)

Artikkelissa näyttäisi olevan muutamia kuolleita linkkejä. Nämä olisi hyvä saada kuntoon ennen laatutason antamista. --Msaynevirta (k · m) 19. joulukuuta 2016 kello 16.40 (EET)

Hallinnollisesta jaosta voisi ottaa mallia Turusta. Karttakin olisi kiva. --Vnnen (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 10.45 (EET)

Nykyisen kuvituksen perusteella Tampere on autiokaupunki. Niissäkin harvoissa kuvissa, joissa on ihmisiä, he ovat hyvin kaukana ja pieniä. Olisiko artikkeliin saatavilla kuvia elävästä kaupungista? --Savir (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 11.10 (EET)

Kohentelin nyt kuvitusta eri tavoin. Arkkitehtuuriosioon saisi vielä tehdä edustavan kuvagallerian ja samalla teatterigallerian ehkä poistaa sen tieltä vähän turhana. --Savir (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 11.29 (EET)

Tarvitsee lisätä

Energia otsikon alle olisi hyvä lisätä aiheesta jotain.

[Ensimmäisenä Suomessa: Tampereen Hiedanrannassa tuotetaan hiilidioksidinegatiivista kaukolämpöä]

Idyllic press (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.50 (EET)

Miksi Vakoilumuseo puuttuu

Miksi maailman ensimmäinen yleisölle avoin vakoilun erikoismuseo loistaa poissaolollaan muiden museoiden joukosta. Kyse on nähtävyydestö, jonka ulkomauset matkailutoimittajat nostavat melkein poikkeuksetta otsukkoasiaksi jutuissaan. Mistä tämä johdonmukainen nollaaninen johtuu.  –Kommentin jätti 213.216.248.210 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 09.56 (EET)

Museo puuttui, koska et ollut sitä tekstiin lisännyt, mutta nyt se siellä on. -Ochs (keskustelu) 13. maaliskuuta 2019 kello 10.07 (EET)