Kerkidas
Kerkidas (m.kreik. Κερκιδᾰς; 200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, kyynikkofilosofi sekä kotikaupunkinsa Megalopoliksen lainsäätäjä.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kerkidas vaikuttaa olevan sen Kerkidas Arkadialaisen jälkeläinen,[1] jonka Demosthenes mainitsee eräänä niistä, joiden vuoksi kreikkalaiset kaupunkivaltiot joutuivat alistumaan Filippos II Makedonialaisen vallan alle. Kerkidas itse komensi kotikaupunkinsa jalkaväkeä Sellasian taistelussa vuonna 222 eaa.[2]
Kerkidas ihaili Diogenes Sinopelaista, ja kertoi tämän kuolemasta meliambeissaan.[3] Athenaios[4] ja Stobaios[5] lainaavat Kerkidasta. Athenaios esittää tämän Afrodite Kallipygoksen kultin lähteenä. Kerkidaan kerrotaan kuollessaan määränneen, että hänet tulee haudata yhdessä Iliaan ensimmäisen ja toisen kirjan kanssa.[6] Claudius Aelianus kertoo,[7] että Kerkidas ilmaisi kuollessaan toiveensa olla filosofeista Pythagoraan, historioitsijoista Hekataioksen, muusikoista Olympoksen ja runoilijoista Homeroksen seurassa, mikä kertoo hänen arvostaneen näitä aloja.[2]
Runous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksyrhynkhoksesta löydettiin vuonna 1906 papyrus, jossa oli otsikko ”Kerkidas Kyynikon meliambit” (Κερκίδα κυνός μελίαμβοι).[8] Meliambit, Kerkidaalle ominainen tyyli, olivat yhdistelmä jambi- ja heksametrirunomittoja. Hänen runonsa käsittelivät moraalisia aiheita, kuten vaurauden epätasaista jakautumista ja ylellisen elämäntavan epäonnisia seurauksia.[9]
Kerkidaan nimiin on kyetty laittamaan seitsemän runokatkelmaa. Pisin katkelma käsittelee jumalten luonnetta ja jumalallista kaitselmusta. Kerkidas sanoo, etteivät yleiset uskomukset vastanneet elämän tosiseikkoja.[10] Hän selittää, että jättäisi kuvitteelliset jumalat astrologeille, ja keskittyisi mieluummin koeteltuihin jumaliin, kuten Paian (Asklepioksen epiteetti) ja Nemesis, joista ensin mainittu tekee hyvää kärsiville ja viimeksi mainittu kostaa väärintekijöille. Eräs toinen Kerkidaan runoista on eroottinen ja opettaa halpaa ja helppoa rakkautta. Kolmas katkelma vaikuttaa elämäkerralliselta; siinä Kerkidas ilmaisee tyytyväisyyttään siitä, että on omistanut koko elämänsä muusien palvelukseen.
Näiden runojen lisäksi on löydetty papyruskatkelmia moraalisesta antologiasta, jonka johdanto on kholiambi-muodossa. Se voidaan ajoittaa 200-luvulle eaa. On mahdollista, että antologia oli Kerkidaan kokoama, mutta johdannon runouden laatu on Kerkidaan meliambeja heikompaa.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Williams, Frederick: ”Cercidas: The Man and the Poet”, Beyond the Canon, s. 345. (Hellenistica Groningana 11) Leuven: Peeters, 2006. ISBN 978-90-429-1813-9
- ↑ a b Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 671. (Osa I) Boston: Little, Brown and Company, 1859. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit VI.76.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai VIII, XII.
- ↑ Stobaios: IV.43, LVIII.10.
- ↑ Ptolemaios Hefaistos, ap. Photius, Cod. 190.
- ↑ Aelian, Varia Historia, XIII.20.
- ↑ P.Oxy 1082 Oxyrhynchus Online. The Imaging Papyri Project, University of Oxford. (englanniksi) (muinaiskreikaksi)
- ↑ Clayman, D.: Callimachus' Iambi, s. 69. BRILL, 1980.
- ↑ Cercidas, fragment 2, quoted in: Graham Shipley, The Greek World After Alexander, 323-30 B.C., page 184. Routledge.
- ↑ Knox, A. D.: First Greek Anthologist. Cambridge, 1923.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Theophrastus Characters. Herodas, Cercidas and the Greek Choliambic Poets, ed. & trans. J. M. Edmonds, A. D. Knox. (1925). Loeb Classical Library. (englanniksi)
| Kreikkalainen aika | |
|---|---|
| Roomalainen aika |