Krates Thebalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krates Thebalainen. Yksityiskohta Villa Farnesinassa olevasta roomalaisesta seinämaalauksesta.

Krates Thebalainen (m.kreik. Κράτης, 200-luku eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi.

Krateen syntymän tai kuoleman tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Kerrotaan, että hän menetti laajan omaisuutensa makedonialaisten hyökkäyksessä. Todennäköisempi tarina puolestaan kertoo, että hän luopui omaisuudestaan periaatteidensa mukaan niin, että hän antoi luottamalleen pankkiirille ohjeen antaa omaisuutensa pojilleen, jos he osoittautuvat typeryksiksi, mutta köyhille, jos hänen poikansa osoittautuvat filosofeiksi.

Krates oli Diogenes Sinopelaisen oppilas, ja Zenon Kitionilaisen opettaja. Hän omisti koko elämänsä hyveen saavuttamiseen askeettisen itsehillinnän julistamiseen. Hänellä oli tapana tulla asuntoihin tätä tarkoitusta varten kutsumatta, ja siksi hän sai lempinimen "Ovien avaaja".

Krates meni naimisiin Hipparkhian kanssa. Hipparkhia oli varakkaan traakialaisen perheen tytär ja Metrokleen sisar. Tämä avioliitto oli ristiriidassa Krateen arkipäiväisen elämäntavan kanssa. Hipparkhias oli viehättynyt Krateen luonteesta eikä pelännyt hänen köyhyyttään eikä rumuuttaan ja vaati päästä tämän vaimoksi uhmatakseen isäänsä.

Krateen merkitys on lähinnä siinä, että hänen filosofiansa muodostaa sillan kyynisyyden ja stoalaisuuden välille, koska stoalaisuuden perustaja Zenon Kitionilainen oli hänen oppilaansa.

Krates ei kirjoittanut paljoakaan. Diogenes Laertioksen mukaan hän kirjoitti joitakin kirjeitä filosofisista asioista, mutta hänen nimellään kulkevat kirjoitukset ovat väärennettyjä ja myöhempien retorikkojen työtä. Laertios laittoi hänen nimiinsä myös lyhyen runon ja muutaman filosofisen tragedian. Plutarkhoksen teos Krateen elämä on kadonnut.

Niin kutsuttuihin Kyynikkojen kirjeisiin lukeutuu 36 Krateen nimiin laitettua kirjettä, mutta ne ovat epäperäisiä.

  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 226–229 (VI.5), 522–523. (Suomennos ja selitykset Marke Ahonen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]