Lahden oikorata

Lahden oikorata
Perustiedot
Reitti	Kytömaa–Hakosilta
Rakennettu	2003–2006
Avattu	1. syyskuuta 2006
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR, Fenniarail
Henkilöjunia / vrk	79
Tavarajunia / vrk	4
Tekniset tiedot
Pituus	75,7 km
Raiteiden lkm	2
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	220 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Kytömaa–Hakosilta
Ohjauskeskus	Kouvola
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Lahden oikorata on Keravan ja Lahden välinen, Suomen modernein kokonaan uusi kaukoliikenteen rautatieosuus. Se avattiin liikenteelle 3. syyskuuta 2006.^[1] Rata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla ja liittyy Riihimäki–Lahti-rataan Hollolan Hakosillassa.

Helsingin ja Pietarin välinen kansainvälinen rautateiden Allegro-henkilöliikenne kulki Lahden oikoradan kautta, kunnes liikennöinti lakkautettiin Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vuoksi keväällä 2022.

Hankkeen taustaa

Kerava–Lahti-rautatielinja on valtion Ratahallintokeskuksen 331 miljoonan euron hanke ja samalla myös yksi suurimmista suomalaisista julkisen rakentamisen hankkeista vuosiin. Rautateillä vastaavan kokoinen edellinen hanke oli Jämsänkoski–Jyväskylä-rautatie, joka valmistui vuonna 1977. Radan koko pituus on 74 kilometriä, josta 63 kilometriä on kokonaan uutta osuutta. Uusia rautatieasemia rataosuudella ovat Mäntsälän rautatieasema ja Haarajoen rautatieasema Järvenpäässä. Vuonna 2017 avattiin lisäksi Hennan rautatieasema Orimattilassa. Siltoja rataosuudella on 76.

Rataosuus oikaisee itään johtavaa rataa siten, että Riihimäen sijasta junat kulkevat Keravalta suoraan Mäntsälän kautta Lahteen. Tämä nopeutti matka-aikoja Venäjän suuntaan ja Itä-Suomeen, minkä vuoksi Kerava–Lahti-rataosuutta sanotaan myös Savon radan oikaisuksi. Aiempi Riihimäeltä lähtevä ratalinja on vuodelta 1867. Oikoradan koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006.

Kerava–Lahti-rautatie kulkee 80-prosenttisesti Lahdenväylän lähellä, joten sen rakentamiseksi ei tarvinnut ottaa liikenteen käyttöön laajoja kokonaan uusia alueita. Maata lunastettiin kuitenkin 430 hehtaaria ja mailta asuinrakennuksia 27. Maaleikkauksia tehtiin 2 600 000 kuutiometriä ja kallioleikkauksia 1 900 000 kuutiometriä. Ratapenkereitä ja muita maa-alueita rakennettiin 4 000 000 kuutiometriä. Euroopan unionin rahastot kattoivat 331 miljoonan euron kustannuksista 20 miljoonaa euroa.

Suurnopeusrata

Ratayhteydellä käytettävä suurin nopeus on Pendolinolla 220 km/h. Oikoradan geometria sallisi 300 kilometrin tuntinopeudet^[2], mutta hitaiden ja raskaiden tavarajunien takia kiskoja ei voida kallistaa tälle nopeudelle, koska muuten sisäkaarteiden kiskot kuluisivat kohtuuttomasti. Radan taloudellinen kannattavuus taas on laskettu siten, että sille tulee myös hitaita tavarajunia varsinkin Vuosaaren satamasta. Rata nopeuttaa matkustamista Uudeltamaalta Lahteen ja edelleen idän suuntaan Kouvolaan.

Hennan, Mäntsälän ja Haarajoen asemilla on kullakin kaksi pää- ja sivuraidetta, kaksi matkustajasivulaituria sekä liikenteenohjaukseen tarvittava laitetila, jotka mahdollistavat kauko- ja tavarajunien ohiajon pysähtymättä, hitaampien lähijunien niiden kulkua häiritsemättä. Muutoin rata on kaksiraiteinen.

Aluevaikutuksia

Oikoradan on ajateltu mahdollistavan entistä nopeamman työmatkaliikenteen Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle Pendolinojen avulla, mutta se myös ohjaa pääkaupunkiseudun kasvua Järvenpäähän ja Mäntsälään, mikäli kunnat pystyvät sopimaan VR:n kanssa lähiliikenteen tuesta. Oikoradan valmistumisen odotus johti kaavoitukseen Etelä-Mäntsälässä. Myös Orimattila kaavailee uutta taajamaa radan varteen.^[3] Lahden ja Helsingin välinen työmatkaliikenne, pendelöinti, on synnyttänyt myös työmatkaliikenteen puolesta toimivan yhdistyksen Oiko ry:n.

Lappeenrannan lentoaseman kotimaan liikenteen matkustajamäärät ovat romahtaneet vuoden 2005 jälkeen, kun on avattu Lahden oikorata liikenteelle syyskuussa 2006. Etelä-Karjalan kauppakamarin arvion mukaan lentoliikenne Helsinkiin on korvautunut parantuneella junayhteydellä, joka palvelee liikematkustajia riittävällä tavalla.^[4]

Henkilöliikenne

Matka-aika Helsingistä Lahteen oikorataa pitkin on 52 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 63 minuuttia lähijunalla. Allegro-junalla matka on 45 minuuttia, mutta sillä ei voi matkustaa Suomen sisäisiä matkoja. Ennen oikoradan avautumista liikenteelle matka-aika oli Riihimäen kautta matkustettaessa lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia. Oikoradan asemilla pysähtyvät tunnin välein kulkevat lähijunat. Oikorata kuuluu kansainväliseen TEN-väylään (Euroopan laajuinen verkko, Trans-European network), joka kulkee Kööpenhaminasta ja Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin.

Aikataulumuutoksia

Uuden radan käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös 3. syyskuuta 2006 alkaen osittain siihen liittyviä uudistuksia, joita kutsuttiin VR:n markkinoinnissa nimellä ”Uusi juna-aika”. Tämä tarkoitti maanlaajuista aikataulujen tarkistusta ja uusien junavuorojen käyttöönottoa. Joitain junavuoroja myös lakkautettiin.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

VR:n Z-junat ajavat Lahden oikorataa pitkin tunnin välein Helsingistä Lahteen, ja osa niistä jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan.

Tavaraliikenne

VR Transpointin mukaan Lahden oikoradalle tulee vain kaksi tavarajunaparia. Kun tavaraliikenteessä rautatieoperaattori maksaa rataverkon käytöstä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä ja sähköisessä liikenteessä puolet eli 0,05 senttiä bruttotonnikilometriltä, Lahden oikoradan käytöstä on maksettava rahoitusvaiheessa 0,5 senttiä bruttotonnikilometriltä, jolloin sen käyttäminen maksaa tavaraliikenteessä sähkövetureilla kymmenen tai dieselvetureilla viisi kertaa niin paljon kuin muiden ratojen. 4 000 tonnin tavarajunasta Keravalta Lahteen koituisi 1 628 euron maksu, kun taas Riihimäen kautta ajettuna maksettava määrä olisi 202 euroa. Ajansäästöä 1 426 euroa kalliimpi lyhyempi reitti toisi 37 minuuttia.

Henna

Oikorata kulkee Mäntsälästä Lahteen Orimattilan Hennan kautta. Sinne on suunniteltu pistoraidemahdollisuutta mahdollisesti perustettavan teollisuusalueen yhdistämiseksi oikorataan.

Nostava

Hollolan kunta osti Ala-Okeroisten Nostavalta 110 hehtaaria maata Nostavan logistiikkakeskusta varten. Alue sijaitsee aivan oikoradan itäpuolella.

Oikoratafestarit

Oikoratafestarit olivat markkinointitapahtuma, jolla VR hankki julkisuutta oikoradalle. 1 500 halukkaalle jaettiin maksuttomia junalippuja Lahdesta Mäntsälään ja takaisin tehtäviä junamatkoja varten festarijunalla, joka oli tyypiltään Sm4.

Valokuvanäyttely

Rautatieasemilla oli valokuvanäyttely 32:sta Pietarin radan asemasta. Niistä vain Pietarin Suomen-rautatieasema oli ensimmäisen luokan asema, Viipurin ja Helsingin rautatieasemat toisen luokan asemia ja muut kolmannen tai neljännen luokan asemia.

Oikorata-lehti

Ratahallintokeskus julkaisi Oikorata-lehden, jossa esiteltiin laajasti Oikoradan etuja. Se on jaettu ilmaisjakeluna ja sen saa myös Internetistä PDF-tiedostomuodossa.

Musiikkia

Lahden rautatieaseman päässä olevan varastomakasiinirakennuksen länsipuolella olleessa teltassa järjestettiin rock-konsertteja, joissa esiintyivät Alliance, Wiidakko ja Flipper. Juontajana toimi Jaana Pelkonen. Lanunaukiolla Rautatienkadulla järjestettiin kuorolaulukonsertti. Lahdessa rautatieaseman edessä Mannerheimin patsaalla järjestettiin veteraanisoittokunnan tapahtuma Raiteiden Ilta, joka korvasi Lahden taiteiden yön ja liittyi Lahden keskustan markkinointiin.

Taidepanimo

Taidepanimossa oli avoimien ovien päivä, jonka aikana avattiin VISU 06 -kokonaisuuteen kuuluva Helsinki–Lahti-pienoisrautatiemaisema. Taidepanimon kolmannessa kerroksessa järjestettiin myös myyjäiset ja mahdollisuus akvarellimaalaamiseen. Rautatieteema tulee esille myös elokuvana, kun Kino-Iiris esittää Suuri junaryöstö -elokuvan.

Kirjallisuus

Nopeat Itäradat -hankkeen päällikkönä toiminut Pertti Punkamaa kirjoitti kirjan Oikaistiin – ei ajettu ohi : oikoradan syntyvaiheet, jossa kerrotaan Lahti–Kerava-radan ideasta August Fellmanin ideoinnista 1910-luvulta sen suunnitteluun 1980-luvun lopulla ja toteutukseen.

Lähteet

↑ Lahti – Salpausselän kaupunki 12.2.2007. YLE. Viitattu 16.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Pietarin rata nyt ja tulevaisuudessa – Helsinki – Pietari rautatie 150-vuotta helsinkipietari150.vayla.fi. Viitattu 12.12.2023.
↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Kaartinen, Katja: Suomen Lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. s. 30

[2] (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Oiko ry (Arkistoitu – Internet Archive)
Savon radan varren kunnat selvittävät radan oikaisua 1989 (Arkistoitu – Internet Archive)
Oiko ry:n artikkelikokoelma Etelä-Suomen Sanomista (Arkistoitu – Internet Archive)
Lahden kaupunki: Syyskuun ensimmäisenä Lahdessa juhlitaan oikorataa (Arkistoitu – Internet Archive), 16. elokuuta 2006
HS: Juna-aikataulut muuttuvat koko maassa (Arkistoitu – Internet Archive), 1.9.2006.
HS: Oikoradalle tarjotaan alennuslippuja (Arkistoitu – Internet Archive), 22.8.2006
T&T: Oikorata potkaisee isoja rataprojekteja liikkeelle, Harri Repo 31.8.2006
HS/STT: Valtiovarainministeriö esittää budjettiin työllisyyspakettia (rautatiehankkeita) (Arkistoitu – Internet Archive), 27.7.2006
Oikorata-lehti^{[vanhentunut linkki]}

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																				O
																			Kotkan satama
																			Kotka
																			Paimenportti
																			Kyminlinna
																			Kymi
																			Tavastila
																			Inkeroinen
																			Myllykoski		Z
																						Kouvola
															M	R						Koria
																	Nokia					Kausala
																	Tesoma					Uusikylä
	H																Tampere					Nastola
Hanko																	Lempäälä	G				Villähde
Hanko-Pohjoinen																	Viiala					Lahti
Santala																	Toijala		Herrala	O
Lappohja															M		Iittala		Järvelä
Skogby															D		Parola		Lappila			Henna
Tammisaari																	Hämeenlinna		Mommila
Dragsvik																	Turenki		Oitti
Karjaa														T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
Inkoo		Y																	Riihimäki
Siuntio			U	L													Hyvinkää	G
Kirkkonummi																	Jokela					Haarajoki
Tolsa																	Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso					Vantaankoski					Järvenpää
Masala					E		Louhela					Vehkala	K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki					Kivistö										Kerava
Espoo							Malminkartano					Aviapolis										Savio
Tuomarila							Kannelmäki					Lentoasema										Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga					Leinelä										Rekola
Kauniainen																						Koivukylä
Kera																						Hiekkaharju
Kilo						A																Tikkurila
Leppävaara																						Puistola
Mäkkylä																						Tapanila
Pitäjänmäki																						Malmi
Valimo																						Pukinmäki
Huopalahti																						Oulunkylä
Ilmala																						Käpylä
Pasila																						Pasila
Helsinki																						Helsinki
	H	Y	U	L	E	A		P	I	I	P		K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa

[1] Lahti – Salpausselän kaupunki 12.2.2007. YLE. Viitattu 16.6.2009.^{[vanhentunut linkki]}

[2] Pietarin rata nyt ja tulevaisuudessa – Helsinki – Pietari rautatie 150-vuotta helsinkipietari150.vayla.fi. Viitattu 12.12.2023.

[3] [1] (Arkistoitu – Internet Archive)

[Kaartinen-4] Kaartinen, Katja: Suomen Lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. s. 30

[1]

[2]

[3]

[4]

Lahden oikorata

Sisällys

Hankkeen taustaa

Suurnopeusrata

Aluevaikutuksia