Kemin lyseon lukio
| Kemin lyseon lukio | |
|---|---|
| Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu | |
 Kemin lyseon lukion päärakennus. |
|
| Sijainti | Sauvosaari, Kemi |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1897 |
| Rehtori | Helena Niemitalo |
| Oppilaita | n. 285 |
| Verkkosivut | |
Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio. Koulu sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa Kemin keskustassa, Kemin kirkon naapurikorttelissa. Lukuvuonna 2021–2022 lukiossa opiskeli 283 opiskelijaa, 20.9.2021 tilastoinnin mukaan.[1] Lukion yhteydessä toimii ravintola Melissa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kemin suomalainen-porvari-yhteiskoulu sai perustamisluvan 25. toukokuuta 1897. Koulu oli aluksi viisiluokkainen yhteiskoulu. Vuonna 1900 nimi muutettiin Kemin Suomalaiseksi yhteiskouluksi ja heti seuraavana vuonna koulu laajeni yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi. Ensimmäiset ylioppilaat nykyisen Lapin läänin alueelta kirjoittivat Kemin Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1904.
Aluksi koulu toimi eri puolilla kaupunkia olevissa vuokratiloissa, mutta vuonna 1905 silloiselle yhteiskoululle kunnostettiin kirjasto- ja lukuhuonerakennus, joka oli alun perin rakennettu kaupungintaloksi. Näissä tiloissa koulu toimi aina vuoteen 1930 saakka, jolloin valmistui uusi, vielä nykyäänkin käytössä oleva koulutalo. Uuden koulurakennuksen suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Hjalmar Åberg. Rakennusta on sittemmin laajennettu vuosina 1956–1957.
Koulu oli pitkään Kemin ainoa oppikoulu ja toinen oppikoulu saatiin vasta vuonna 1940, kun talvisodassa Neuvostoliitolle jääneen Sortavalan kaupungin tyttökoulu siirrettiin Kemiin. Uuden koulun nimi muutettiin Sortavalan tyttökoulusta Kemin tyttölyseoksi ja samalla Kemin Suomalainen yhteiskoulu sai nimen Kemin lyseo. Viimeiset tytöt kirjoittivat Kemin lyseosta vuonna 1950 ja koulu muuttui siis poikakouluksi. Tyttölyseolaiset saivat oman koulurakennuksen lyseon viereiseen kortteliin vuonna 1953. Tyttölyseon toiminta loppui vuonna 1972 eli samana vuonna, kun Lapin lääni siirtyi peruskoulujärjestelmään. Kemin lyseo muutettiin yhteiskouluksi ja sen uudeksi nimeksi tuli Kemin lukio.
Poikalyseon ja tyttölyseon lisäksi Kemissä on toiminut kolmaskin oppikoulu: vuonna 1957 perustettu yksityinen yhteiskoulu, Kemin yhteiskoulu. Kemin yhteiskoulusta käytiin 1970-luvun alussa yksi maamme tunnetuimmista koulutaisteluista. Kemin yhteiskoulu valitsi lain sille suomalla oikeudella korvaavan koulun vaihtoehdon, mutta Kemin kaupunki kieltäytyi sisällyttämästä koulua kaupungin koulusuunnitelmaan. Kouluhallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyttyä Kemin yhteiskoulun asiaa koskevan valituksen Kemin kaupunki yhä kieltäytyi hyväksymästä lakiin perustuvaa korvaavan koulun valintaa. Tällöin koulujärjestelmän perusteista annetun lain 14 pykälä muutettiin sellaiseen muotoon, joka teki Kemin kaupungin Kemin yhteiskoulun asiassa tekemät päätökset lainmukaisiksi ja koulu katsoi olevansa pakotettu liittymään kaupungin koulutoimeen.
Vuodesta 1975 Kemin lukio oli taas ainoa lukio Kemin kaupungissa. Koulun satavuotisjuhlavuonna 1997 nimi muutettiin Kemin lyseon lukioksi. Vuonna 2007 koulun täyttäessä 110 vuotta Kemin lyseon lukion senioriyhdistys lahjoitti koululle sen rakennuskantahistoriaa käsittelevän valokuvakokoelman, joka on esillä koulun toisen kerroksen käytävän seinällä.
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Rehtorit | Vuosi |
|---|---|
| Vihtori Friman | 1897–1926 |
| Matti Eemeli Huumonen | 1926–1934 |
| Toivo Kittelä | 1934–1967 |
| Martti Itkonen | 1967–1969 |
| P. T. Hakala | 1969–1990 |
| Terttu Soinila | (vs. rehtori 1983–1984, syyslukukausi 1990) |
| Heikki Lakkala | kevätlukukausi 1991 |
| Pekka Mäkelä | 1991–1992 |
| Margit Kettunen | 1992–2016 |
| Pekka Mäkelä | 2016–2023 |
| Timo Tikkala | 2023–2024 |
| Helena Niemitalo | 2024–? |
Kuuluisia oppilaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarne Blick, jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari, yo 1918
- Satu Haapanen, kansanedustaja, yo 1988[2]
- Uuno Hannula, maaherra, yo 1912
- Mikko Heikka, Espoon hiippakunnan ensimmäinen piispa, yo 1963
- Olavi Hulkko, kauppaneuvos, yo 1924
- Olli Kivinen, Helsingin Sanomien kolumnisti, yo 1960
- Jari Knuutinen, säveltäjä ja muusikko
- Tapani Kurkela, energianeuvos, yo 1964
- Heidi Kyrö, laulaja ja viihdetaiteilija, yo 1997
- Jorma Lammasniemi, VTT:n tieteellinen johtaja, yo 1968
- Suvi Miinala, malli ja Miss Suomi, yo 2000
- Sari Mällinen, näyttelijä, yo 1981
- Olli Nylander, juristi ja Kemin ensimmäinen kaupunginjohtaja, yo 1917
- Kaarlo Pitsinki, maaherra, yo 1945
- Erkki Raappana, kenraalimajuri toisen maailmansodan aikaan, yo 1918
- Liisa Rautiainen, taidemaalari, yo 1939
- Yrjö Rautio, toimittaja, yo 1970
- Juha Ruusuvuori, kirjailija
- Antti Saartola, kaupunginjohtaja, yo 1952
- Hannu Tervaharju, muusikko ja kääntäjä
- Pekka Ulmanen, muusikko
- Puntti Valtonen, näyttelijä ja muusikko, yo 1980
- Jari Vilén, kansanedustaja, yo 1983
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kemin lyseon ja lukion sekä niiden edeltäjien historia ja matrikkeli 1897-1997. Kemi: Kemin lyseon seniorit ry, 1997.
- Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 2. osa. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0
- Kemi eilen ja tänään (Kemi 1966), Toivo Kittelä: Kemi koulukaupunkina s. 86–92.
- Lapin rakennusperintö, toim. Arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo (Kirjapaino Oy Kaleva Oulu 1984) ISBN 951-9152-74-1, s. 50.
- Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli
- Kemin lukion historiaa
- Kemin yhteiskoulu 1957-1975, SUOMEN YKSITYISTEN OPPIKOULUJEN DIGITAALINEN MATRIKKELI, Jari Salminen http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/kemin.htm
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kemin lyseon lukio Kemi. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Satu Haapanen / Vihreä eduskuntaryhmä Eduskunta. 28.3.2014. Viitattu 10.4.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemin lyseon lukio Wikimedia Commonsissa
