Karjaa
Karjaa Karis |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raasepori |
|
sijainti |
|
Näkymä Karjaan Korkeavuorenkadulla. |
|
Sijainti | |
Lääni | Etelä-Suomen lääni |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Tammisaaren seutukunta |
Kuntanumero | 220 |
Hallinnollinen keskus | Karjaan keskustaajama |
Perustettu | 1930 |
– kaupungiksi | 1977 |
Kuntaliitokset | Osa Pohjasta (1933), Karjaan mlk (1969) |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Pohja Tammisaari Karjaa |
– syntynyt kunta | Raasepori |
Pinta-ala |
214,76 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 196,82 km² |
– sisävesi | 17,94 km² |
Väkiluku |
9 155 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 46,51 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 17,2 % |
– 15–64-v. | 64,5 % |
– yli 64-v. | 18,3 % |
Karjaa (ruots. Karis) on entinen Suomen kaupunki. Karjaa sijaitsee Suomen etelärannikolla Uudellamaalla. Karjaa yhdistyi Pohjan ja Tammisaaren kanssa 1. tammikuuta 2009 Raaseporin kaupungiksi.
Karjaan keskustaajamassa oli vuoden 2016 lopussa 7 905 asukasta.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjaalla sijaitsi nuoremmalla roomalaisajalla merkittävä asutuskeskittymä, josta kertovat seudulta löytyneet viisi ajanjakson kalmistoa.[5] Karjaan alue on ollut alun perin varsinaissuomalaisten asuttamaa.[6] Rautakauden lopulla asutusta oli ainakin kolmessa keskittymässä. Nykyisen Läppträskin alue on näistä vanhin muinaislinnoineen. Toinen rautakauden lopun asutusalue oli Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen varsilla ja kolmas nykyisessä Snappertunassa Raaseporin linnan ympäristössä.[7]
Ruotsalaiset asuttivat alueen 1200–1300-lukujen aikana niin sanotun toisen ristiretken jälkeen. Ruotsalaissiirtolaiset kutsuivat alueen suomalaiskylää Finnbyksi. Alueelle tulleet ruotsalaiset asettuivat kylän lähistöllä oleville viljelyskelpoisille maille. Kylän nautinta-alue ulottui merelle, ruotsalaisten nimeämään Finneholmenin saareen asti. Saaren nimi on varhaisissa lähteissä kirjoitusasussa Veckasaar, joka lienee ollut saaren alkuperäinen suomenkielinen nimi.[8] Karjaa näyttää ruotsalaistuneen täysin vuoden 1400 tienoilla.[6] Siirtolaisten pääosa oli kotoisin Sveanmaalta, mutta heitä tuli myös Götanmaalta, Taalainmaalta, Gästriklandista ja myös Ahvenanmaalta.[7]
Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1326, ja se oli keskiajan alussa Länsi-Uudenmaan keskusalue. Karjaan keskeisyydestä kertoo se, että sieltä käsin tehtiin koko maakunnan piispantarkastukset ja siellä asui myös Uudenmaan veronkantaja. Myöhemmin hallintokeskus muutti Karjaalta Raaseporin linnaan.[8]
Karjaan kaupunkiin kuului myös Mustio (ruots. Svartå), joka sijaitsee Karjaan keskustasta noin 14 km Lohjan suuntaan. Mustio on ollut Suomen toisen rautaruukin sijoituspaikka vuodesta 1560. Ruukin perusti Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan vallan aikana Suomen herttua Juhana. Väitetään myös, että Suomen toisen auton olisi hankkinut Mustiolle kamariherra Hjalmar Linder 1900-luvun alussa. Vuonna 1873 avattu Hanko–Hyvinkää-rata ja vuonna 1899 avattu rautatieyhteys Turkuun synnyttivät Karjaalle asutustaajaman. Suora junayhteys Helsinkiin saatiin, kun säännöllinen rautatieliikenne Pasilan ja Karjaan välillä alkoi 1. syyskuuta 1903.lähde?
Karjaan kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1910 ja kauppala vuonna 1930, ja samalla Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta, johon Mustiokin kuului. Kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät uudelleen 1. tammikuuta 1969. Vuonna 1977 Karjaa muuttui kauppalasta kaupungiksi.lähde?
Ennen kaupungin lakkauttamista Karjaan kunnallisveroprosentti ehti olla Suomen korkein, 21 prosenttia. Kaupunki oli kaksikielinen ja enemmistö, 59 prosenttia asukkaista, puhui äidinkielenään ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Karjaa kuului Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa oli 35 kaupunginvaltuutettua.lähde?
Merkittäviä rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjaalle antavat leimansa arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemat useat rakennukset ja kaavat[9] sekä keskiaikainen kirkko.
Kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyhän Katariinan kirkko
- Mustion kirkko
- Mustion linna
- Mustion ruukki
- Grabbackan linnan rauniot
- Junkarsborgin puulinnan rauniot
- Lepinjärvi (Läppträsket), lintujärvi
- Brobacka, Stora näset ja Lilla näset, muinaismuistoja
- Kroggårdsmalmenin rautakautinen kalmisto
- Grabben kanava
- Maasillan taistelun muistomerkki
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjaalla on Bäljensin rautatietunneli.[10] Karjaan rautatieasemalla pysähtyvät useimmat Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Karjaan kautta kulkee valtatie 25, josta eroaa liittymä noin kolme kilometriä keskustasta kantatielle 51 Helsinkiin.
Yrityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit) sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (2004)
- Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.
Urheiluseuroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bollklubben-46 (BK-46), jalkapallo
- Karis Idrottsklubb (KIK), yleisurheilu
- HC Raseborg (Team Camise), käsipalloseura
- Bollklubben-46 (BK-46), käsipalloseura
- Floorball Club Elit (FBC Elit), salibandy
- Karjaan Ura, suunnistus ja shakki
- Ice Team Raseborg, jääurheilu
- Team Tamminen, pyöräily
- LUP-82 Länsiuudenmaan pyöräilijät 82, Pyöräily
- Raaseporin Kendo - Rensei-Kan ry, kendo
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjaan alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Karjaan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[11]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karjaa kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[12] Karjaan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunamakkara.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 121, 124. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 245. Gaudeamus, 2015.
- ↑ a b Tarkiainen, s. 121-125
- ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 38. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ a b Tarkiainen, s. 121, 124
- ↑ Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla. Karjaa, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto
- ↑ Resiina-lehti
- ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 54. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjaa Wikimedia Commonsissa