Kallias II
| Kallias | |
|---|---|
| Καλλίας | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 520 eaa. Ateena |
| Kuollut | n. 446 eaa. |
| Vanhemmat | Hipponikos I ja ? |
| Puoliso | Elpinike |
| Lapset | Hipponikos II |
Kallias (m.kreik. Καλλίας, lat. Callias; n. 520–446 eaa.) oli antiikin kreikkalainen, joka oli kotoisin Ateenasta ja kuului Kalliasten ja Hipponikosten ylimyssukuun. Hän oli aikansa rikkain ateenalainen. Erotuksena suvun muista samannimisistä häneen viitataan tutkimuksessa nimellä Kallias II.[1][2][3][4]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kallias oli Hipponikos I:n poika ja kotoisin Alopeken demoksesta.[1] Hän voitti nuorena Olympian kisojen nelivaljakkoajot kolmesti peräkkäin, 70.–72. olympiadeissa eli vuosina 500, 496 ja 492 eaa.[5]
Plutarkhos kertoo Kalliaan olleen paikalla vuoden 490 eaa. Marathonin taistelussa pukeutuneena papilliseen asuunsa. Hänestä kerrottiin tarinaa, että kun persialaiset sitten kärsivät murskatappion, eräs persialainen olisi pyytänyt hänen suojelustaan näyttäen kuoppaan kaivettua aarrettaan. Kallias olisi surmannut persialaisen ja pitänyt aarteen. Tästä hän olisi saanut lisänimen Lakkoplutos (Λακκόπλουτος, ”Kuopparikas”).[4][6]
On kuitenkin arveltu uskottavammaksi, että lisänimi Lakkoplutos olisi ollut olemassa ennen sitä selittäneen tarinan syntyä, ja olisi perustunut yksinkertaisesti suvun suureen, ”pohjattomaan” vaurauteen.[4] Nykyisin arvellaan, että nimi liittyy siihen, että Kallias rikastui Laureionin hopeakaivosten tuotolla.[3]
Kalliaan vaimo oli Elpinike, joka oli Miltiades nuoremman tytär ja Kimonin sisko. Avioliiton mahdollisti se, että Kallias maksoi Kimonin Miltiadeelta perimän suuren sakon, jonka vuoksi Kimon oli vankilassa.[7][8] Kalliaalla ja Elpinikellä oli poika, Hipponikos II.[1] Kalliaalla oli vihollisia, jotka eivät kuitenkaan olleet kovin vahvoja, sillä Plutarkhos kertoo sokraatikko Aiskhines lähteenään, että hänelle olisi vaadittu kuolemanrangaistusta hyvin heikoin perustein. Aristeides, joka oli Kalliaan serkku, oli todistajana oikeudenkäynnissä, ja näin sen on täytynyt ajoittua ennen Aristeideen kuolinvuotta 468 eaa.[4][9]
Herodotos mainitsee Kalliaan Ateenan lähettiläänä Artakserkseen luo.[4][10] Diodoros Sisilialaisen mukaan Kallias neuvotteli persialaisten kanssa vuonna 449/448 eaa. rauhan, joka tunnetaan nimellä Kalliaan rauha. Sen ehtojen kuvataan olleen persialaisille nöyryyttävät.[2][4][11] Kuvausta kyseisestä rauhansopimuksesta ei kuitenkaan ole pidätty luotettavana.[4] Palattuaan Kallias joutui syytteeseen lahjuksien ottamisesta, ja hänet tuomittiin 50 talentin sakkoihin, mikä teki neljäsosan koko hänen omaisuudestaan.[4][12]
Kallias oli Spartan perinnöllinen proksenos, ja vuonna 446/445 eaa. hän oli sopimassa 30-vuotisesta rauhasta Spartan kanssa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nails, Debra: The People of Plato: A Prosopography of Plato and Other Socratics, s. 69. Indianapolis: Hackett, 2002. ISBN 0-87220-564-9 (englanniksi)
- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kallias”, Antiikin käsikirja, s. 249. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b Freeman, Kathleen: Portrait of a Millionaire – Callias Son of Hipponicus. Greece & Rome, Oct., 1938, 8. vsk, nro 22, s. 20–35. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Callias II”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Scanlon, T. F.: Homer, The Olympics, and the Heroic Ethos Classics@ Journal. Harvard University. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Aristeides 5; Skolia Aristofaneen Pilviin 65; Hesykhios ja Suda, λακκόπλουτος.
- ↑ Smith, William: ”Elpinice”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Kimon 4; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Kimon 1.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Aristeides 25.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.151.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.8; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.4.
- ↑ Demosthenes: De falsa legatione 428; Lysias: Aristofaneen omaisuudesta (Pro Aristoph. bon.) 50.