Jouni Suhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jouni Tapio Suhonen (s. 12. syyskuuta 1956)[1] on suomalainen fyysikko ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina vuodesta 1998. Professori Suhonen on maailman johtavia neutriinojen ja pimeän aineen ominaisuuksiin liittyvien erilaisten ydinfysiikan ilmiöiden asiantuntijoita.[2]

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouni Suhonen opiskeli fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui sieltä kandidaatiksi 1979, maisteriksi 1981 sekä lisensiaatiksi vuonna 1984.[3] Tohtoriksi Suhonen väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 1985.[3] Hänen väitöskirjansa (Extended Phonon Projection Model for Nuclear Collective Motion) käsitteli fononien teoreettisia liikemalleja.[3] Väitöskirjan ohjaajana toimi professori Pertti Lipas.[3]

Valmistumisen jälkeen Suhonen työskenteli Saksassa vuosina 1987–1988 professori Amand Fässlerin johdolla Tübingenin yliopiston teoreettisen fysiikan instituutissa.[3] Sen ohella hän on toiminut erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopistossa.

Suhonen nimitettiin elokuun alussa 1998 fysiikan professoriksi Jyväskylän yliopistoon.[3] Professorina hänen erikoistumisalansa on teoreettinen fysiikka ja varsinkin ydinrakenteiden teoria. Hän on tehnyt teoreettisen fysiikan perustutkimusta ja myös opettanut sen kysymyksiä. Hän on johtanut vuodesta 1998 teoreettisen fysiikan tutkimukseen erikoistunutta tutkimusryhmää. Vuosina 2012–2017 Suhosen työryhmä toimi osana Suomen Akatemian nimeämää ydin- ja kiihdytinfysiikan huippututkimusyksikköä, jota johti professori Rauno Julin.[4] Huippuyksikössä oli yhteensä neljä tutkimusryhmää, joista kaksi ryhmää tutki kokeellisesti ytimien perustilojen ja viritystilojen käyttäytymistä, ja yksi ryhmä kehitti ionisuihkuja ja etsi niille käytännön sovellutuksia materiaali- ja biofysiikan aloilta.[4] Suhosen ryhmä teki yksikön muiden tutkimusryhmien saamien tulosten analysointia teoreettisten mallien pohjalta.[4]

Professori Suhonen on ohjannut ainakin 13 väitöskirjaa.[3]

Tutkimusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysikkona Suhonen on erikoistunut teoreettiseen fysiikkaan, ja varsinkin teoreettiseen ydinfysiikkaan. Hän tekee alan perustutkimusta. Suhosen erikoisalaa ovat erilaiset atomirakenteet. Hän on kehittänyt useita periaatteellisia ja realistisia malleja erilaisten atomien rakenteista, ja soveltanut niitä esimerkiksi ydinspektroskopiassa ja erilaisissa ytimien hajoamisreaktioissa.[3] Suhonen on perehtynyt esimerkiksi myonikaappauksiin, kaksoisbetahajoamisiin sekä alfa- ja betahajoamisiin.[3] Perinteisen ydinfysiikan lisäksi hän on tutustunut myös mekaniikan ja kvanttimekaniikan kysymyksiin.[3]

Professori Suhonen on tutkimusryhmineen kehittänyt erilaisia atomiamalleja, joita voidaan soveltaa mittauksissa, joissa käytetään apuvälineinä atomiytimiä.[5] Mittausten avulla voidaan tutkia esimerkiksi luonnon perusvuorovaikutuksia. Hiukkasfysiikan alalla tutkimuskohteena on esimerkiksi neutriinojen rakenne.[5] Suhosen tutkimustyön tuloksia sovelletaan myös kosmologian alalla, jossa niiden avulla voidaan esimerkiksi mallintaa supernovien syntyprosessia tai tutkia niin kutsutun pimeän aineen ominaisuuksia.[5]

Pimeän aineen ja neutriinojen rakenteen tutkimus vaatii erityisen tarkkoja mittausmenetelmiä, eikä mittausolosuhteissa saa olla häiriöitä, kuten avaruuden ja ympäristön taustasäteilyä.[2] Siksi mittauksia suoritetaan maan alla (kaivoksissa ja tunneleissa).[2] Jyväskylän yliopisto on suorittanut aiheeseen liittyvää käytännön tutkimusta Pyhäsalmen kaivoksessa Pyhäjärvellä.[6] Kokeellisesta tutkimukseen on osallistunut Jyväskylän yliopistosta mm. professori Jukka Maalampi. Pyhäsalmen kaivoksessa on tehty erilaisia neutriinoihin liittyviä mittauksia. Mittaukset ovat osa yhteiseurooppelaista LAGUNA-tutkimushanketta, jossa tutkittiin neutriinojen rakennetta kokeellisesti.[7]

Kevääseen 2017 mennessä professori Suhonen on julkaissut yli 250 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia.[1] Näistä useimmat ovat ilmestyneet fysiikan alan lehdissä ja julkaisuissa. Hän on sen ohella kirjoittanut neljä tieteellistä monografiaa.[1]

Muita tieteellisiä toimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Suhosen asiantuntemusta on hyödynnetty useissa tieteellisissä tehtävissä. Hän oli hiukkas- ja ydinfysiikan kansallisen tohtorikoulun johtokunnan jäsen vuosina 1998–2007.[3] Ulkomailla hän on ollut mm. Prahassa pitämässä kaksoisbetahajoamisen matriisielementteihin liittynyttä laskennallisen fysiikan työpajaa parittomina vuosina vuosivälillä 1997–2013.[3] HÄn on osallistunut vierailevana luennoitsijana useisiin kansainvälisiin konferensseihin. Hän oli myös mukana organisoimassa neutriinojen ja pimeän aineen tutkimukseen liittynyttä kansainvälistä konferenssia (Neutrinos and Dark Matter in Nuclear Physics, suom. Neutriinot ja pimeä aine ydinfysiikassa), joka pidettiin Jyväskylässä kesäkuussa 2015.[3]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luennoitsijana professori Suhonen on suosittu. Hän on saanut Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen opiskelijoiden äänestyksessä vuoden luennoitsijan tunnustuspalkinnon useita kertoja.[3]

Suhosen kirjoittamia teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Suhonen on myös kirjoittanut oppimateriaalia fysiikan alalle. Hän julkaisi vuonna 2007 ydinfysiikan teoriaa käsittelevän perusteoksen (From Nucleons to Nucleus: Concepts of Microscopic Nuclear Theory, suom. Nukleoneista ytimiin: mikroskooppisen atomiteorian periaatteet), joka käsittelee erilaisia atomirakenteita sekä atomiytimen rakenneosia.[8]

  • From Nucleons to Nucleus: Concepts of Microscopic Nuclear Theory. Heidelberg: Springer-Verlag, 2007. ISBN 978-3-540-48859-0.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c PUBLICATIONS for Professor Jouni SUHONEN (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF). Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Jyväskylässä pohditaan pimeän aineen ja neutriinojen arvoituksia (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto. 2015. Viitattu 25.4.2017.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Jouni Suhonen - Honorary member, Finland (PDF). Aosr.ro. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Julin, Rauno: Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Akatemia. Viitattu 25.4.2017.
  5. ↑ a b c Professori Suhosen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.4.2017.
  6. ↑ LAGUNA selvittää maailmankaikkeuden ja aineen salaisuuksia Centre for Underground Physics Pyhäsalmi (CUPP), 21.9.2015. Viitattu 25.4.2017.
  7. ↑ Maalampi, Jukka: Kvarkkigluoniplasmaa ja kaikuja maailmankaikkeudesta (2015), s. 66. Teoksessa Heikkilä, Mari (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta. Jyväskylän yliopisto, 2015. ISBN 978-051-39-6303-3.
  8. ↑ Jouni Suhonen: From Nucleons to Nucleus: Concepts of Microscopic Nuclear Theory (2007) Books.google.fi. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jouni_Suhonen&oldid=22185604”