Kuusijuhla
.jpg)
Kuusijuhla tai joulujuhla on koulujen juhla, jota vietetään syyslukukauden päätteeksi joululoman alkaessa.
Monessa koulussa kuusijuhla on suuri juhla, jota valmistellaan viikkoja ja joka pidetään koulun juhla- tai liikuntasalissa ja johon kutsutaan mahdollisuuksien mukaan myös lasten vanhemmat ja sisarukset. Kuusijuhlaan kuuluvat esimerkiksi joulukoristeet, joululaulut, tonttuleikit, runot ja lasten esittämä näytelmä. Tilaisuuden päättää usein makeisia jakava joulupukki, joka toivotetaan tervetulleeksi ”Joulupukki, joulupukki” -laululla.[1][2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen kansakoulujen aikaa koulujen syyslukukausi loppui Lucian päivän 13. joulukuuta tienoilla. 1700-luvun loppupuolen triviaali- eli alkeiskoulun joulujuhla oli samalla myös tentti, jossa oppilaita kuulusteltiin arvovaltaisen yleisön läsnä ollessa. Lopuksi koulun oppilaat, kaikki tuohon aikaan poikia, esittivät vanteita pyöritellen vanhan kaaritanssin laulaen samalla latinankielistä jouluaiheista ylistysvirttä. Tanssileikin lisäksi juhlan aineksina olivat kynttilät, lattialle levitetyistä kuusenhavuista tuleva kuusentuoksu, joululaulut ja joululeivonnaiset.[3]
Merkittävä joulukuusi- ja kuusijuhlaperinteen aloittaja ja levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia. Kunniapaikalle seminaarin juhlasaliin tuotiin suurikokoinen joulukuusi, jonka ympärillä pidettiin puheita, esitettiin kuvaelmia ja laulettiin joululauluja. Tämä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Joulukuusi levisi suomalaisten koteihin juuri kansakoulujen kuusijuhlien myötä.[4][5]
Jo alusta saakka Jyväskylän seminaarin kuusijuhlaan kuuluivat kädentaitoja korostavat, itse tehdyt joulukoristeet sekä joulukuusi. Musiikki oli toinen tärkeä elementti kuusijuhlaperinnettä luotaessa. Seminaarin musiikinlehtori P. J. Hannikainen sävelsi monia yhä tutuimpien joukkoon kuuluvia joululauluja, kuten ”Joulupukki, joulupukki”, ”Tuikkikaa, oi joulun tähtöset” ja ”No onkos tullut kesä”.[4][5]
Koulujen kuusijuhlilla on 1800-luvun loppupuolelta alkaen ollut suuri vaikutus kotien juhlatapoihin. Menneinä vuosikymmeninä joulupukki saattoi jaella köyhimmille lapsille makeisten lisäksi kenkiä ja vaatteita.[1]
Koulujen kuusijuhlaperinne on levinnyt myös muiden yhteisöjen käyttöön päiväkodeista aina aikuisten pikkujouluperinteeksi.[1]
Uskonnolliset aiheet koulujen joulujuhlassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Joulun julkinen asema
Koulujen joulujuhlissa on vanhastaan ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman vuoksi kristillistä ohjelmaa. Näitä ovat esimerkiksi jouluevankeliumi, seimikuvaelma sekä Enkeli taivaan ja muut virret.[6][7] Opetushallitus sanoo, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan.[8] Nykyisin koulut voivat järjestää juhlan ilman uskonnollisia elementtejä.[2][9] Monet koulut toimivat niin, että kaikille yhteisen, uskonnollisesti neutraalin joulujuhlan jälkeen kirkkoon kuuluvat lapset menevät joulukirkkoon[10][8] Tällöin uskonnollinen juhla on erillinen kokonaisuus ja joulukirkon aikana koululla on vaihtoehtoista ohjelmaa.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vuotuisjuhlat: Pikkujoulut ja kuusijuhlat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 20.12.2009. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ a b Laakso, Leena-Kaisa: Koulu viettää täysin uskonnotonta joulujuhlaa Hämeenlinnassa Yle uutiset. 18.12.2024. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. (Hundrade minnen från Österbotten, 1844–45.) Suomentanut Katri Ingman-Palola. Oulu: Oulun historiaseura, 1995 (1. laitos: WSOY, 1966). ISBN 951-96266-4-6 Tieto peräisin toissijaisesta lähteestä: Vuotuisjuhlat: Pikkujoulut ja kuusijuhlat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 20.12.2009. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ a b Pääkirjoitus: Jyväskylässä luotu kestävä perinne Keskisuomalainen. 20.12.2011. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ a b Mänttäri, Jarkko: Kuusiperinne ja monet joululaulut kotoisin Jyväskylästä Kansan Uutiset. 24.12.2011. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 189–. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
- ↑ Taipale, Juuso: Koulut hylkäsivät kristillisen jouluperinteen Iltalehti. 12.12.2024. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ a b Visala, Hanna: Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen Yle uutiset. 14.12.2010. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Ruissalo, Pekka: Satavuotias koulu vaihtoi Jeesuksen joulupukkiin, ja se on lapsista kivaa: ”Olen ollut vähän tylsistynytkin evankeliumiin” Yle uutiset. 17.12.2024. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ HS-raadin vastaukset kysymykseen: Sopiiko jouluevankeliumi koulun kaikille oppilaille tarkoitettuun joulujuhlaan? 17.12.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.6.2012. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ Örn, Tiina: Perinteisen joulujuhlan sijaan koulussa voidaan järjestää vaikkapa kuusijuhla ja laulajaiset Vantaan Sanomat. 5.12.2019. Viitattu 22.12.2024.