Triviaalikoulu
Triviaalikoulu (ruots. Trivialskola) oli Suomessa 1600-luvun puolivälistä aina vuoteen 1843 käytössä ollut 4-luokkainen ja 8-vuotinen yläkoulu.
Opetus ja henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Triviaalikoulu oli neliluokkainen, ja jokaisen luokan opetus kesti kaksi vuotta. Lisäksi oli käytännönläheisiin aineisiin keskittynyt alempi kirjurin- eli apologistanluokka.
Triviaalikoulun opetusohjelmassa oli latinan ja kreikan kieli, uskonto, historia ja logiikka. Opetus tapahtui ruotsin kielellä, ja opiskelu oli lähinnä ulkolukua. Koulun työpäivä alkoi kello viideltä aamulla ja jatkui viiteen iltapäivällä. Koulupäivän katkaisi kaksi tunnin taukoa. Vuoden aikana oli lomaa kuukausi talvella ja kuukausi kesällä.
Koulun opettajakuntaan kuului rehtori, konrehtori eli vararehtori, ylempi ja alempi kollega sekä apologista. Koulussa oli yleensä vain yksi luokkahuone, jossa kukin luokka oli omana ryhmänään. Oppilaista suuri osa oli pappien lapsia. Heidän lisäkseen oli aliupseerien, virkamiesten ja käsityöläisten lapsia, kun taas talonpoikaisperheistä tulleet oppilaat olivat vielä melko harvinaisia. Koulun oppilaat eli teinit kiersivät kesä- ja talviloman aikana taloissa teinirahoja pyytämässä. Tämä tapa päättyi, kun kuningas Kustaa III kielsi vuonna 1780 teineiltä rahan keruun.
Koulujärjestysten muutoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristiina-kuningattaren antaman vuoden 1649 koulujärjestyksen mukaan alimpana oli pedagogio eli lastenkoulu, jossa opittiin ruotsiksi luku- ja kirjoitustaidon alkeet. Seuraavana oli triviaalikoulu ja viimeksi 4-luokkainen 3-vuotinen yliopisto-opintoihin valmistava kymnaasi.
Suomessa oli 1600-luvun lopulla yksi yliopisto (Turussa), yksi kymnaasi (Viipurissa), 7 triviaalikoulua ja 21 pedagogiota. Pedagogioista kolme toimi maaseudulla (Saltvikissa, Kemiössä ja Lohjalla). 1720-luvun jälkeen Suomessa toimi vain yksi lukio Porvoossa, mutta Turun triviaalikoulun oppilaat saivat siirtyä koulun suoritettuaan suoraan Turun akatemiaan.
Vuoden 1843 koulujärjestys jakoi triviaalikoulut ala- ja yläalkeiskouluiksi. Ala-alkeiskouluista tuli myöhemmin kansakouluja ja yläalkeiskouluista oppikouluja.
Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla (ruots. realskola).[1]
Suomen triviaalikoulut ja niiden toimipaikat ja perustamisvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin triviaalikoulu 1641
- Hämeenlinnan triviaalikoulu 1690
- Loviisan triviaalikoulu 1760
- Oulun triviaalikoulu 1682
- Porin triviaalikoulu 1641, toimi Raumalla 1698-1722
- Viipurin triviaalikoulu 1641 (entinen Viipurin katedraalikoulu), siirretty Savonlinnaan 1724, Lappeenrantaan 1730, Mikkeliin 1747, Rantasalmelle Jumikkalan kartanoon 1748 ja lopuksi Kuopioon 1788.
- Turun triviaalikoulu 1641 (entinen Turun katedraalikoulu)
- Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu 1640, siirretty 1684 Vaasaan
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Opillinen koulutus Ruotsin suurvaltakaudella. Internetix.
- Koululaitos 1700- ja 1800-luvuilla (Arkistoitu – Internet Archive). Porvoon kaupungin Runeberg-sivut 2008. Web Archive.
- Nykarleby trivialskolan, http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/bergmane/carle/05carle.htm
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nationalencyklopedin, Bokförlaget Bra Böcker 1995