Joulun julkinen asema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen postikortti 1940-luvulta Hyvää juhlanaikaa -tervehdyksellä.

Joulun julkinen asema koskee joulun asemaa virallisissa yhteyksissä ja julkisuudessa ja sitä, että joulun kristillinen harjoittaminen koskisi myös muiden uskontojen kannattajia tai uskonnottomia.[1][2][3] Joulukuussa vietetään useita erilaisia juhlia eri maissa ja joulua vietetään eri syistä.[4][5]

Suomessa tämä on koskenut ennen muuta koulujen joulujuhlia, joissa on luterilaisen kirkon aseman vuoksi ollut uskonnollisia ohjelmia. Opetushallituksen ohjeiden mukaan kristillisiä elementtejä kuten virsiä sisältävää ohjelmaa ei katsota koulun yhteiseksi. Opetushallitus on todennut, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Tällöin joulujuhla on kaikille oppilaille ja joulukirkkoon menevät ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.[6][7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1931 ilmestyneen Bezbozhnik-lehden kansi, joka kuvaa aikaa, jolloin ateistisessa Neuvostoliitossa oli kielletty kuusen haku joulunviettoon.[8]

Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, jota kristityt viettävät Jeesuksen syntymän muistojuhlana.[9][10] Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Kristillinen kirkko yhdisti Jeesuksen syntymäjuhlan tähän päivään 300-luvun puolivälissä.[11][12]

Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[11] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[13] Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa keskitalvella.[14] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla, Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri.[15][16]

Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä Yule. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun.[17][18] Roomalaiset viettivät saturnalia-juhlaa 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[11]

Reformaation jälkeen puritaanien kaltaiset ryhmät vastustivat joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä Englannissa ja Bostonin siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa.[11]

Neuvostoliitossa joulun viettäminen kiellettiin 1920-luvun lopulla. Vuonna 1936 joulu kuitenkin muokattiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen määräyksestä uudenvuodenjuhlaksi, ja joulukuusi liitettiin siihen. Joulupukin tilalle nostettiin Pakkasukko, joka oli jakanut Venäjällä lahjoja jo 1800-luvulla. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin valitsi Pakkasukolle sinisen nutun, jotta se eroaisi lännen kapitalistisesta Joulupukista. Pakkasukon avustajana toimi Lumityttö eli Lumikeiju. Pakkasukko, Lumityttö ja Lumiukko ovat edelleen merkittävä osa venäläistä uudenvuodenjuhlaa.[8]

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain ilmavoimien joulutervehdys.

Amerikan ateistien johtaja Madalyn Murray O’Hair ehdotti, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.[19]

Ateistien etujärjestön Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen eli kirkon ja valtion eroa.[20][3]

Koulujen joulujuhlissa on vanhastaan ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. Opetushallitus sanoo, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin moni koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.[6] Opetushallituksen mukaan selkeintä on järjestää kristillinen jouluperinne, esimerkiksi joulukirkko jouluvirsineen ja joulukuvaelmineen, erikseen uskonnottomasta joulujuhlasta.[7]

Nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Merry Xmas”.

Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet sisältyvät neutraaliin joulu-sanaan.[18] Englannin kielessä toisinaan sanaa yule käytetään nimityksen Christmas (”Kristus-messu”) rinnalla tai asemasta.[21][18] Yhdysvalloissa on liikekumppanien kesken lähetetty joulun alla kirjallinen tervehdys Season’s Greetings.[22] Monikielisissä tervehdyksissä voidaan esittää yleisiä hyvän toivotuksia tai hyviä juhlia. Suomessa hyvän joulun toivottaminen on yleistä sekä virallisissa että yksityisissä yhteyksissä. Suomeksi voidaan tarvittaessa toivottaa myös hyviä juhlia, hyvää juhlakautta tai hyvää talven juhla-aikaa. Hyvän uuden vuoden toivottaminen on yleinen hyvän tulevaisuuden toivotus.[22]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sisättö, Vesa: Uskonto pois joulusta! Vihreä lanka. 11.12.2009. Viitattu 14.12.2024.
  2. ↑ Tiensuu, Ilkka: Joulupukki matkaan ei käy Aviisi. 17/2009. Viitattu 14.12.2024.
  3. ↑ a b Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
  4. ↑ Vasankari, Aino: Ruotsissa suututtiin teräsjätin jouluohjeista – Samanlaiset ohjeet annettu Suomessa Helsingin Sanomat. 12.12.2024. Viitattu 14.12.2024.
  5. ↑ Miksi joulua juhlitaan 2015. Pakanaverkko ry. Viitattu 14.12.2024.
  6. ↑ a b Visala, Hanna: Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen Yle uutiset. 14.12.2010. Viitattu 14.12.2024.
  7. ↑ a b Taipale, Juuso: Koulut hylkäsivät kristillisen jouluperinteen Iltalehti. 12.12.2024. Viitattu 12.12.2024.
  8. ↑ a b Vähän leluja ja nekin patterin välissä, eli joulu Neuvostoliitossa 4.12.2012. Laurea-kirjasto. Viitattu 14.12.2024.
  9. ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
  10. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  11. ↑ a b c d Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 188–193. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
  12. ↑ Whitrow 1999, s. 92–93.
  13. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
  14. ↑ Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  15. ↑ Vento 1978, s. 196.
  16. ↑ Tontti, Jarkko: Pakanan joulu Vihreä lanka. 21.12.2007. Viitattu 14.12.2024.
  17. ↑ Yule – Sapatit Varjojen kirja. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 24.12.2010.
  18. ↑ a b c Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  19. ↑ Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O’Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  20. ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  21. ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8
  22. ↑ a b Piehl, Aino: Jollei toivoteta joulua, mitä toivotetaan? (Kirjoitus julkaistu Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 21.12.2012) Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 4.1.2018. Viitattu 25.6.2016.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Brown, Derren ym.: The Atheist’s Guide to Christmas. London: Friday Books, 2010. ISBN 978-0-00-738982-7 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joulun_julkinen_asema&oldid=22896081”