Jyväskylän seminaari
.jpg)
Jyväskylän seminaari oli vuonna 1863 perustettu Suomen ensimmäinen opettajaseminaari.[1]
Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus, joka oli saanut läpi monia ajatuksiaan suomalaisen kansakoulun opetuksesta, muun muassa käsityö tuli opetusohjelmaan ensimmäisenä Euroopassa. Jyväskylä valittiin seminaarin paikaksi sen keskeisen sijainnin vuoksi. Seminaarin erikoisasema säilyi pitkään senkin jälkeen, kun seminaareja alettiin perustaa muualle Suomeen. Jyväskylässä oli myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen poikalyseo (1858) ja tyttökoulu (1864).[2]
Seminaari lakkautettiin vuoteen 1938 mennessä, kun Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu oli perustettu 1934 ja sinne siirtyi opettajankoulutus ylioppilaspohjaisena.[1]
Seminaarissa oli opettajana Johan Ferdinand Canth, joka avioitui 1865 oppilaansa Minna Johnssonin kanssa.[3]
Seminaarin opit levisivät opettajien kautta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän seminaarista valmistui vuosien mittaan 4 500 kansakoulunopettajaa. He sijoittuivat työhön eri puolille maata ja ottivat kylässään monia vastuutehtäviä koulutyön ulkopuolellakin. Seminaari tarjosi sosiaalisen kohoamisen väylän erityisesti miesopiskelijoille. Miesoppilaista päätyivät kirjailijoiksi esimerkiksi Einari Vuorela, Johannes Linnankoski ja Urho Karhumäki. Musiikin alalla ansioituneita seminaarilaisia ovat Otto Kotilainen ja Martti Korpilahti.[2]
Jyväskylän seminaarilla on tärkeä rooli suomalaisten jouluperinteiden luomisessa. Keski-Euroopasta omaksutut joulunviettoperinteet, joulukoristeet ja joulukuuset löysivät seminaarista valmistuneiden opettajien mukana tiensä kansakouluihin ja koteihin ympäri Suomen. Kouluissa joululomaa edeltävä kuusijuhla ja siellä jaettavat joulupussit ovat nekin seminaarin perintöä. Myös suomenkielinen joululauluperinne ja lukuisat tunnetut joululaulut tai joululaulukäännökset, kuten Joulupuu on rakennettu ja Hoosianna ovat saaneet alkunsa Jyväskylän seminaarissa.[4]
Naisvaikuttajien kasvattaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seminaari kasvatti naisopiskelijoista yhteiskunnan ja kulttuurin toimijoita, jotka perustivat esimerkiksi tyttökouluja ja naisjärjestöjä. Huomattavimpia heistä olivat kirjailijat Minna Canth ja Anni Swan, runoilijat Immi Hellen ja Helmi Auvinen, ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija Isa Asp, oopperalaulajat Lydia Lagus ja Lea Piltti, monien naisjärjestöjen kuten Martta-järjestön perustaja Lucina Hagman sekä Suomen ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Otavan iso tietosanakirja osa 4 artikkeli Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Palsta 11
- ↑ a b c Pirjo Vuorinen: Jyväskylän seminaari (Arkistoitu – Internet Archive) myös rtf-muodossa: Pirjo Vuorinen: Jyväskylän seminaari (Arkistoitu – Internet Archive), 9 sivua
- ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja osakeyhtiö 1909
- ↑ Kosonen, Erja: Suomenkielinen jouluperinne on kotoisin Seminaarinmäeltä Jyväskylän yliopisto. Uutiset ja tiedotteet. 1.12.2023. Viitattu 18.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eräs kulttuurihistoriallinen muistopäivä. Jyväskylän seminaarin perustamisesta kulunut 70 vuotta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 19.03.1933, nro 12, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot